Persistent respiratory problems, neurologic, cardiac, muscle and joint symptoms of occupants in water and microbe damaged buildings

Objectives: The aim of this study was to estimate the risks of respiratory, neurologic, cardiac, musculo-skeletal, and infectious symptoms, multiple chemical sensitivity (MCS), and asthma severity and persistence in patients working in water damaged buildings with verified microbe growth. Methods: This thesis includes a descriptive study of an asthma cluster during a renovation of a microbe damaged building. The severity of asthma was evaluated by 12 and 30 months after the exposure had ended. A microbiological work-up of the building was evaluated and toxicological analysis of the dust samples were made. Three cross-sectional retrospective studies compare morbidity risks in occupants of water- and microbe-damaged vs. non-water-damaged buildings. Statistical models were used to calculate risk ratios (RR) for the symptoms. Exposure to toxic microbiota was evaluated by microbiological and/or toxicological methods investigated in the microbiota-damaged premises. Results: New asthma cases that manifested during the renovation of a microbe-damaged work-environment were still symptomatic after 12 and 30 months with 81% of the cases resistant to ordinary asthma treatment. All workspaces of the employees with diagnosed asthma had toxicity in the indoor dust specimens. Compared to the unexposed groups, all three study groups had elevated risks to neurologic symptoms, respiratory symptoms, and fatigue. Adult groups had elevated risk to cardiac symptoms and multiple chemical sensitivity (MCS). The children´s group showed elevated risks of otitis, gastrointestinal symptoms, and musculo-skeletal symptoms, which was also elevated in the other adult group. Conclusions: The results of this study verify that asthma resulting from water damaged building toxic microbiota exposure may be severe and persistent. It also supports the hypothesis that toxic microbiota exposure in water damaged buildings may cause multiple organ symptoms. Exposure to microbe damage in buildings should not be accepted in order to prevent long term health damage.Pitkäaikaiset hengitystieongelmat sekä neurologiset, sydän-lihas- ja niveloireet työntekijöillä ja koululaisilla, jotka työskentelivät kosteus- ja mikrobivaurioituneissa rakennuksissa Tavoite: Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida kosteus- ja mikrobivaurioituneissa kiinteistöissä työskentelevien henkilöiden hengitystieoireiden, neurologisten oireiden, sydänoireiden, nivel- ja lihasoireiden ja monikemikaaliherkkyyden esiintyvyyttä sekä puhjenneen astman vaikeusastetta ja astmaoireiden pysyvyyttä. Menetelmät: Väitöstutkimuksessa kuvataan kosteusvaurioituneen kiinteistön remontin aikana sairastuneiden potilaiden taudinkuvaa ja vaikeusastetta. Astman vaikeusaste arvioitiin Global Initiative for Asthma -luokituksen perusteella vuoden ja 2,5 vuoden kuluttua altistumisen päättymisestä. Rakennuksesta tehdyt mikrobiologiset selvitykset arvioitiin ja remontin aikana astmaan sairastuneiden työhuoneista otettiin pölynäytteet toksisuuden määritystä varten. Lisäksi tutkimuksessa verrattiin kolmen kosteus- ja mikrobivaurioituneen kiinteistön työntekijöiden ja oppilaiden oirekuvia ei-kosteusvaurioituneissa kiinteistöissä työskentelevien ja opiskelevien oirekuviin. Altistumista toksisille kosteusvauriomikrobeille arvioitiin kiint eistöjen rakenne-, pöly- ja ilmanäytteistä. Tulokset: Kiinteistön korjausten aikana astmaan sairastuneiden taudinkuvat olivat vaikeita ja tavanomaiselle astman lääkitykselle ei saanut vastetta 81 % sairastuneista. Kaikki remontin aikana sairastuneet jatkoivat astmalääkitystä 2,5 vuotta myöhemmin. Kaikkien astmaan remontin aikana sairastuneiden työtiloista löytyi testatuille soluille myrkyllistä pölyä. Kaikissa tutkimusryhmissä oli kohonnut riski neurologisiin oireisiin, hengitystieoireisiin ja uupumisasteiseen väsymiseen. Aikuisten ryhmässä oli myös kohonnut riski sydänoireisiin ja monikemikaaliherkkyyteen. Lasten ryhmässä oli kohonnut riski korvatulehduksiin, maha-suolikanavan oireisiin sekä lihas- ja niveloireisiin. Johtopäätökset: Tutkimuksen tulokset vahvistavat johtopäätöstä siitä, että kiinteistöjen toksisille kosteusvauriomikrobeille altistumisen yhteydessä ilmenevä astma on vakava ja pysyvä sairaus. Se tukee myös havaintoja siitä, että kiinteistöjen myrkyllisille kosteusvauriomikrobeille altistuminen voi aiheuttaa usean eri elinryhmän oireita. Kosteusvauriomikrobit eivät ainoastaan aiheuta hengitysteiden oireilua ja astmaa, vaan myös muiden elinryhmien oireet ovat mahdollisia

