Ylähengitysteistä voidaan määrittää astmaan liittyviä merkkiaineita

Asthma and allergic rhinitis can be seen as manifestations of one disease with a common underlying inflammatory process. The aim of this thesis was to investigate airway inflammation biomarkers in asthma and rhinitis in this context in two adult populations. In the nasal biopsies we detected only modest differences between the inflammatory cells and cytokine levels of the patients with allergic rhinitis and asthma and the controls. Three microRNAs were up-regulated in the nasal mucosa of participants with current allergic rhinitis, and one microRNA was down-regulated in the asthmatic patients without current rhinitis symptoms when compared to healthy controls. In the men with long-term asthma, altered expressions of 10 microRNAs were detected, four of which were also differentially expressed in the asthmatic patients without allergic rhinitis. Among the asthmatics, differences in the microRNAs were also detected when no significant changes in the inflammatory cells and cytokines were found. In the future, microRNAs arrays might be useful as a sensitive method for assessing airway inflammation. The level of nasal nitric oxide was slightly elevated in the participants with allergic rhinitis compared to that of the controls. A positive correlation between the nasal and exhaled nitric oxide levels and an inverse correlation between the nasal nitric oxide level and CT score of sinus ostia obstruction were detected. When we evaluated the allergic rhinitis patients without marked sinus ostial obstruction, the nasal nitric oxide level correlated positively with the nasal eosinophil count. The nasal nitric oxide level reflects eosinophilic inflammation in nasal mucosa in allergic rhinitis. However, the level is dependent on sinus ostia obstruction, reducing its feasibility for monitoring allergic inflammation. In the sputum proteome analysis, we identified 31 different proteins, which were also found in the nasal lavage fluid. An increased abundance of fatty acid binding protein 5 (FABP5) was found in the sputum and nasal lavage fluid of the asthmatics. The level of FABP5 in the nasal lavage fluid positively correlated with vascular endothelial growth factor as well as cysteinyl leukotriene levels, suggesting that FABP5 may contribute to airway inflammation and remodeling. Samples from upper airways are easy to obtain, and our findings suggest that they might be useful in investigating biomarkers of lower airway inflammation in asthma.Astma ja allerginen nuha esiintyvät usein samoilla potilailla ja niihin liittyvässä hengitystietulehduksessa todetaan samakaltaisia piirteitä. Ne voidaankin nähdä saman sairauden eri ilmentyminä. Totesimme oireisilla allergista nuhaa sairastavilla nuorilla aikuisilla nenän limakalvobiopsiassa kolmen microRNA:n tason olevan koholla terveisiin verrokkeihin verrattuna ja yhden microRNA:n tason olevan alentunut astmaa ja tutkimushetkellä oireetonta allergista nuhaa sairastavilla. Pitkään astmaa sairastaneilla miehillä todettiin 10 microRNA:n tason muutos nenän limakalvolla terveisiin verrattuna. Neljässä näistä todettiin muutos myös sellaisilla astmaatikoilla, joilla ei ollut allergista nuhaa. MicroRNA-tasojen muutoksia todettiin astmaatikoilla myös silloin, kun merkittäviä muutoksia tulehdussoluissa tai sytokiineisssa ei todettu. MicroRNA-analyysistä voi kehittyä herkkä menetelmä hengitystietulehduksen arviointiin. Nenän typpioksidipitoisuus oli lievästi koholla allergista nuhaa sairastavilla. Nenän ja uloshengitysilman typpioksidipitoisuuden välillä todettiin positiivinen korrelaatio, lisäksi nenän typpioksidin ja sivuonteloiden aukkojen eli ostiumien ahtauman välillä todettiin negatiivinen korrelaatio. Kun tutkimme allergista nuhaa sairastavia henkilöitä, joiden sivuonteloiden ostiumit eivät olleet merkittävästi ahtautuneet, totesimme nenän typpioksidipitoisuuden korreloivan positiivisesti nenäbiopsian eosinofiilien määrän kanssa. Nenän typpioksidipitoisuus kuvastaa eosinofiilista tulehdusta nenän limakalvolla. Nenän sivuonteloiden ostiumien ahtauma kuitenkin vaikuttaa typpioksiditasoon vähentäen mittauksen käyttökelpoisuutta allergisen tulehduksen seurannassa. Tunnistimme astmaatikoilla 31 eri proteiinia ysköksen proteomianalyysissä, nenähuuhtelunesteestä voitiin tunnistaa samat proteiinit. Fatty acid binding protein 5 (FABP5) pitoisuus oli lisääntynyt astmaatikkojen ysköksissä ja nenähuuhtelunesteessä, ja sen taso korreloi vascular endothelial growth factor (VEGF) tason ja kysteinyyli leukotrieenitason kanssa nenähuuhtelunesteessä viitaten FABP5 proteiinin osallistuvan tulehdukseen ja tyvikalvon paksuuntumiseen johtavaan prosessiin. Ylähengitysteistä on alahengitysteitä helpompi ottaa näytteitä, ja ylähengitysteistä otettavat näytteet voivatkin olla hyödyllisiä myös astmaattisen tulehduksen mittaamisessa

