Students’ experiences of learning analytics in academic advising for supporting self-regulated learning

Abstract. This qualitative thesis was located at the intersection between learning analytics and self-regulated learning where academic advising worked as a context. The examination was limited to self-regulation of behavior and further to three resource management strategies: time management, effort regulation and help seeking. Also, the examination of learning analytics was limited to visualizations developed in a research project called AnalyticsAI. Even though the importance of involving students’ perspectives to the development processes of learning analytics applications is well acknowledged, there are currently only few studies regarding it. The main goal of this thesis was to contribute by addressing this gap in previous research by providing insights how self-regulated learning can be supported via learning analytics according to students themselves. More precisely I was interested in finding answers to three research questions regarding students’ own challenges and needs for support concerning resource management strategies and progress in studies, students’ experiences of the visualizations under development and students’ expectations for their further development. Participants were ten students from the University of Oulu who attended the pilot study conducted in AnalyticsAI in the academic year 2019–2020. The data of this thesis was collected through semi-structured interviews with stimulated recall method, and was analyzed with qualitative theory directed content analysis in which transcriptions of interviews worked as research material. The results indicated that students in this study were well-achieving and reported only minor challenges and needs for support which generally had not affected their progress in studies. Students also had different preferences regarding the current visualizations and their use in advising context which appeared as mixed experiences. Generally students experienced that visualizations make needs for support more visible and therefore they were perceived to be especially useful for students with more challenges. Students also expected different, and sometimes even controversial, features from learning analytics. Therefore, giving students control over the choice of functionalities in learning analytics would be reasonable to consider in order to develop customizable and individually meaningful learning analytics. Also, in order to support self-regulated learning, it should be made sure that learning analytics provides feedback from all phases of self-regulated learning, since students experienced that the visualizations failed to provide support for planning future studies.Opiskelijoiden kokemuksia oppimisanalytiikan käytöstä akateemisessa ohjauksessa itsesäätöisen oppimisen tukemiseksi. Tiivistelmä. Tämä laadullinen pro gradu -tutkielma sijoittui oppimisanalytiikan ja itsesäätöisen oppimisen leikkauspisteeseen, jossa akateeminen ohjaus toimi kontekstina. Itsesäätöisen oppimisen tarkastelu rajautui käyttäytymisen säätelyyn ja tarkemmin kolmeen resurssienhallintastrategiaan: ajanhallintaan, ponnistelujen säätelyyn ja avun hakemiseen. Oppimisanalytiikan teemasta tarkastelu rajautui AnalytiikkaÄly-hankkeessa kehitettyihin omaopettajaohjauksessa käytettäviin visualisointeihin. Vaikka opiskelijoiden mukaan ottaminen oppimisanalytiikan sovellusten kehittämisprosesseihin on tiedostettu olevan tärkeää, tällä hetkellä on olemassa vain muutamia tutkimuksia aiheeseen liittyen. Tämän työn päätavoitteena on paikata tätä aiempien tutkimusten puutetta tarjoamalla syvempää ymmärrystä siitä, miten itsesäätöistä oppimista voidaan tukea oppimisanalytiikan avulla opiskelijoiden itsensä mukaan. Tarkemmin olin kiinnostunut löytämään vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen liittyen opiskelijoiden omiin haasteisiin ja tuentarpeisiin resurssienhallintastrategioista ja opintojen etenemisestä, heidän kokemuksiinsa kehitteillä olevista visualisoinneista sekä opiskelijoiden toiveista ja odotuksista visualisointien jatkokehittämiselle. Tutkittavat koostuivat kymmenestä Oulun yliopiston opiskelijasta, jotka osallistuivat AnalytiikkaÄly-hankkeen pilottitutkimukseen lukuvuonna 2019–2020. Aineistonkeruu tapahtui puolistrukturoitujen haastattelujen kautta hyödyntäen stimulated recall-metodia ja aineisto analysoitiin laadullisella teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jossa haastattelujen litteroinnit toimivat tutkimusmateriaalina. Tutkimustulokset osoittivat tähän opinnäytetyöhön valikoituneiden tutkittavien olevan hyvin pärjääviä ja yleisesti omaavan vain vähäisiä haasteita ja tuentarpeita. Opiskelijoilla oli myös erilaisia mieltymyksiä kehitteillä olevista visualisoinneista ja niiden käytöstä ohjauksessa, mikä näyttäytyi eriävinä kokemuksina. Yleisesti opiskelijat kokivat kuvaajien onnistuvan visualisoimaan haasteita ja tuen tarpeita, jonka takia ne koettiin hyödyllisiksi erityisesti enemmän haasteita omaaville opiskelijoille. Opiskelijat myös odottivat oppimisanalytiikalta erilaisia ja toisinaan jopa vastakkaisia ominaisuuksia. Tästä syystä kontrollin antaminen opiskelijoille voisi olla mielekästä, jotta voitaisiin kehittää yksilöllisesti muokattavissa olevia ja siten merkitykselliseksi koettavia oppimisanalytiikan sovelluksia. Jotta itsesäätöistä oppimista voidaan tukea tehokkaasti, tulisi myös keskittyä tarjoamaan palautetta kaikkiin sen vaiheisiin liittyen, sillä tällä hetkellä opiskelijoiden kokemusten mukaan tulevien opintojen suunnittelu ei tule tarpeeksi tuetuksi