Eettisesti haastavat tilanteet ja niiden kuormittavuus johtajien työssä: fokusryhmäkeskusteluiden analyysi

Tässä pilottitutkimuksessa tutkittiin laadullisesti johtajien työssään kokemia eettisesti haastavia tilanteita (sisällöt, kontekstit) sekä niissä koettuja ristiriitakokemuksia. Työtilanteita luokiteltiin laadullisen aineiston pohjalta. Aineisto kerättiin 16 suomalaisen johtajan fokusryhmäkeskusteluista (neljä ryhmää). Tulokset osoittivat, että johtajat kohtasivat usein työssään erilaisia eettisesti haastavia tilanteita suhteessa organisaation sidosryhmiin. Näitä sidosryhmiä olivat organisaation toimintaympäristö eli yhteiskunta, asiakkaat, omistajat sekä henkilöstö (johto, kollegat ja alaiset). Haastavien tilanteiden sisällöt jakautuivat viiteen luokkaan: 1) monimutkaiset työtilanteet, 2) rehellisyys, 3) oma toiminta, 4) vuorovaikutussuhteet ja 5) oikeudenmukaisuus. Psykologisen stressiteorian mukaisesti johtajat kokivat tilanteet kuormittaviksi, jos johtajan ja sidosryhmien välillä vallitsi ristiriitakokemus. Ristiriitoja koettiin johtajan omien arvojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien välillä, sekä ympäristön odotusten ja omien resurssien välillä. Tutkimuksessamme nousi esille myös uusi ristiriitatilanne, joka syntyy, kun johtaja toimii tinkimättömästi omien arvojensa mukaan ulkopuolisia odotuksia vastaan

"MIKÄ ON TAVALLISTA PIKKU KIUSAA TÄNÄ PÄIVÄNÄ JA MILLOIN TÄYTYY PUHUA SUUREMMAN MITTAKAAVAN EKSTREMISMISTÄ?" : Poliisin ja sosiaalialan yhteistyön kehittäminen nuorten väkivaltaisen ekstremismin tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä Vantaalla

