The return to the technological frontier: The conditional effect of plants’ R&D on their productivity in Finnish manufacturing

This paper examines, through the use of plant-level data, whether R&D’s productivity impact is contingent on the distance of a plant’s productivity from the industry’s technological frontier. R&D is specified as an accumulated stock from R&D investments. We analyse the productivity effect of a plant’s own R&D as well as the productivity impact of the plant’s parent firm’s and other firms’ proximity-weighted R&D stocks. The results show that a plant’s own and a parent firm’s R&D have a positive productivity impact and that the former impact decreases as the distance from the industry’s technological frontier increases. Furthermore, the productivity effect of other firms’ proximity-weighted R&D is, on average, positive, but this impact increases in the distance from the technological frontier. Another important finding is that all the plants tend to converge towards the industry’s technological frontier despite the size of external R&D spillovers.productivity; efficiency; technological frontier; spillovers; convergence

Alueellisen taloustiedon tietokanta

Tutkimushankkeessa täydennettiin kansantalouden tilinpidon aluetilinpitoa tuottamalla päivitetyt, alueelliset kysyntä- ja tarjontataulukot, kehittämällä alueelliset tilinpidon matriisit ja kuvaamalla sektoreiden väliset tulonsiirrot. Tavoitteena oli, että hanke tukisi talouspoliittista suunnittelua ja vaikutusarviointia läpinäkyvällä tavalla sekä aineistojen että niitä hyödyntävien mallien avulla. Hankkeessa tuotettiin alueelliset panos-tuotosaineistot Tilastokeskuksen (TK) aluetilinpidon julkaisutasolla. Tämän projektin pohjalta tapahtunut aluetilinpidon tietopohjan parantaminen tukee tulevaisuudessa julkisten sektorien kestävyyden ja maakuntien tarpeiden arviointia, ennakointia ja yhteensovittamista. Hankkeessa sovellettiin uusia aineistoja vuosien 2008 – 2014 laman aikana tapahtuneen rakennemuutoksen kuvaamiseen ja aluetalouden kehityksen ennakointiin. Tutkimuksessa myös julkaistiin tuotetuista aineistoista koottu tietokanta, joka soveltuu alueellisella tasapainomallilla tehtävään analyysiin. Tietokanta esitettiin REFINAGE-tasapainomallin käyttämässä muodossa, ja hankkeen yhteydessä julkaistiin lisäksi FINAGE/REFINAGE-mallin kuvaus mallikoodeineen. Hankkeessa kehitettiin sähköisiä tietosisältöjä, joten hankkeen päätulokset löytyvät PTT ry:n ylläpitämällä sivustolla osoitteessa: http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-hankkeet/alueellisen-taloustilastojen-tietokanta-alta.htm

The return to the technological frontier: The conditional effect of plants’ R&D on their productivity in Finnish manufacturing

This paper examines, through the use of plant-level data, whether R&D’s productivity impact is contingent on the distance of a plant’s productivity from the industry’s technological frontier. R&D is specified as an accumulated stock from R&D investments. We analyse the productivity effect of a plant’s own R&D as well as the productivity impact of the plant’s parent firm’s and other firms’ proximity-weighted R&D stocks. The results show that a plant’s own and a parent firm’s R&D have a positive productivity impact and that the former impact decreases as the distance from the industry’s technological frontier increases. Furthermore, the productivity effect of other firms’ proximity-weighted R&D is, on average, positive, but this impact increases in the distance from the technological frontier. Another important finding is that all the plants tend to converge towards the industry’s technological frontier despite the size of external R&D spillovers

