Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS):sisältöä ja laatimista ohjaavat vaatimukset ja suositukset sekä niiden toteutuminen

Tiivistelmä. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki toteutetaan Suomessa kolmiportaisen mallin mukaisesti. Jokaisella oppilaalla on lakisääteinen oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Erityistä tukea saavalle oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Se on pedagoginen asiakirja, johon oppilaan opetus ja tuki perustuu. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää millaiset vaatimukset ja suositukset ohjaavat HOJKS-asiakirjan sisältöä, ja miten ne toteutuvat käytännössä. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. HOJKS-asiakirjan tulee sisältää kuvaus oppilaan vahvuuksista ja tuen tarpeista. Niiden pohjalta oppilaalle asetetaan yksilölliset ja tarkoituksenmukaiset tavoitteet. Lisäksi HOJKS-asiakirjassa on määriteltävä, miten tavoitteiden saavuttamista ja tuen vaikuttavuutta seurataan. HOJKSiin kirjataan tieto oppilaan kanssa hyödynnettävistä pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimenpiteistä. HOJKSin sisältö tulee dokumentoida selkeästi ja ymmärrettävästi, jotta asiakirjan tarkoitus tuen suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin välineenä voi toteutua. HOJKS-asiakirja tulee laatia yhteistyössä oppilaan ja hänen vanhempiensa kanssa. Laatimiseen osallistuu lisäksi oppilaan arvioidun tilanteen mukaisesti tarvittavat asiantuntijat. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että HOJKSin sisältöä ja laatimista ohjaavat vaatimukset ja suositukset toteutuvat vaihtelevasti. HOJKS-asiakirjat näyttäytyvät tutkimuskirjallisuuden perusteella pääosin ongelmakeskeisiltä asiakirjoilta, joissa oppilaan vahvuuksiin kiinnitetään liian vähän huomiota. Oppilaille asetetut tavoitteet ovat usein liian yleisluontoisia, eikä niiden saavuttamiselle ole aina asetettu tarkkoja kriteerejä. Myös tukitoimet kuvataan usein liian epämääräisesti, määrittelemättä selkeästi miten ja missä tukea toteutetaan, ja kuka tuen toteuttamisesta vastaa. Tutkielman tulosten perusteella ammattilaisilla on vahva rooli HOJKS-asiakirjoja laadittaessa, kun taas oppilaan ja vanhempien osallisuus jää usein symboliselle tasolle. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta on perusteltua todeta, että HOJKS-asiakirjojen kirjaamisen käytänteissä on kehitettävää. Jatkotutkimus on kuitenkin tarpeen syvällisemmän käsityksen saavuttamiseksi.Individualized education program : what kind of requirements and recommendations guide the content and development of IEPs and how they are implemented in practice. Abstract. In Finland there is a three-tiered support model for organizing educational support. The three levels of support are general, intensified, and special support. Every student has the legal right to receive adequate support for learning and school attendance as soon as the need arises. The Individualized Education Program (IEP) must be developed for students receiving special support. The aim of this bachelor’s thesis was to find out what kind of requirements and recommendations guide the content and developing of IEPs and how they are being fulfilled in practice. This thesis has been implemented as a descriptive literature review. To ensure reliability, the material used in this thesis consists mainly of international peer-reviewed research articles. The IEP that is developed for a student with special educational needs, must contain information about the student’s strengths and support needs. These descriptions lay the foundation for individualized goals that must also be documented. In addition, it has to be defined how the progress of the student and therefore the effectiveness of the support is monitored. The IEP must also define pedagogical methods and other necessary support measures. The content of the IEP must be clearly and comprehensibly documented so that the purpose of the document as a tool for planning, implementing, and evaluating support can be realized. The IEP must be developed in cooperation with the student and their parents. Necessary experts must also be included in the developing of the IEP. Based on this literature review, the requirements and recommendations that guide the content and developing of the IEP are being fulfilled in varying degrees. IEPs are often described as being problem-orientated and paying too little attention on the student’s strengths. The goals that are set for the student are not always individualized based on their needs. In addition, precise criteria for goals to monitor the progress of the student is not always defined. Support measures are often described too vaguely without specifying key information for the implementation of the special support. Based on the results of this thesis, it is justified to state that there is still room for improvement on the practices of pedagogical documentation when developing the IEP. However, further research is necessary to gain a more in-depth understanding on this subject