Endotyping asthma related to 3 different work exposures

Background: Work exposures play a significant role in adult-onset asthma, but the mechanisms of work-related asthma are not fully elucidated. Objective: We aimed to reveal the molecular mechanisms of work-related asthma associated with exposure to flour (flour asthma), isocyanate (isocyanate asthma), or welding fumes (welding asthma) and identify potential biomarkers that distinguish these groups from each other. Methods: We used a combination of clinical tests, transcriptomic analysis, and associated pathway analyses to investigate the underlying disease mechanisms of the blood immune cells and the airway epithelium of 61 men. Results: Compared with the healthy controls, the welding asthma patients had more differentially expressed genes than the flour asthma and isocyanate asthma patients, both in the airway epithelia and in the blood immune cells. In the airway epithelia, active inflammation was detected only in welding asthma patients. In contrast, many differentially expressed genes were detected in blood cells in all 3 asthma groups. Disease-related immune functions in blood cells, including leukocyte migration and inflammatory responses, and decreased expression of upstream cytokines such as TNF and IFN-gamma were suppressed in all the asthma groups. In transcriptomephenotype correlations, hyperresponsiveness (R similar to vertical bar 0.6 vertical bar) had the highest clinical relevance and was associated with a set of exposure group-specific genes. Finally, biomarker subsets of only 5 genes specifically distinguished each of the asthma exposure groups. Conclusions: This study provides novel data on the molecular mechanisms underlying work-related asthma. We identified a set of 5 promising biomarkers in asthma related to flour, isocyanate, and welding fume exposure to be tested and clinically validated in future studies.Peer reviewe

Clinical Characteristics of Irritant-Induced Occupational Asthma

BACKGROUND: Work is a substantial contributing factor of adult-onset asthma. A subtype of occupational asthma (OA) is caused by irritant agents, but knowledge of the clinical outcomes of irritant-induced asthma (HA) is incomplete. OBJECTIVES: To evaluate whether the clinical picture of IIA differs from that of sensitizer-induced OA. METHODS: This retrospective study analyzed acute and subacute IIA patients diagnosed in an occupational medicine clinic during 2004 to 2018. Sixty-nine patients fulfilled the inclusion criteria, and their characteristics were analyzed at the time of the diagnosis and 6 months later. The results were compared with those of 2 subgroups of sensitizer-induced OA: 69 high-molecular-weight (HMW) and 89 low-molecular-weight (LMW) agent-induced OA patients. RESULTS: Six months after the diagnosis, 30% of the patients with IIA needed daily short-acting beta-agonists (SABA), 68% were treated with Global Initiative for Asthma, 2020 report (GINA) step 4-5 medication, and 24% of the patients had asthma exacerbation after the first appointment. HA depicted inferiority to LMW-induced OA in daily need for SABA (odds ratio [OR]: 3.80, 95% confidence interval [CI]: 1.38-10.46), treatment with GINA step 4-5 medication (OR: 2.22, 95% CI: 1.08-4.57), and exacerbation (OR: 3.85, 95% CI: 1.35-11.04). HA showed poorer results than HMW-induced OA in the latter 2 of these features (OR: 2.49, 95% CI: 1.07-5.79 and OR: 6.29, 95% CI: 1.53-25.83, respectively). CONCLUSIONS: Six months after the OA diagnosis, a significant proportion of the patients with IIA remain symptomatic and the majority of these patients use asthma medications extensively suggesting uncontrolled asthma. The short-term outcomes of IIA appear poorer than that of sensitizer-induced OA. (C) 2022 The Authors. Published by Elsevier Inc. on behalf of the American Academy of Allergy, Asthma & Immunology.Peer reviewe