Talouspolitiikan säännöstö ja julkisten investointien rahoitus

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten julkiset investoinnit tulisi rahoittaa julkisen talouden tiukkenevissa rahoitusraameissa ottaen huomioon talouden eri suhdannevaiheet. Tutkimuksessa tarkastellaan erilaisia investointien rahoitusratkaisuja ja niiden suhdetta talouspolitiikan säännöstöihin sekä valtiontalouden että kuntatalouden näkökulmasta. Vastausta haetaan erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Millaisia ovat muiden maiden kokemukset julkisten investointien rahoitusmallien toimivuudesta, ja miten ne soveltuvat asetettuihin finanssipolitiikan sääntöihin? Miten varmistetaan julkisten investointien rahoitus ja finanssipoliittisten sääntöjen toimivuus eri suhdannevaiheissa? Millaisia muutoksia nykyisiin ohjaussääntöihin tarvittaisiin vaihtoehtoisten investointien rahoitusmallien toimivuuden näkökulmasta? Lähtökohtana on, että finanssipolitiikan säännöstön ja rahoitusmallien täytyy mahdollistaa tarvittava investointien taso. Toisaalta täytyy huomioida, että liialliset julkiset investoinnit johtavat resurssien tehottomaan käyttöön ja voivat vähentää yksityisiä investointeja. Tämän lisäksi tehottomat investoinnit lisäävät julkisen sektorin velkaantuneisuutta ja kasvattavat tulevia kuluja

The return to the technological frontier: The conditional effect of plants’ R&D on their productivity in Finnish manufacturing

This paper examines, through the use of plant-level data, whether R&D’s productivity impact is contingent on the distance of a plant’s productivity from the industry’s technological frontier. R&D is specified as an accumulated stock from R&D investments. We analyse the productivity effect of a plant’s own R&D as well as the productivity impact of the plant’s parent firm’s and other firms’ proximity-weighted R&D stocks. The results show that a plant’s own and a parent firm’s R&D have a positive productivity impact and that the former impact decreases as the distance from the industry’s technological frontier increases. Furthermore, the productivity effect of other firms’ proximity-weighted R&D is, on average, positive, but this impact increases in the distance from the technological frontier. Another important finding is that all the plants tend to converge towards the industry’s technological frontier despite the size of external R&D spillovers

Tuottavuus ja kilpailukyky Suomessa. Mistä kilpailukyky koostuu ja mihin sitä tarvitaan?

Raportti tarkastelee Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden tekijöitä monipuolisesti. Kun puhutaan kansantalouden, yrityssektorin tai toimialan kilpailukyvystä, pitää olla tarkka mitä tarkoitetaan. Tärkein erottelu koskee lyhyen ja pitkän aikavälin kilpailukykyä. Lyhyellä aikavälillä muuttuvia ovat hinnat ja kustannukset, ja silloin keskeisintä on kustannuskilpailukyky. Pitkällä aikavälillä paitsi hinnat, myös monet kansantalouden rakenteelliset seikat voivat muuttua. Pitkän aikavälin kilpailukyvylle ratkaisevaa on työn tuottavuus. Rakenteellinen kilpailukyky onkin ensisijaisesti kansantalouden kykyä kohentaa tuottavuutta. Lyhyen aikavälin kustannuskilpailukyvyssä on kyse kustannusten sopeutumisprosessista suhteessa pitkän aikavälin potentiaaliin eli ovatko työn kustannukset oikeassa suhteessa työn tuottavuuteen. Kilpailukyky vaikuttaa ennen kaikkea viennin menestykseen. Kustannuskilpailukyky vaikuttaa vientiin lyhyellä, muutamien vuosien tähtäimellä. Rakenteellinen kilpailukyky edistää yritysten tuottavuutta ja kyvykkyyttä menestykselliseen vientiin. Suomessa tuottavuus kasvoi hyvin nopeasti 1990-laman ja 2008 finanssikriisin välisenä aikana, mutta kriisin jälkeen tuottavuus supistui Suomessa enemmän kuin vertailukelpoisissa maissa. Vuosina 2015-2019 tuottavuuskasvu oli Suomessa muita vanhoja euromaita nopeampaa. Myös Suomen vientimenestys on noudattanut samantapaista kehitystä. Suomessa sekä vientimenestyksen että tuottavuuden kehityksen eräänä osasyynä oli kilpailukyvyn muutosten lisäksi ensin elektroniikkateollisuuden nopea tuottavuuskasvu ja myö-hemmin sitä kohdannut voimakas negatiivinen shokki

Tuottavuus ja voimavarojen kohtaanto – Digitaalisten palveluiden tuottavuuden taso ja kehitys Suomessa heikko

