Suhteellisen iän ilmiö : Syntymäajan vaikutus suomalaisessa jalkapallossa

Suhteellisen iän ilmiötä (relative age effect) on tutkittu maailmalla jo 1980-luvulta alkaen. Ilmiöllä tarkoitetaan syntymäaikojen jakaumien painottumista ikäryhmittelyistä riippuen. On siis huomattu, että verrannaisryhmässään vanhemmat nuoret ovat usein menestyneempiä tai ainakin havaittu lahjakkaammiksi - usein virheellisesti. Otoksina käytetään pääosin urheilujoukkueita tai -seuroja, kouluja ja koulualueita muita nuorisoinstituutiota. Useimmiten syntymäaikojen vääristymällä tarkoitetaan yliedustusta määritelmävuoden alkuvuodesta syntyneissä. Aluksi ilmiön selvittäminen jäi vain muutaman kanadalaisen tutkijan harteille, mutta ajallaan ilmiön vakavuuteen on herätty laajemmin. Selvitykset alkoivat Kanadassa nuorten jääkiekon parissa ja levisivät pian ammattilaisjääkiekkoon ja yleisesti amerikkalaiseen jalkapalloon Pohjois-Amerikassa. 1990- ja 2000-luvuilla tutkijat ympäri maailman alkoivat selvittää ilmiön laajuutta kokonaisvaltaisemmin. Väitteitä ilmiön syntymisestä on ollut monia: on syytetty eri sääolosuhteita, alueellisia kulttuurieroja tai vaikka vuodenaikoja. Globaalin huomion ja monien tutkijoiden mukaan lähtemisen jälkeen on kuitenkin jouduttu toteamaan, että ilmiö vaikuttaa hyvin kansainväliseltä ja jopa yksiselitteiseltä: yhdistäväksi tekijäksi tutkimuksissa on jäänyt vain suhteelliset ikäerot ikäryhmien sisällä. Ilmiö on ongelmallinen yhteiskunnallisen tasa-arvon ja hyvinvoinnin kannalta. Sen olemassaolo vääristää yksilöiden välisiä mahdollisuuksia. Tämän vuoksi tutkimusten jatkaminen on välttämätöntä. Vaikka ilmiö onkin löydetty monessa eri instituutiossa ympäri maailmaa, ei sen esiintymistä voi kuitenkaan kaikkialla pitää varmana. Siksi tutkimus täytyy toistaa Suomessakin. Tässä tutkimuksessa käydään läpi suomalaisesta jalkapallosta koostettua aineistoa. Pelaajien syntymäaikojen jakaumia tarkastellessa havaitaan selkeitä painottumia useampien otosten trendeissä. Ottamalla huomioon koko populaation syntymäaikojen jakaumat saadaan tulokseksi silti selkeä yliedustus alkuvuonna syntyneistä pelaajista pääosassa otoksia ja vastaavasti 'pelaajakato' loppuvuonna syntyneiden osalta. Voidaan siis todeta tulosten viittaavan siihen, että ilmiö esiintyy myös Suomessa tavalla tai toisella. Se, miten pitkälle ilmiön vaikutukset kokonaisuudessaan yltävät, on vielä mysteeri. Maailmalla on kuitenkin jo löydetty korrelaatio jopa itsemurhien ja suhteellisen iän välillä kouluvuoden mukaan

Relative age effects in political selection

We exploit a regression discontinuity design to provide causal evidence of the relative age effect (RAE) on a long-run adult age outcome: Political selection. We find strong evidence of the RAE in politics in Finland. However, the effect is heterogeneous: We find that male candidates born early in the calendar year have a significantly higher probability of getting elected to the parliament but no similar RAE applies to female candidates nor to municipal elections. Moreover, this effect only takes place in the most competitive parliamentary districts and is present only for some parties. We also find that in all the groups where the RAE does not exist, early-born candidates are under-represented suggesting attrition of talent in the candidate placement. Overall, our results show that seemingly artificial cutoffs imposed by the government have persistent consequences even on the selection to the highest positions of power within a society

Gender Specific Relative Age Effects in Politics and Football

The existence of a relative age effect (RAE) is well documented, i.e., those born early in the calendar year perform better at school and sports. We exploit a change in a selection period in youth football and regression discontinuity design in political selection to parliament in Finland to provide causal evidence of the RAE on long-run outcomes: The RAE is not driven by inherent advantages of an early year birth but rather by factors that favor those that are the oldest of a cohort irrespective of the calendar year. Thus, it is not limited to sports but has persistent consequences even on the selection to the highest positions of power within a society. Strikingly, we find strong evidence that the RAE only applies to males in competitive political environments.nonPeerReviewe