Work-related dysphonia in subjects with occupational asthma is associated with neutrophilic airway inflammation

Dysphonia; Neutrophilic inflammation; Occupational asthmaDisfonía; Inflamación neutrofílica; Asma ocupacionalDisfonia; Inflamació neutròfila; Asma ocupaciona

Kemikaalien aiheuttamat välittömät työperäiset iho- ja hengitystieallergiat

Tutkimushankkeessa selvitettiin kemikaalien aiheuttamien välittömien työperäisten allergisten iho- ja hengitystiesairauksien esiintyvyyttä ja aiheuttajia ja arvioitiin nykyisiä diagnostisia käytäntöjä, kuten ihopistokokeiden ja ihon avotestin käyttöä välittömien kemikaaliallergioiden toteamisessa.1

Pelastustyöntekijän astma

Teema : aikuisten astma. English summaryPeer reviewe

Health-related quality among life of employees with persistent nonspecific indoor-air-associated health complaints

Objective: Nonspecific health complaints associated with indoor air are common in work environments. In some individuals, symptoms become persistent without an adequate explanation. The aim was to study factors that associate with the health-related quality of life (HRQoL) of employees with persistent, nonspecific indoor-air-related symptomatology. Methods: We present baseline results of a randomized controlled trial of interventions targeted on the HRQoL of the employees with indoor-air-associated nonspecific symptoms. The main participant-inclusion criterion was the presence of persistent indoor-air-related multiorgan symptoms with no known pathophysiological or environment-related explanation. As a comparison for participants' HRQoL (n = 52) we used data from the general-population Health 2011 study (BRIF8901) including information on subjects matched to the participants' working status and age and subjects with asthma, anxiety or depressive disorder, or other chronic conditions with work disability. Results: The participants showed greater and a clinically significant impairment of HRQoL [M = 0.83, SE = 0.013] than individuals from the general population [M = 0.95, SE = 0.001, p <.001, Hedges' g = 2.33] and those with asthma [M = 0.93, SE = 0.005, p <.001, Hedges' g = 1.46], anxiety and depressive disorder [M = 0.89, SE = 0.006, p <.001, Hedges' g = 0.73], or a chronic condition with work disability [M = 0.91, SE = 0.003, p <.001, Hedges' g = 1.11]. Prevalent symptoms of depression, anxiety, and insomnia and poor recovery from work were associated with a poor HRQoL. Conclusions: Individuals with nonspecific indoor-air-associated symptoms have a poorer HRQoL than individuals in the general population with a globally burdensome disease. Psychological distress associated with a poor HRQoL should be considered in the making of decisions about the treatment of these patients.Peer reviewe