Suomessa työn tuottavuus kuroi pitkään kiinni railoa suhteessa maailman eturintamaan, mutta kehitys kääntyi vuoden 2008 paikkeilla ja railo on sittemmin uudestaan levinnyt. Teollisuudessa työn tuottavuus on hyvää kansainvälistä tasoa, mutta monilla palvelualoilla kaukana vertailumaiden tasosta. Digitaalisesti intensiivisissä palveluissa tuottavuus Suomessa on yllättäen laskenut. Tuottavuuden hajonta Suomen yrityssektorilla on vähäisempää kuin verrokkimaissa, minkä taustalla näyttäisi olevan puute korkean tuottavuuden yrityksistä. Yrityssektorin uudistumisessa ei kuitenkaan vaikuttaisi olevan ongelmaa. Osasyy Suomen verrokkimaita alempaan tuottavuuteen ja huonompaan tuottavuuden kehitykseen on voimavarojen – työn ja pääoman – huonompi kohdentuminen korkean tuottavuuden toimipaikkoihin ja kohdentumisen heikkeneminen 2000-luvun alkupuolella. Kohdentuminen on kuitenkin parantunut noin vuodesta 2012 alkaen. Vaikka aggregaattitasolla työn tulo-osuus on supistunut, yritystasolla työn tulo-osuudet ovat yleisesti olleet kasvussa. Yritykset, joissa työn tulo-osuus on ollut pieni ja kannattavuus hyvä ovat kasvattaneet markkinaosuuksiaan, mikä näkyy työn tulo-osuuden pienenemisenä aggregaattitasolla. Suomen hintakilpailukyky vaikuttaisi nyt olevan suhteellisen hyvä historiaan verrattuna. Yhtäältä covid-19-pandemia ja toisaalta politiikkatoimet, joilla pandemian vaikutuksia on hoidettu, ovat kuitenkin johtaneet siihen, etteivät tilastotiedot tarjoa luotettavaa tietopohjaa viimeaikaisen kehityksen vertailulle

Productivity and resource allocation – Weak level and growth of productivity in Finland's digital services

The labour productivity gap between Finland and the world's leading countries narrowed consistently until 2008, when the trend took a downward turn. Since then the productivity gap has been widening. While labour productivity in manufacturing is at a healthy international level, it remains far behind the reference countries in many service sectors. Surprisingly, productivity in Finland has fallen in digital-intensive services. Finland's corporate sector shows a smaller dispersion of productivity than in the reference countries, which appears to be attributable to the lack of high-productivity companies. At the same time, however, the corporate sector seems to have been able to renew without any problems. One reason for the lower productivity and weaker productivity growth in Finland compared to the reference countries is the poorer allocation of resources and capital to high-productivity units, and further deterioration in allocation in the early 2000s. However, there has been an improvement in allocation starting from 2012. Although the aggregate labour income share has decreased, there has been a general increase in the corporate labour income share. Companies with a low labour income share and good profitability have increased their market shares, which translates into a lower aggregate labour income share. Finland's price competitiveness seems to be historically relatively strong. The COVID-19 pandemic on the one hand and the policy measures taken to deal with its impacts on the other have led to a situation where statistical data do not provide a reliable basis for comparing recent developments

Tuottavuuslautakunta Suomessa ja maailmalla

Tuottavuuslautakuntia on perustettu viime vuosina moniin maihin ja Suomen tuottavuuslautakunta on toiminut nyt noin viisi vuotta. Tehtävänä on erityisesti ollut tuottavuuden kasvun hidastumisen syiden analysointi. Työn tuottavuuden kasvu on hidastunut länsimaissa ja Suomessa tuottavuus on jäänyt hidastuneestakin kasvusta jälkeen. Suomen hitaan kasvun syitä ovat ennen muuta olleet tuottavuuden eturintamaa vähäisemmät investoinnit tuotannolliseen aineelliseen ja aineettomaan pääomaa sekä inhimilliseen pääoman. Lisäksi resurssien allokaatio ei ole ollut tehokasta ja Suomessa on pulaa korkean tuottavuuden yrityksistä