”Mikä on tavallista pikku kiusaa tänä päivänä ja milloin täytyy puhua suuremman mittakaavan ekstremismistä? ”Poliisin ja sosiaalialan yhteistyön kehittäminen nuorten väkivaltaisen ekstremismin tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä Vantaalla Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää Itä-Uudenmaan Vantaan poliisin ja Vantaan lastensuojelun työntekijöiden kykyä tunnistaa työssään nuorten rikollisen oireilun taustalla mahdollisesti olevaa ekstremismiä tai radikalisoitunutta käytöstä alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten keskuudessa. Lisäksi selvitimme kokemuksia viranomaisyhteistyöstä ja kysyimme toiveita koulutukselle sekä viranomaisyhteistyön kehittämiselle nuorten väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä. Opinnäytetyömme on työelämälähtöistä, tutkimuksellista kehittämistoimintaa ja siinä on piirteitä myös kehittävästä työtutkimuksesta. Teoreettinen viitekehys pitää sisällään selvityksen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelmasta väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi ja sen toimenpide-ehdotuksista. Lisäksi olemme kuvanneet ennalta ehkäisevää ja moniammatillista yhteistyötä sekä poliisin että sosiaalitoimen sisällä. Opinnäytetyömme on tiivis tietopaketti väkivaltaisesta ekstremismistä, sen ilmenemisestä, radikalisoitumisesta, ekstremistisestä rikollisuudesta, ennalta ehkäisystä kansallisella ja paikallisella tasolla, sekä Vantaan alueella. Tutkimusaineiston keruumenetelmänä oli laadullinen kysely ja analysointimenetelmänä teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tiedonkeruu toteutettiin Webropol-kyselynä sähköpostitse joulukuussa 2014. Kysely lähetettiin yhteensä 147:lle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen, Vantaan poliisiaseman tutkijalle ja lastensuojelun työntekijälle. Opinnäytetyömme tuloksena voidaan todeta, että Vantaan poliisin ja sosiaalialan ammattilaiset tunnistavat ekstremismiä nuorten asiakkaidensa keskuudessa. Kaikki vastaajat kokivat tarvitsevansa kuitenkin vielä lisää koulutusta ilmiön tunnistamiseen ja tilannekatsauksia Vantaalta. Useat vastaajista olivat myös halukkaita osallistumaan ennalta ehkäisevään työhön. Väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn viranomaisyhteistyö on vasta aluillaan ja sitä tulee kehittää Vantaalla. Kyselytutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ennalta estävän työn suunnittelussa ja uusien toimintatapojen muokkaamisessa. Opinnäytetyömme auttaa nuorten kanssa toimivia työntekijöitä heidän omassa työssään, lisäten ammattitaitoa ja kykyä nähdä nuoren väkivaltaista käyttäytymistä laaja-alaisemmin, jotta nuori saa oikea-aikaista, oikeatahoista ja riittävää apua. Keskeisimmiksi kehittämisehdotuksiksi nousivat koulutuksen järjestäminen, paikallisen yhteistyöryhmän perustaminen sisäisen turvallisuuden toimintaohjelman mukaisesti ja moniammatillisen työmenetelmän käyttöönotto väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi Vantaalla."What is usual mischief today and when should you talk about larger-scale extremism?" Development of cooperation between police and social services in the identification and prevention of young people's violent extremism in the city of Vantaa The objective of our study was to determine Eastern Uusimaa Vantaa Police District's and Vantaa child protection workers' ability in their work to identify extremism or radicalized behavior as symptoms of young people's criminal background among children and youth under the age of 18. In addition, we examined experiences of cooperation between authorities and asked about wishes for training and for development of authority cooperation in young people's violent extremism prevention. Our study is work-oriented research and development, and it has features of developmental work research. The theoretical framework of our study includes a report on the Ministry of the Interior’s Internal Security Programme in prevention of young people's violent extremism and its draft measures. In addition, we have described the preventive and multi-professional work of the police and social work. It is also a compact information package on violent extremism, its occurrence, radicalization, and extremist crime prevention at the national and local level, and in the area of the city of Vantaa. The research data was collected in a qualitative survey and as analysis method we used theory guiding content analysis. Data collection was carried out with a Webropol query by e-mail in December 2014. The survey was sent to a total of 147 Eastern Uusimaa Police Department, Vantaa Police investigators and child protection workers. The results of our study show that the Vantaa police and social work professionals recognize extremism among their young customers. However, all of the respondents felt that they needed more training on the identification of the phenomenon, and situation reports of the Vantaa area. Several respondents were also willing to participate in the preventive work. The cooperation of authorities in violent extremism prevention is in its early stages and needs to be developed in Vantaa. The survey results can be used in the planning of preventive work and the shaping of new practices. Our study will help the employees working with young people by increasing their skills and ability to see the violent behavior on a larger scale, so that the young person would get right-sided and sufficient help from the right person at the right time. The most important proposals were identified to be the organizing of training, the establishment of a local cooperation group in accordance with internal security operational program and introduction of a multi-professional working method for preventing violent extremism prevention of young people in Vantaa

Työikäisen tuki- ja liikuntaelinkuntoutujan yksityisen sektorin fysioterapiaan ohjanneet tekijät: määrällinen kyselytutkimus ohjautumiseen vaikuttaneista tekijöistä sekä fysioterapialähetteen ja Kela-korvauksen merkityksestä