Ärsytyksen aiheuttama astma

Työssä olevien aineiden ärsytysvaikutukset hengitysteihin aiheuttavat astmaa ja muuta hengitysteiden sairastuvuutta. Ammattitaudiksi voidaan osoittaa tapaukset, joissa syy-yhteys on selvä. Suomessa ärsytyksen aiheuttamia ammattiastmoja (eli ärsytysastmoja) todetaan 5 - 15 vuodessa, mutta todellinen sairastuneiden määrä on todennäköisesti suurempi tunnistamiseen ja diagnostiikkaan liittyvien haasteiden vuoksi. Ärsytysastma voi kehittyä joko tapaturmaisen tai muun poikkeavan korkean kertaluonteisen altistumisen tai toistuvan altistumisen seurauksena hengitysteitä voimakkaasti ärsyttäville aineille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ärsytysastman riskitekijät suomalaisessa työelämässä ja se, miten sairastumisia pystytään ehkäisemään. Selvitimme myös ärsytysastman lyhyt- ja pitkäaikaisen ennusteen ja sairastuneiden työ- ja toimintakykyä, mielialaa sekä elämänlaatua. Lisäksi tavoitteina oli kehittää ärsytysastman diagnostiikkaa ja varhaista tunnistamista terveydenhuollossa. Tutkimus koostui sekä takautuvasta osasta että seurantatutkimuksesta. Takautuvassa osassa analysoitiin vuosina 2004 - 2018 Työterveyslaitoksella todetut ärsytysastmat (69 potilasta). Sairastumiseen johtaneesta altistumisesta ja potilaiden tutkimustuloksista kerättiin yksityiskohtaiset tiedot sairauskertomuksista. Ärsytysastmatapauksia verrattiin herkistymisen kautta syntyneisiin, kemikaalien ja jauhopölyjen aiheuttamiin astmoihin samalta ajalta. Seurantaosuudessa potilaat ja kemikaaliastmoista muodostuva vertailuryhmä haastateltiin tai he täyttivät kyselyn. Vertasimme ammattiastmoja myös tavanomaisiin aikuisiällä kehittyneisiin astmoihin käyttäen Terveys 2011 aineistoa. Ärsytysastmaa sairastaville tehtiin keuhkojen toimintakokeita. Tavallisimmat ammattiryhmät olivat teollisuuden prosessityöntekijät (n=23, 33 %), metalli- ja korjaustyöntekijät (n=16, 11 %) ja rakennustyöntekijät (n=12, 8 %). Prosessityöntekijöillä esiintyi enemmän toistuvan altistumisen aiheuttamaa astmaa kuin kertaluonteisen aiheuttamaa. Äkillisen ärsytyksen aiheuttamassa astmassa tyypillisiä altistumistilanteita olivat erilaiset prosessivuodot ja aineiden palaminen tai kuumeneminen. Tärkeimmät tapahtumaan johtavat syyt olivat tiedon puute ja huonot ohjeet (n=11, 36 %) sekä prosessihäiriöt. Toistuvan ärsytyksen aiheuttama astma kehittyi usein raskaan teollisuuden työntekijöille heidän normaalissa työssään huonoissa työolosuhteissa ja laiminlyönti työhygieenisissä toimissa oli tärkein altistumisen aiheuttaja (n=29, 74 %). Rikkihappo oli merkittävin yksittäinen aiheuttaja aineistossamme, ja kaikkiaan 57 % tapauksista oli voimakkaiden happojen, emästen tai niiden seosten aiheuttamia. Muita tyypillisiä aiheuttajia olivat kloorikaasu, rikkivety, erilaiset palokaasut ja muut seokset. Aiheuttavat aineet oli luokiteltu käyttöturvallisuustiedotteissa ihoa syövyttäviksi (Skin Corr 1) tai hapettaviksi (Ox Gas tai Ox Liq). Sairastuneiden ennuste oli huono puoli vuotta diagnoosin jälkeen: 30 % potilaista käytti ylimääräistä avaavaa astmalääkettä päivittäin, 68 %:lla potilaista oli käytössä runsas, eri valmisteita sisältävä astmalääkitys ja 24 %:lla oli esiintynyt astman pahenemisvaiheita. Ärsytysastman ennuste oli huonompi kuin herkistymisen aiheuttaman ammattiastman, mutta aiheuttavan aineen ei todettu vaikuttavan ennusteeseen. Kertaluonteisen altistumisen aiheuttamaa ärsytysastmaa sairastavilla esiintyi monimuuttuja analyysin perusteella enemmän astman pahenemisvaiheita kuin toistuvan altistumisen aiheuttamaa astmaa sairastavilla (vetosuhde, odds ratio, OR 11.68 95 %:n luottamusväli, 2.62-52.08, p=0.001). Ärsytysastman pitkäaikaisennuste, keskimäärin kuuden vuoden kuluttua diagnoosista, oli myös huono, sillä lähes 60 %:lla sairastuneista astma oli huonossa hallinnassa. Ennuste oli huonompi kuin kemikaaliherkistymisen aiheuttamissa ammattiastmoissa (OR 3.60, 95 %:n luottamusväli 1.20-10.81, p=0.131). Ärsytysastmaa sairastavien suoritus- ja työkyky, elämänlaatu sekä mieliala kuvautuivat huonoina ja lähes 60 %:lla kliinisiin tutkimuksiin osallistuneista oli alentunut suorituskyky rasituskokeessa. Riskialoilla on lisättävä työnantajan, työntekijöiden, työturvallisuudesta vastaavien henkilöiden ja työterveyshuollon asiantuntijoiden tietoa ärsytysastmasta ja sitä aiheuttavista aineista ja liiallisen altistumisen ehkäisystä. Hankkeessa laadittiin ohjeita ja tiedotusmateriaalia sekä työpaikoille että työterveyshuolloille tätä tarkoitusta varten. Ärsytysastmaa sairastavia on tärkeää seurata ja hoitaa terveydenhuollossa ja muistaa myös työ- ja suorituskykyä parantavat kuntouttavat toimet