Ohjaussuhde ohjaajan toiminnan näkökulmasta erityisesti vertaisohjauksessa

Tiivistelmä. Kandidaatintutkielmamme tavoitteena on tarkastella ohjaussuhdetta ohjaajan näkökulmasta erityisesti vertaisohjauksessa. Pohdimme sitä, millaisena ohjaajan toiminta ohjaussuhteessa näyttäytyy vertaisohjauksessa ja millä tavoin se mahdollisesti poikkeaa perinteisen ohjauksen mallista, jossa ohjaaja on ohjaustyön asiantuntija. Työmme on toteutettu perinteisenä kirjallisuuskatsauksena parityönä. Aineisto on kerätty tekemällä tiedonhakuja suomalaisiin ja kansainvälisiin tietokantoihin, ja käytetyt tutkimusarikkelit ovat vertaisarvioituja. Ohjaussuhteella on todettu olevan keskeinen rooli ohjauksen onnistumisen kannalta, jonka vuoksi sen ymmärtäminen ja tarkastelu on tärkeää. Ohjaussuhteen tarkastelumme pohjana toimii reflektiivinen ohjausorientaatio, joka perustuu systeemiseen näkemykseen ohjauksesta: ohjattava on aktiivinen subjekti ja ohjaaja on ennemminkin kanssakulkijan kuin neuvovan asiantuntijan roolissa. Näiden lähtökohtien pohjalta tarkastelimme siis ohjaajan toimintaa ohjaussuhteessa vertaisohjauksen kontekstissa sekä yleisellä tasolla että tarkemmin yhden vertaisohjauksen mallin, konsultatiivisen menetelmän, kautta. Konsultatiivinen menetelmä on Oulun kasvatuspsykologian klinikalla kehitetty ohjattuun roolityöskentelyyn perustuva pienryhmämenetelmä, joka perustuu vertaistuelle. Tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että ohjaussuhteeseen vaikuttavat useat ohjaajaan ja ohjattaviin liittyvät piirteet sekä toiminta ohjaustilanteessa. Ohjaussuhteen erityispiirteet vertaisohjauksessa liittyvät vertaisten väliseen tasavertaisuuteen, jonka myötä ohjaajan rooli ohjattavan elämään voi olla kokonaisvaltaisempi, ja hyvä ohjaussuhde voi muotoutua vertaisohjauksessa nopeammin kuin ohjauksessa, jossa ohjaaja on asiantuntija. Lisäksi ryhmässä toteutetun vertaisohjauksen ohjaussuhde on moninaisempi, sillä siinä on läsnä useita sosiaalisia suhteita. Konsultatiivisen menetelmän ansio on ohjaussuhteen näkyväksi tekemisessä: ohjausvuorovaikutusta havainnoidaan superviisorin ja havainnoitsijoiden toimesta jatkuvasti