Sairausvakuutuslain muutoksen myötä Kansaneläkelaitos (Kela) ei ole korvannut 1.1.2023 alkaen lääkärin lähetteeseen perustuvan yksityisen fysioterapian kustannuksia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata työikäisen tuki- ja liikuntaelinkuntoutujan (tule-kuntoutujan) yksityisen sektorin fysioterapiaan ohjanneita tekijöitä, sekä selvittää, millainen merkitys fysioterapialähetteellä ja Kela-korvauksella on ollut fysioterapiaan ohjautumisessa. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin anonyymisti Webropol-verkkokyselyllä toukokuussa 2023, jolloin kyselyyn vastasi 99 yksityisen sektorin fysioterapiapalveluja käyttänyttä työikäistä tule-kuntoutujaa. Kyselytutkimuksen analysoinnissa käytettiin tilastollisia menetelmiä, ja tutkimustuloksia verrattiin aiempaan tutkimustietoon. Fysioterapeutin ammattitaito ja nopea pääsy fysioterapiaan olivat kyselytutkimuksen mukaan keskeisimmät tekijät ohjautumisessa yksityisen sektorin fysioterapiaan. Yleisimpiä fysioterapiaan ohjanneita tule-vaivoja olivat niska-hartia, olkapää-, polvi- ja akuutit alaselkävaivat. Lääkärin vastaanotolta fysioterapiaan ohjautuminen oli todennäköisempää fysioterapialähetteellä kuin sanallisella suosituksella, ja puolet ohjautui fysioterapiaan ensisijaisesti lähetteellä. Jos lääkäri ei ohjaa tule-kuntoutujaa fysioterapiaan, katkeaa hoitopolku todennäköisemmin ja tule-vaiva voi jäädä kuntouttamatta. Kela-korvauksen poiston myötä noin neljäsosa kyselyyn vastanneista oli vähentänyt käyntejä yksityisen sektorin fysioterapiassa, ja lähes puolet pitäisi Kela-korvauksen palauttamista melko merkityksellisenä tai erittäin merkityksellisenä omalla kohdalla. Aiempi tutkimustieto tuki kyselytutkimuksen tuloksia. Kehitysehdotuksena esitetään, että yksityisen sektorin tule-fysioterapiaan ohjauduttaisiin suoraan varaamalla aika itse, tai terveydenhuollon ammattilaisen hoidontarpeen arvioinnin kautta. Lääkärin vastaanotolle ohjautuville työikäisille tule-kuntoutujille tulisi tarjota fysioterapialähete, mikä edistää fysioterapiaan ohjautumista. Kela-korvauksen palauttaminen yksityisen sektorin fysioterapiaan, sekä fysioterapian, siihen liittyvien palveluiden ja fysioterapeuttien ammatillisen osaamisen markkinointi, tukisi ohjautumista fysioterapiaan. Tutkimuksesta saatujen tulosten myötä pystytään kehittämään työikäisten tule-kuntoutujien fysioterapiaan ohjautumiseen vaikuttavia tekijöitä.As a result of the amendment to the Health Insurance Act, Social Insurance Institution of Finland (KELA) has not reimbursed the costs of private physiotherapy treatment based on a doctor's referral since 1 January 2023. The purpose of the thesis was to describe the factors that led a working-age person with musculoskeletal disorders (MSDs) to seek physiotherapy in the private sector, and to find out what role the physiotherapy referral and Kela reimbursement played in the referral to physiotherapy. The thesis was conducted as a quantitative study. The data was collected anonymously through a Webropol online survey in May 2023 and answered by 99 working-age people with MSDs who had used private sector physiotherapy services. Statistical methods were used to analyze the survey and the results were compared with earlier research data. According to the survey, the professionalism of the physiotherapist and quick access are the key factors in accessing physiotherapy in the private sector. The most common MSDs leading to physiotherapy are neck and shoulder, knee, and acute lower back pain. Patients are more likely to be referred to physiotherapy from a doctor's appointment with a physiotherapy referral than with a verbal recommendation, and half of the people are referred to physiotherapy primarily with a referral. If a doctor does not refer the patient to physiotherapy at all, the treatment pathway is more likely to be interrupted and the condition is more likely to remain untreated. With the abolition of the Kela reimbursement, around a quarter of the respondents have reduced their visits to private sector physiotherapy, and almost half would consider the reinstatement of the Kela reimbursement to be fairly or very relevant for their own case. Previous research data supported the results of the survey. A development proposal is that referrals to private sector physiotherapy should be made directly by self-booking or through a healthcare professional. A physiotherapy referral should be offered to working-aged people with MSDs who are referred to a doctor. The reinstatement of Kela reimbursement for private sector physiotherapy, as well as the marketing of physiotherapy services and the professional skills of physiotherapists, would support referral to physiotherapy. The results of the study will help to develop the factors influencing the referral to physiotherapy of working-aged people with MSDs

