Yritysten yhteiskuntavastuu ja hankinta. Yhteiskuntavastuun ilmeneminen hankintatoiminnassa

Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa kuinka yritysten yhteiskuntavastuun nähdään hankintatoiminnan kontekstissa ja millaisia hankinnan käytäntöjä siihen liittyy. Tutkimuksen kohteena ovat kansainvälistä hankintaa harjoittavat yritykset ja kohdeorganisaatioita ovat Huhtamäki Oyj, Nanso Oy sekä Nokian Renkaat Oyj. Tutkielmassa ollaan kiinnostuneita kuinka yritykset liittävät yhteiskuntavastuun hankintatoimintaan ja kuinka liittäminen ilmenee. Yritykset ovat tämän tutkimuksen kontekstissa edellä mainitut kohdeorganisaatiot ja tarkemmin organisaatioiden edustajat, jotka vastaavat hankinnasta sekä yhteiskuntavastuusta. Tutkimuksen aineisto on kerätty keväällä 2012 haastattelemalla yritysten hankinnasta sekä yhteiskuntavastuusta vastaavia henkilöitä. Tutkimusta varten kerätty aineisto saatiin teemahaastattelumenetelmällä, joita suoritettiin yhteensä viisi kappaletta. Tutkielmassa havaittiin, että yritykset kokevat yritysten yhteiskuntavastuun tärkeäksi asiaksi, joka halutaan liittää yritysten jokapäiväiseen toimintaan. Yhteiskuntavastuun määritys paradigman tarkoittamalla tavalla sekä sen liittäminen hankintaan osoittautui hankalaksi. Yritysten oli vaikea määrittää yhteiskuntavastuu eikä sitä liitetty hankintaan tämän tutkimuksen teoreettisten lähtökohtien osoittamalla tavalla. Tutkielman perusteella yrityksillä on havaittavissa yhteiskuntavastuullisen hankinnan piirteitä. Yritykset eivät erottele yhteiskuntavastuuta hankinnan kontekstiin vaan näkevät sen yrityksen kokonaisvaltaisena arvoihin pohjautuvana toimintana. Yhteiskuntavastuu sai erilaisia painotuksia yritysten hankintatoiminnassa ja kaikille yrityksillä yhteistä on toimittajien kohtelu sekä asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen.Tutkielman tulosten perusteella yrityksillä on mahdollisuus halutessaan määrittää yhteiskuntavastuulliset hankinnan käytännöt, sillä yritysten toiminnassa on olemassa monia yhteiskuntavastuullisen hankinnan piirteitä. Asiasanat:Yritysten yhteiskuntavastuu, hankinta, sidosryhm

Postoperatiivinen tehohoito ja tehovalvonta

Teema : tehohoitolääketiede. English summaryPeer reviewe

Prevalence of risk-drinking in critically ill patients, screened with carbohydrate-deficient transferrin and AUDIT-C score : A retrospective study

Background Studies demonstrate that up to one-third of intensive care unit (ICU) admissions are directly or indirectly related to alcohol. Screening for alcohol use is not routine. This study examined the prevalence of elevated %CDT (carbohydrate-deficient transferrin) and above risk-level AUDIT-C (Alcohol Use Disorders Identification Test, Consumption) in patients admitted to ICU. Methods We conducted a retrospective analysis of clinical and laboratory data from a single ICU where %CDT and AUDIT-C were included in routine assessment. After excluding readmissions, 2532 adult patients from a 21-month period were included. Admission values of %CDT were available for 2049 patients, and AUDIT-C was available for 1617 patients. The association of %CDT and AUDIT-C with short- and long-term outcome was studied by using univariate and multivariate logistic regression analysis. Results %CDT was above the reference value in 23.7% (486/2048) of patients with available %CDT. Of patients with available AUDIT-C, 33% (544/1617) had a risk-level AUDIT-C score. Patients with a risk-level AUDIT-C score were significantly younger than those with a lower score (51 vs 64 years, P <.0001). Increased %CDT was associated with higher severity of illness. AUDIT-C was associated independently with increased risk of long-term mortality in multivariate analysis (P = .007). Conclusion One in three of ICU patients are risk-level alcohol users as measured with AUDIT-C score, and one in four are analysed with %CDT. The prevalence varies according to the method used and any method alone may be insufficient to detect risk-level consumption reliably. Editorial Comment Alcohol overconsumption is associated with need for ICU admission and with less favorable outcomes. Diagnosis of alcohol overconsumption though is problematic due to low sensitivity in screening. In a pilot study, a biomarker and a screening tool are compared. The finding is that multiple tools are needed to achieve an adequate sensitivity for detection.Peer reviewe

Intra-abdominal pressure in severe acute pancreatitis

BACKGROUND: Hospital mortality in patients with severe acute pancreatitis (SAP) remains high. Some of these patients develop increased intra-abdominal pressure (IAP) which may contribute to organ dysfunction. The aims of this study were to evaluate the frequency of increased IAP in patients with SAP and to assess the development of organ dysfunction and factors associated with high IAP. METHODS: During 2001–2003 a total of 59 patients with severe acute pancreatitis were treated in the intensive care unit (ICU) of Helsinki University Hospital. IAP was measured by the intravesical route in 37 patients with SAP. Data from these patients were retrospectively reviewed. RESULTS: Maximal IAP, APACHE II score, maximal SOFA score, maximal creatinine, age and maximal lactate were significantly higher in nonsurvivors. There was a significant correlation of the maximal IAP with the maximal SOFA, APACHE II, maximal creatinine, maximal lactate, base deficit and ICU length of stay. Patients were divided into quartiles according to the maximal IAP. Maximal IAP was 7–14, 15–18, 19–24 and 25–33 mmHg and the hospital mortality rate 10%, 12.5%, 22.2% and 50% in groups 1–4, respectively. A statistically significant difference was seen in the maximal SOFA, ICU length of stay, maximal creatinine and lactate values. The mean ICU-free days in groups 1–4 were 45.7, 38.8, 32.0 and 27.5 days, respectively. The difference between groups 1 and 4 was statistically significant. CONCLUSION: In patients with SAP, increased IAP is associated with development of early organ failure reflected in increased mortality and fewer ICU-free days. Frequent measurement of IAP during intensive care is important in optimizing abdominal perfusion pressure and recognizing patients potentially benefitting from decompressive laparotomy

