Ammattikorkeakoulun opettaja yhdistää tutkimustiedon ja käytännön

Oulun seudun ammattikorkeakoulun opettajilta kysyttiin tiedeviestinnän pro gradu -tutkielmassa keväällä 2011, mistä he hankkivat tuoretta tutkimustietoa, missä muodossa he mieluiten ottaisivat tutkimustietoa käyttöön ja mikä estää tutkimustiedon hankintaa. Artikkelissa esitellään tutkielman keskeisiä tuloksia ja ideoidaan toimia, joilla tutkimustiedon välittymistä opetukseen edistettäisiin. Perinteiset tiedemaailman tuottamat tekstit osoittautuivat edelleen toimiviksi, mutta uudenlaisellekin tiedeviestinnälle olisi tilausta. Opettajan suurin este tuoreen tutkimustiedon hankinnalle on ajan puute. Amk-kirjastot voivat auttaa informaatioalan osaajina perinteisten ja uudempien tietolähteiden kokoamisessa ja niiden käytön opastuksessa. Opettajien yhteistyöllä ja koulutuksella alan ammattilaisille keskeiset tutkimustiedon lähteet voidaan koota opetuksen ja opiskelijoiden käyttöön. Opetus- ja tutkimusmaailman yhteistyöllä voidaan kartoittaa toimivia tapoja välittää tutkimustietoa opettajille ja alan tulevien ammattilaisten koulutukseen. Tiedeviestinnän ammattilaiset puolestaan voivat kehittää uusia, tarkkarajaista kohderyhmää palvelevia tapoja kertoa tutkimuksista

Isot opetusryhmät haastavat ryhmäviestintätaitojen harjoittelussa

Entistä isommat ammattikorkeakoulutuksen sisäänottoryhmät ja pienenevät resurssit aiheuttavat tarvetta keksiä lisää tapoja toteuttaa viestinnän opetusta niin, että opettajan resurssia riittää opiskelijoiden yksilölliseen ohjaukseen ja palautteeseen. Blogissa esitellään Oamkin tietotekniikan tutkinto-ohjelman työyhteisöviestinnän opintojaksolta esimerkki isojen opetusryhmien opetussisältöjen muokkaamisesta itsenäisesti suoritettaviksi ennakkotehtäviksi ja harjoituksiin valmistautumiseksi sekä opiskelijoiden organisoimisesta kokous- ja neuvotteluviestinnän harjoitusryhmiksi

Työelämätekstejä ohjelmistoprojektissa ja vertaispalautetta yli ryhmärajojen

Blogissa kerrotaan käytännön esimerkki viestinnän opintojaksojen työelämätekstien opetuksesta eri opintojaksototeutusten tehtäviä linkittäen. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa opiskelijaryhmät kirjoittivat Web-ohjelmoinnin 15 op:n laajuisesta sovellusprojektistaan blogitekstejä, artikkeleita, teknisiä kuvauksia ja GitHub-esittelytekstejä. Ammatillisen viestinnän ryhmä sai tehtäväkseen valita projektista kirjoitetuista teksteistä julkaistavat tekstit, ja he laativat tekstiharjoituksina lausunnon sekä tiedotteen. Kirjoittamisen taitoina saatiin tuntumaa työelämän tekstilajeihin ja kirjoitusprosessiin sekä kiinnitettiin huomiota tekstin viimeistelyyn julkaisemista varten ja tekstin saavutettavuuden varmistamiseen

Ammattikorkeakoulun opettajat tutkimustiedon hankkijoina ja tiedeviestinnän kohderyhmänä