Asthma Case Cluster during Renovation of a Water-Damaged and Toxic Building

Background: An association between fungal exposure at work and asthma onset has been shown, but a causal relationship between them has not beTanle en established. Methods: The study describes an asthma cluster in workers in a building under renovation. Before renovation the work site had significant water damage, technical deficiencies, and ventilation problems. Worker protection was insufficient during renovation. In the building, toxicity was determined from dust as well as from cultured dust. Toxicity analysis was conducted in vitro using the boar spermatozoa motility assay. Results: During the 8-month renovation period, among 290 workers, 21 (7.2%) experienced new-onset asthma (9 women, 42.9%; 12 men, 57.1%; median age, 43 years (range, 30–60 years)). At the renovation site, they had been exposed to areas where remarkable toxicity was demonstrated in vitro. One year later, 13 (61.9%) of them still had moderate disease, and three (14.8%) had severe disease. Most patients had a poor response to inhaled corticosteroids. Conclusions: This study documents a clear temporal association between occupational exposure during renovation of a water-damaged building and a cluster of 21 new occupational asthma cases. In addition, dust and cultured dust from their work spaces showed remarkable toxicity based on inhibition of boar sperm motility in vitro

Elämä Haltuun : Nuorten mielenterveyskuntoutujien elämänhallintaa tukevat www-sivut

Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää nuoren mielenterveyskuntoutujan elämänhallintaa www-sivujen ohjeistusten avulla. Lähdemateriaalin pohjalta on ilmennyt tarvetta nuoren mielenterveyskuntoutujan elämänhallinnan tukemiseen terveellisen päivärytmin kautta. Terveellisen päivärytmin avulla pyritään nuorten mielenterveyskuntoutujien voimaannuttamiseen ja oman autonomian lisäämiseen. Toteutustavaksi valittiin www-sivut (Internet-sivut). Vaikka nuorista mielenterveyskuntotutujista on löydettävissä paljon kirjallista materiaalia, kattavaa sähköisessä muodossa olevaa materiaalia ei Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillä ole. Opinnäytetyössä pyritään tukemaan nuorten elämänhallintaa luomalla helposti omaksuttavaa aineistoa. Internet-sivujen tavoitteena on lisätä nuoren mielenterveyskuntoutujan elämänhallintaa osatavoitteiden avulla, joita ovat sosiaalinen tukeminen, päivärytmin muodostuminen ja aktiivisuuden lisääminen. Lisäksi tavoitteena on tuoda nuorille mielenterveyskuntoutujille tietoa näistä asioista. Opinnäytetyössä nuoren mielenterveyskuntoutujan elämänhallinta pitää sisällään niitä taitoja, joilla he itse voivat ylläpitää terveyttään, sosiaalisia suhteitaan sekä huolehtimaan muista elämisen resursseistaan. Tulevaisuudessa opinnäytetyön tuloksena syntynyttä Internet-sivustoa voisi muokata ja parannella, esimerkiksi lisäämällä linkitettyjen sivustojen määrää sekä sisältöä. Sivustoa voidaan täydentää muokkaamalla sisältöä eri kohderyhmille sopivaksi, esimerkiksi muokkaamalla sivuston vastaamaan hoitotyöntekijöiden tarpeita. Sivuston toimivuutta ja vaikuttavuutta voidaan testata, jotta niiden todellinen arvo nuorten mielenterveyskuntoutujien voimaannuttamisessa pystyttäisiin todentamaan. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi haastattelemalla kohderyhmään kuuluvia mielenterveyskuntoutujia, jotka ovat sivustoa käyttäneet. Internet-sivusto kokonaisuudessaan löytyy liitteenä olevalta CD-Romilta. Sivuston käyttöoikeudet annetaan Keski- Suomen Sairaanhoitopiirille.The goal of the thesis was to improve the life management of a young psychiatric rehabilitee by the directions of websites. Based on the source material, there has arosen a need for the supporting of the life management of a young rehabilitee by the means of a healthy day rhythm. With the help of a healthy day rhythm the aim is to try to empower the young rehabilitees and increase their own autonomy. The selected way of implementation was www-sites (websites). Even though there exists a lot of written material about the young psychiatric rehabilitees, an exhaustive material in electric form isn't available in the Central Finland's Health Care District. In the thesis the aim is to support the life management of the youth by creating material that can be easily adopted. The goal of the websites is to increase the life management of a young rehabilitee by partial objectives, which are social supporting, the forming of the day rhythm and the increase of activity. In addition the goal is to bring information to the young psychiatric rehabilitees from these facts. In the thesis, the life management of a young rehabilitee includes the skills that they themselves can utilize in order to maintain their health, their social relationships and to take care of their other resources of living. In the future, the website that was created as the result of the thesis could be altered and improved, for instance by increasing the amount of links and content. The website can be complemented by changing the content to fit different kinds of target groups, for example by altering the website to correspond for the needs of the nursing employees. The functionality and effectiveness of the website can be tested, so the real value of the website in the empowernment of the young psychiatric rehabilitees could be verified. This can be implemented, for instance, by interviewing the psychiatric rehabilitees that belong to the target group, who have utilized the website. The complete website is available in the included CD. The access rights of the website are delivered to the Central Finland's Health Care District.CD-rom, sis. www-sivu