Effect of Inhaled Xenon on Cardiac Function in Comatose Survivors of Out-of-Hospital Cardiac Arrest-A Substudy of the Xenon in Combination With Hypothermia After Cardiac Arrest Trial

Peer reviewe

Effect of Inhaled Xenon on Cardiac Function in Comatose Survivors of Out-of-Hospital Cardiac Arrest—A Substudy of the Xenon in Combination With Hypothermia After Cardiac Arrest Trial

OBJECTIVES: This explorative substudy aimed at determining the effect ofinhaled xenon on left ventricular function by echocardiography in comatose survivorsof out-of-hospital cardiac arrest.DESIGN: A randomized two-group single-blinded phase 2 clinical drug trial.SETTING: A multipurpose ICU in two university hospitals.PATIENTS: Of the 110 randomized comatose survivors after out-of-hospital cardiacarrest with a shockable rhythm in the xenon in combination with hypothermiaafter cardiac arrest trial, 38 patients (24–76 yr old) with complete echocardiographywere included in this study.INTERVENTIONS: Patients were randomized to receive either inhaled xenoncombined with hypothermia (33 C) for 24 hours or hypothermia treatment alone.Echocardiography was performed at hospital admission and 24 4 hours afterhypothermia.MEASUREMENTS AND MAIN RESULTS: Left ventricular ejection fraction,myocardial longitudinal systolic strain, and diastolic function were analyzedblinded to treatment. There were 17 xenon and 21 control patients in whom echocardiographywas completed. Clinical characteristics did not differ significantlybetween the groups. At admission, ejection fraction was similar in xenon and controlpatients (39% 10% vs 38% 11%; p = 0.711) but higher in xenon thancontrol patients after hypothermia (50% 10% vs 42% 10%; p = 0.014).Global longitudinal systolic strain was similar in xenon and control patients atadmission (–9.0% 3.8% vs –8.1% 3.6%; p = 0.555) but better in xenonthan control patients after hypothermia (–14.4.0% 4.0% vs –10.5% 4.0%;p = 0.006). In patients with coronary artery disease, longitudinal strain improved inthe nonischemic myocardial segments in xenon patients. There were no changesin diastolic function between the groups.</p

Yritysten yhteiskuntavastuu ja hankinta. Yhteiskuntavastuun ilmeneminen hankintatoiminnassa

Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa kuinka yritysten yhteiskuntavastuun nähdään hankintatoiminnan kontekstissa ja millaisia hankinnan käytäntöjä siihen liittyy. Tutkimuksen kohteena ovat kansainvälistä hankintaa harjoittavat yritykset ja kohdeorganisaatioita ovat Huhtamäki Oyj, Nanso Oy sekä Nokian Renkaat Oyj. Tutkielmassa ollaan kiinnostuneita kuinka yritykset liittävät yhteiskuntavastuun hankintatoimintaan ja kuinka liittäminen ilmenee. Yritykset ovat tämän tutkimuksen kontekstissa edellä mainitut kohdeorganisaatiot ja tarkemmin organisaatioiden edustajat, jotka vastaavat hankinnasta sekä yhteiskuntavastuusta. Tutkimuksen aineisto on kerätty keväällä 2012 haastattelemalla yritysten hankinnasta sekä yhteiskuntavastuusta vastaavia henkilöitä. Tutkimusta varten kerätty aineisto saatiin teemahaastattelumenetelmällä, joita suoritettiin yhteensä viisi kappaletta. Tutkielmassa havaittiin, että yritykset kokevat yritysten yhteiskuntavastuun tärkeäksi asiaksi, joka halutaan liittää yritysten jokapäiväiseen toimintaan. Yhteiskuntavastuun määritys paradigman tarkoittamalla tavalla sekä sen liittäminen hankintaan osoittautui hankalaksi. Yritysten oli vaikea määrittää yhteiskuntavastuu eikä sitä liitetty hankintaan tämän tutkimuksen teoreettisten lähtökohtien osoittamalla tavalla. Tutkielman perusteella yrityksillä on havaittavissa yhteiskuntavastuullisen hankinnan piirteitä. Yritykset eivät erottele yhteiskuntavastuuta hankinnan kontekstiin vaan näkevät sen yrityksen kokonaisvaltaisena arvoihin pohjautuvana toimintana. Yhteiskuntavastuu sai erilaisia painotuksia yritysten hankintatoiminnassa ja kaikille yrityksillä yhteistä on toimittajien kohtelu sekä asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen.Tutkielman tulosten perusteella yrityksillä on mahdollisuus halutessaan määrittää yhteiskuntavastuulliset hankinnan käytännöt, sillä yritysten toiminnassa on olemassa monia yhteiskuntavastuullisen hankinnan piirteitä. Asiasanat:Yritysten yhteiskuntavastuu, hankinta, sidosryhm