Tutkielmassa selvitettiin, kuinka paljon Oulun seudun ammattikorkeakoulun päätoimiset opettajat käyttävät tutkimustietoa opetuksessaan, mistä he sitä hankkivat, mikä vaikeuttaa tutkimustiedon hankintaa ja miten tiedeviestinnän keinoin voitaisiin edistää tutkimustiedon välittymistä opettajille ja opetukseen. Webropol-verkkokyselylomakkeeseen vastasi 90 opettajaa eli 25,6 % tutkimusjoukosta. Tuloksista laskettiin määriä ja prosenttijakaumia. Sanallisia vastauksia ryhmiteltiin sisällön perusteella ja niistä poimittiin esimerkkejä tutkimustiedon käytöstä. Tulosten mukaan 61,4 % opettajista sisällyttää tutkimustietoa opetukseensa jatkuvasti, kuten ammattikorkeakouluopetukselta edellytetäänkin. Eniten sitä käyttävät sosiaali- ja terveysalan opettajat. Opettajat hankkivat tutkimustietoa eniten ammattikirjallisuudesta ja -lehdistä, tutkimusjulkaisuista ja kollegoilta. Opettajien tutkimustiedon tarve liittyy opintojaksojen opetussisältöihin ja opiskelijoiden valmentamiseen alan työelämään ja tulevaisuuteen. Tutkimustietoa tarvitaan myös tutkimus- ja kehit-tämistoiminnan valmiuksien opettamiseen, opinnäytetöiden ohjaukseen sekä ylemmän ammattikor-keakoulututkinnon opetukseen ja kehittämistehtävien ohjaukseen. Lisäksi opettaja ylläpitää omaa ammattialan tietouttaan, sillä monella alalla käytänteet, suositukset, materiaalit ja menetelmät muuttuvat jatkuvasti tutkimuksen edistyessä. Työssä koottiin taulukoksi eri koulutusalojen opettajien mainitsemat käytetyimmät tiedonlähteet. Esitetyistä uudenlaisista tutkimustiedon välittämisen tavoista opettajia kiinnostaisivat selvästi eniten suoraan tutkimusorganisaatiolta tai tutkijalta saatavat tiiviit, alan ammattilaisten näkökulmasta valikoidut ja jopa suoraan opetukseen muokatut tekstimateriaalit. Ne olisi tiedeviestinnän kannalta uudenlainen, tarkkaan kohdennettu tekstityyppi. Myös tutkimusorganisaation järjestämät paikalliset koulutuspäivät alan opettajille ja ammatissa toimiville ja yhteistyö tutkijoiden kanssa kiinnostaisivat. Yleisin tutkimustiedon hankkimisen este on kyselyn mukaan ajan puute. Tähän apua voisi olla erityisesti Internetin tiedonhaun ja informaatiolukutaidon koulutuksesta, opettajien verkostoitumisesta ja yhteistyöstä tiedonhaussa. Tiedeviestinnän tulevaisuudennäkymiä ja uudenlaisia kanavia koottiin tutkielmassa pohjaksi kehittämistyölle ammattikorkeakoulun tasolla ja koulutusalayksiköissä

Tekstityöpajaohjauksessa panostetaan kirjoittajan yksilölliseen tukeen

Blogitekstissä kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Kielikeskuksen uudesta toimintamuodosta, jolla tuetaan opiskelijoiden kirjoittamista pitkin opintoja. Lukuvuoden 2022–2023 aikana on kokeiltu viikoittaisia tekstityöpajoja, joissa opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta. Tekstityöpajoissa tarjotaan kaikkien alojen opiskelijoille tukea opintojaksojen tekstitehtävien, ammattialan tekstien ja opinnäytetyön kirjoittamiseen. Pajoissa on käynyt ensimmäisen lukuvuoden huhtikuuhun mennessä yli sata opiskelijaa. Suurin osa on valinnut etäosallistumisen Zoomissa. Pajat ovat matalan kynnyksen keino eriyttää ja tehostaa kirjoittamisen opetusta, kun opiskelijoiden kirjoittamisen taidot ovat kovin eri tasolla. Apu oikealla hetkellä voi edistää ratkaisevasti opintojen etenemistä

Tekoäly ammattikorkeakouluopiskelijan työkalupakissa

Artikkelissa ennakoidaan tekoälyosaamisen tuloa yhdeksi tietotekniikan insinööriopiskelijan perustyökaluksi. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Informaatioteknologin yksikössä on tekoälyn osaamista, sen kehitystä seurataan ja sitä hyödynnetään myös opetuksessa. Yhteistyön Oulun yliopiston kanssa toivotaan välittävän tietoa alan tutkimuksesta, jota amk-koulutuksen soveltavan luonteen mukaisesti voidaan viedä käytäntöön opiskelijaprojekteissa, yritysyhteistyössä ja hankkeissa. Tarve tekoälysovelluksille on noussut esille myös yritysten teettämissä tuotekehitysprojekteissa. Artikkelissa kerrotaan esimerkki opiskelijaprojektista, jossa kehitettiin tekoälyä tunnistamaan kohteita drooneilla otetusta kuvamateriaalista. Opetuksen näkökulmasta tekoälyn soveltaminen vaatii jo saatavilla olevan tiedon löytämistä, ohjelmointitaitoja, avoimen lähdekoodin soveltamista ja valmiiden kirjastokomponenttien käyttötaitoa. Monimutkaistenkin valmiiden aineistojen hyödyntämiseen riittävät ne perustiedot, joita opiskelijat opinnoissaan saavat jo nykyisten opetussuunnitelmien kautta. Nykyinen tiedonsiirtokapasiteetti ja opiskelijan käytössä olevat tietokone ja puhelin riittävät mainiosti tekoälytaitojen harjoitteluun