Kirkon kasvatuksen barometri 2022: prosessikuvaus tutkimuskysymyksistä artikkeleiksi

Hanna Hyvönen, Kaisa Mattila, Saija Mäntynen & Anu Turcios Kirkon kasvatuksen barometri 2022 - Prosessikuvaus tutkimuskysymyksistä artikkeleiksi 62 sivua ja 3 liitettä Marraskuu, 2022 Diakonia-ammattikorkeakoulu Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Sosionomi (YAMK) Arvo- ja yhteisölähtöinen työn kehittäminen Kirkon kasvatuksen barometri 2022 toteutettiin kyselytutkimuksena. Sen tutkimuskohteena olivat kasvatustyötä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tekevien työntekijöiden näkemykset ajankohtaisista aiheista kasvatuksen kentällä. Barometri julkaistaan Nuori 2023 päivillä Jyväskylässä. Julkaisijana toimii Kirkon tutkimus ja koulutus. Tämä opinnäytetyö on prosessikuvaus barometrijulkaisuun tulevien artikkeleiden koostamisesta. Barometrin toteutuksessa olivat mukana: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasiain yksikkö, Kirkon tutkimus ja koulutus, Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseura, Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto, Seurakuntaopisto, Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat ry sekä Kirkon varhaiskasvatuksenohjaajat ry. Lisäksi barometritutkimus oli neljän ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijan opinnäytetyö. Kysely toteutettiin keväällä 2022 sähköisenä Webropol-kyselynä. Vastaajia oli 325 kirkon kasvatuksen työntekijää. Tutkimus jakaantui kuuteen eri osa-alueeseen, jotka olivat osallisuus, Raamatun käyttö, kouluikäisten toiminta, kouluyhteistyö, sukupuolen, seksuaalisuuden ja seksuaalisen suuntautumisen kohtaaminen sekä varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan nykytilanne. Raporttimme etenee seuraavasti: keskeiset käsitteet, tutkimuksen prosessikuvaus, tulokset, pohdinta, arviointi ja ammatillinen kasvu. Asiasanat: kirkon kasvatus, barometri, osallisuus, Raamatun käyttö, kouluikäisten toiminta seurakunnissa, kouluyhteistyö, perhetoimint

Eettisesti haastavat tilanteet ja niiden kuormittavuus johtajien työssä: fokusryhmäkeskusteluiden analyysi

Tässä pilottitutkimuksessa tutkittiin laadullisesti johtajien työssään kokemia eettisesti haastavia tilanteita (sisällöt, kontekstit) sekä niissä koettuja ristiriitakokemuksia. Työtilanteita luokiteltiin laadullisen aineiston pohjalta. Aineisto kerättiin 16 suomalaisen johtajan fokusryhmäkeskusteluista (neljä ryhmää). Tulokset osoittivat, että johtajat kohtasivat usein työssään erilaisia eettisesti haastavia tilanteita suhteessa organisaation sidosryhmiin. Näitä sidosryhmiä olivat organisaation toimintaympäristö eli yhteiskunta, asiakkaat, omistajat sekä henkilöstö (johto, kollegat ja alaiset). Haastavien tilanteiden sisällöt jakautuivat viiteen luokkaan: 1) monimutkaiset työtilanteet, 2) rehellisyys, 3) oma toiminta, 4) vuorovaikutussuhteet ja 5) oikeudenmukaisuus. Psykologisen stressiteorian mukaisesti johtajat kokivat tilanteet kuormittaviksi, jos johtajan ja sidosryhmien välillä vallitsi ristiriitakokemus. Ristiriitoja koettiin johtajan omien arvojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien välillä, sekä ympäristön odotusten ja omien resurssien välillä. Tutkimuksessamme nousi esille myös uusi ristiriitatilanne, joka syntyy, kun johtaja toimii tinkimättömästi omien arvojensa mukaan ulkopuolisia odotuksia vastaan.peerReviewe