Herkkutatin aiheuttama ammattiastma ja -nuha äyriäisille herkistyneellä kokilla

Vertaisarvioitu.Astma ja allerginen nuha ovat yleisiä sairauksia työikäisessä väestössä, mutta jos niiden oireet pahentuvat työssä ja työssä esiintyy niitä aiheuttavia altisteita, on tärkeää muistaa epäillä ammattitautia. Elintarvikeala on riskiala ammattiastman ja -nuhan kehittymisen kannalta. Altistumista tapahtuu erityisesti työvaiheissa, joissa käsitellään pölyäviä tai aerosolimaisia raaka-aineita. Kirjallisuudessa on kuvattu muutamia herkkutatin aiheuttamia ammattitauteja. Kuvaamme tietojemme mukaan Suomessa ensimmäisen ammattiastma- ja -nuhatapauksen, jossa kokki altistui ja herkistyi hengitysteiden kautta herkkutattijauheelle tomuttaessaan sitä ruoka-annoksiin

Comparing cognitive-behavioural psychotherapy and psychoeducation for non-specific symptoms associated with indoor air : a randomised control trial protocol

Introduction Indoor air-related conditions share similarities with other conditions that are characterised by medically unexplained symptoms (MUS)-a combination of non-specific symptoms that cannot be fully explained by structural bodily pathology. In cases of indoor air-related conditions, these symptoms are not fully explained by either medical conditions or the immunological-toxicological effects of environmental factors. The condition may be disabling, including a non-adaptive health behaviour. In this multifaceted phenomenon, psychosocial factors influence the experienced symptoms. Currently, there is no evidence of clinical management of symptoms, which are associated with the indoor environment and cannot be resolved by removing the triggering environmental factors. The aim of this study is to compare the effect of treatment-as-usual (TAU) and two psychosocial interventions on the quality of life, and the work ability of employees with non-specific indoor air-related symptomatology. Methods and analyses The aim of this ongoing randomised controlled trial is to recruit 60 participants, in collaboration with 5 occupational health service units. The main inclusion criterion is the presence of indoor air-related recurrent symptoms in 2 organ systems, which have no pathophysiological explanation. After baseline clinical investigations, participants are randomised into interventions, which all include TAU: cognitive-behavioural psychotherapy, psychoeducation and TAU (control condition). Health-related quality of life, measured using the 15D-scale, is the primary outcome. Secondary outcomes include somatic and psychiatric symptoms, occupational factors, and related underlying mechanisms (ie, cognitive functioning). Questionnaires are completed at baseline, at 3, 6 and 12-month follow-ups. Data collection will continue until 2017. The study will provide new information on the individual factors related to indoor air-associated symptoms, and on ways in which to support work ability. Ethics and dissemination The Coordinating Ethics Committee of the Hospital District of Helsinki and Uusimaa, Finland, has granted approval for the study. The results will be published in peer-reviewed journals.Peer reviewe