"Where should the line be drawn" : Focus group study of students' perceptions of plagiarism

This Master's Thesis investigates the perceptions of students of educational sciences (general and adult education) concerning plagiarism. Previous studies regarding students' perceptions of plagiarism have shown that students' understandings of both plagiarism and the principles of academic writing are insufficient. This study aimed to identify different repertoires of speech the students used when talking about plagiarism, to examine how the repertoires of speech were constructed interactively, and to look into how the themes concerning students' perceptions of plagiarism recognized in a previous study (Confusion, Fear, Perceived sanctions, Perceived seriousness, Academic consequence and Resentment) were reproduced in the students' speech in this study. 19 students of educational sciences from the University of Helsinki took part in this study, from which 6 focus groups were formed. Focus group conversations were executed with the help of a facilitator introducing the topics of conversation, with the focus group members freely interchanging their thoughts and opinions about the topics. The conversations were analyzed discourse analytically while the previously recognised themes acted as a theoretical premise to an otherwise data led analysis. The various repertoires of speech the students used concerning plagiarism were interpreted in the context of an episode they were a part of. Different types of episodes formed four (4) themes: Confusion and its consequences, Understanding of why plagiarism occurs, Stance towards an act of plagiarism, and Disadvantageousness of plagiarism. The previously recognized themes were largely reproduced in this study. It is evident that students' understandings of both plagiarism and the principles of academic writing are insufficient. Numerous previous studies and this study indicate the need of developing both the instructions given concerning plagiarism and the teaching of the principles of academic writing.Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opiskelijoiden käsityksiä plagioinnista. Opiskelijoiden plagiointia koskevia käsityksiä kartoittaneet aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että sekä plagioinnin-käsitteen että tieteellisen kirjoittamisen periaatteiden ymmärtämiseen liittyy opiskelijoilla huomattavissa määrin epäselvyyksiä. Tutkimustehtävinä oli identifioida puhetapoja, joilla opiskelijat puhuvat plagioinnista, tutkia puhetapojen vuorovaikutteista rakentumista sekä selvittää, miten aikaisemmissa tutkimuksissa tunnistettuja opiskelijoiden plagiointia koskeviin käsityksiin liittyviä teemoja (epäselvyys, pelko, käsitykset rangaistuksista, käsitykset vakavuudesta, akateemiset seuraukset ja halveksunta) tuotettiin puheessa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 19 kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opiskelijaa Helsingin yliopistosta, joista koostettiin 6 fokusryhmää. Fokusryhmäkeskustelut toteutettiin keskustelunvetäjän esittelemien teemojen kautta fokusryhmän keskustelun perustuessa opiskelijoiden keskinäiseen vapaamuotoiseen ajatusten ja mielipiteiden vaihtoon. Aineistoa analysoitiin diskurssianalyyttisesti aikaisemmissa tutkimuksissa tunnistettujen teemojen toimiessa teoreettisena lähtökohtana muutoin aineistolähtöiselle analyysille. Opiskelijoiden puhetapoja koskien plagiointia tulkittiin sen kautta, miten puhetavat ilmenivät vuorovaikutteisesti laajemmissa puheenaiheissa (episodit). Erityyppiset episodit muodostivat neljä (4) teemaa, joiden kautta opiskelijoiden plagioinnista käyttämät puhetavat jäsennettiin: Epäselvyys ja sen seuraukset, Plagioinnin ilmenemisen ymmärtäminen, Plagiointiin suhtautuminen tekona ja Plagioinnin kannattamattomuus. Aikaisemmin tunnistettuja teemoja (kts. edellä) tuotettiin merkittävissä määrin tämän tutkimuksen puheaineistossa. Plagioinnin-käsitteen sekä tieteellisen kirjoittamisen periaatteiden ymmärtämiseen liittyy opiskelijoilla huomattavissa määrin epäselvyyksiä. Sekä aikaisemmat tutkimukset että tämä tutkimus osoittavat, että opetusta tieteellisestä kirjoittamisesta sekä ohjeistusta koskien plagiointia tulee kehittää opiskelijoiden kokeman epäselvyyden sekä sen lieveilmiöiden poistamiseksi ja vähentämiseksi

Glucocorticoids inhibit type I IFN beta signaling and the upregulation of CD73 in human lung

Non peer reviewe

Kasviplanktonanalyysin laadunvarmistus

Biologisten määritysten laadunvarmennuksen merkitys on korostunut EU:n vesipuitedirektiivin (VPD) voimaantulon myötä, sillä vesistöjen ekologisen tilan luokittelu edellyttää, että käytössä on laadukasta ja vertailukelpoista tietoa biologisista laatutekijöistä. Suomen ympäristökeskus SYKE on toiminut vuodesta 2001 kansallisena ympäristöalan vertailulaboratoriona pätevyysalueena vesien ja kiinteiden ympäristönäytteiden ympäristökemiallinen ja ekotoksikologinen mittaus-, testaus- ja näytteenottotoiminta. SYKEssä alkoi vuonna 2005 hanke vertailulaboratorion pätevyysalueen laajentamiseksi kolmella biologisella laatutekijällä, kasviplankton, vesikasvit ja pohjaeläimet. Tämä julkaisu sisältää kasviplanktonin laadunvarmistusta koskevan osahankkeen kuvauksen ja tulokset sekä suositukset laadunvarmistustoimenpiteiksi. Raportissa tarkastellaan kasviplanktonanalyysin toteutusta Suomessa ja muualla Euroopassa. Tarkastelun painopisteenä ovat tulosten vertailtavuus ja siihen vaikuttavat tekijät sekä SYKEn sisä- ja rannikkovesien kasviplanktonanalyysin nykytila, valmiudet ja kehittämislinjat. Raportissa linjataan SYKEn rooli sisä- ja rannikkovesien kasviplanktonmäärityksen kansallisessa ja kansainvälisessä laadunvarmennuksessa osana vertailulaboratoriotoimintaa. Kasviplanktonin analysointi edellyttää hyvää lajintuntemusta, yhtenäisten ja hyväksyttyjen analyysimenetelmien käyttöä sekä kykyä tulkita saatuja tuloksia. Kasviplanktonmäärityksiä tehdään Suomessa viranomaisten lisäksi konsulttityönä sekä tutkimushankkeissa. On myös todennäköistä, että biologinen analyysitoiminta laajenee jatkossa useamman toimijan piiriin. VPD:n toteutuksen kannalta on tärkeää, että kasviplanktonin määritystulokset ovat mahdollisimman laajasti hyödynnettävissä ekologisen tilan luokittelussa. Tämä asettaa vaatimuksia tulosten keskinäiselle vertailtavuudelle ja laadulle ja edellyttää säännöllistä määritystulosten testaamista ja vertailua toimijoiden kesken. Suomalaiset kasviplanktontutkijat ovat olleet edelläkävijöitä laadunvarmistuksessa verkostoitumalla ja kokoontumalla vuosittain työseminaareihin, joissa on käsitelty menetelmien harmonisointia ja vertailtavuutta. Vertailulaboratoriotoiminnan tarkoituksena on vahvistaa ja koordinoida toteutettua laadunvarmennusta ja saada mahdollisimman moni kasviplanktonmäärityksiä tekevä mukaan toiminnan piiriin