Aerotaxy - A Gas-Phase Nanowire Growth Technique

In this thesis an efficient nanowire fabrication technique, called Aerotaxy, is investigated. Traditional nanowire fabrication techniques include the use of a substrate as a point of nanowire nucleation which limits the amount of nanowires that can be produced per unit time. In contrary, Aerotaxy offers a continuous growth process, in the gasphase, which could substantially increase the rate at which nanowires are fabricated and thus lower their fabrication cost. Investigations of nanowire properties such as size, shape and crystal structure, with electron microscopy, show that growth can be controlled and tuned to a high degree. Optical properties investigated with photoluminescence reveal that as-grown nanowires have good optical properties and excellent spectral uniformity. Aerotaxy can thus be used to produce high-quality nanowires, that could be integrated into future opto-electronic devices, at a lower cost than other growth techniques offer

Fighting for Every Inch of Land: Greed and Grievance in Petition Mobilization in Zhejiang

Despite a proliferation of studies of the micro-level dynamics of protests and petitions against land takings in China, we know very little about how meso-level factors, such as the local economy, influence petitions to Beijing and provincial governments. Drawing upon the economic approach to civil war, this article examines the roles played by grievances and greed in determining the scale of mobilization at the county level in Zhejiang province. Through archival evidence and interviews in Ningbo and Lishui, as well as an original dataset of petitions, this article suggests that both grievances and greed influence petitioning. Mobilization is especially high in Ningbo, where valuable real estate markets have prompted landless farmers to compete with local governments over control of the rents from land. The article proposes the concept of resource value activation as a cognitive mechanism that has contributed to this process of mobilization

Kohti kielitietoisuutta varhennetussa kielenopetuksessa : Kuinka kielitietoista opetusta toteutetaan ja oppilaita ohjataan tiedostumaan kielestä

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, kuinka kielitietoista opetusta toteutetaan varhennetussa kielenopetuksessa ja kuinka oppilaita ohjataan tiedostumaan kielestä. Lisäksi tarkasteltiin kieltenopettajien kielitietoisuudelle antamia merkityksiä sekä sitä, kuinka kielitietoisuus näkyy koulujen toimintakulttuurissa ja kielimaisemassa. Kielitietoisen opetuksen on todettu lukuisissa tutkimuksissa vaikuttavan myönteisesti muun muassa opiskelijoiden kielellisiin asenteisiin sekä motivaatioon opiskella eri kieliä. Tutkimukset osoittavat, että oppimalla kielitietoisuutta kielenopiskelija oppii myös kielenopiskelutaitoja, mikä hyödyttää yleisesti kaikkien kielten opiskelua. Kielitietoisuutta korostavat opetusmenetelmät ja työtavat soveltuvat erityisesti varhennettuun kielenopetukseen, joka korostaa luovuutta, toiminnallisuutta ja oppilaiden aktiivista toimijuutta osana opetusta. Kielitietoisuus nostetaan pedagogisissa asiakirjoissa ja koulutuskeskusteluissa toistuvasti esiin, mutta harvoin määritellään sitä, kuinka kielitietoisuutta tulisi toteuttaa koulun arjessa ja kielipedagogiikassa. Tutkimukset osoittavat, että opettajat kaipaavat konkretiaa ja työkaluja kielitietoisen opetuksen toteuttamiseen. Tutkimuksessa haastateltiin varhennettua englantia opettavia luokanopettajia ja havainnoitiin varhennetun englannin oppitunteja sekä koulujen toimintakulttuuria ja kielimaisemaa kielitietoisuuden opetuksen ja tietoistamisen näkökulmasta. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysin keinoin luokittelemalla saadut vastaukset teorialähtöisesti käyttäen hyödyksi Jamesin ja Garrettin (2013) kielitietoisuuden sosiaalisia, affektiivisia ja kognitiivisia ulottuvuuksia. Havainnointianalyysi suoritettiin teorialähtöisesti hyödyntämällä Andersenin (2020) muodostaman kielitietoisuuden mallia, joka jakaantuu viiteen eri konkreettiseen luokassa näkyvään kielitietoisuuden osa-alueeseen. Tulokset osoittivat, että kieltenopettajat näkivät kielitietoisuuden enimmäkseen sosiokulttuurisesta näkökulmasta läpi kouluaineiden ja koko koulua ohjaavana periaatteena. Kaikki haastateltavat pitivät kielitietoisuutta tärkeänä osana työtään, mutta kokivat saaneensa melko vähän koulutusta aiheesta. Kielitietoisuus ei erityisemmin korostunut koulujen toimintakulttuurissa tai kielimaisemassa. Kieleen tietoistaminen koettiin vaikeaksi erityisesti oppilaiden iän ja vasta kehittymässä olevien taitojen vuoksi. Siitä huolimatta englannin oppitunneilla oppilaita ohjattiin tiedostumaan kielestä monipuolisesti eri kielitietoisuuden ulottuvuuksia hyödyntäen tai huomioitiin oppilaiden spontaanit pohdinnat kielestä opetuskeskustelujen aikana. Eniten keskityttiin kielen huomioinnin ja kielellisen luovuuden ulottuvuuksiin, kun metakielellisen tiedon ja kulttuuri- ja kieliasenteiden ulottuvuuksia hyödynnettiin kaikkein vähiten. Kielitietoisuutta esiintyi opetuksessa runsaammin, kun opetusmenetelmät ja työtavat olivat toiminnallisia ja korostivat oppilaiden aktiivista toimijuutta. Tutkimuksesta voidaan päätellä, ettei kielitietoisuus ole automaattisesti näkyvä tai selkeä osa koulujen toimintakulttuuria tai kielipedagogiikkaa, vaikka sen merkitys osana kouluarkea tunnustetaan. Opetuksen toteuttaminen pelkän opetussuunnitelman varassa ei välttämättä ole riittävä tuki laadukkaan kielitietoisuuden opetuksen toteuttamiseen. Jotta kielitietoisuuden hyödyt näkyisivät opetuksessa, opettajien tulisi saada enemmän työkaluja ja konkreettisuutta kielitietoisuuteen ja sen opetukseen liittyen. Lisäksi koulun johdon tulisi asettaa näkyvämmin toimintaedellytyksiä kielitietoiselle toimintakulttuurille, jotta se olisi luonteva ja konkreettisesti näkyvä osa kouluarkea

Ohjelmien yhteiskunnat : Kansallisen Kokoomuksen ja Kokoomuksen Nuorten Liiton ohjelmat tulkittuina käsitehistoriallisesta näkökulmasta

'Yhteiskunta' on keskeisimpiä suomalaisessa poliittisessa puheessa käytettäviä sanoja. Yleisyydestään huolimatta kyseisen sanan käyttöä ja eri merkityksiä on tutkittu vähän, jos sitä vertaa muihin yhteiskuntatieteissä keskeisiin sanoihin. Aiemman tutkimuksen perusteella 'yhteiskunta' liitetään nyky-suomessa kansallisvaltion kokoiseen yksikköön ja sitä ei ole tapana käyttää arvolataukseltaan negatiivisena. Aineistona käytän Kansallisen Kokoomuksen ja Kokoomuksen Nuorten Liiton ohjelmatekstejä. Kansallisen Kokoomuksen osalta aineistona toimi vuoden 1970 Periaateohjelma, vuoden 2006 Periaateohjelma sekä vuoden 2011 Eduskuntavaaliohjelma. Kokoomuksen Nuorten Liiton osalta aineistona toimii vuoden 1969 Poliittinen ohjelma sekä Periaateohjelma ja Tulevaisuusohjelma kumpikin vuodelta 2010. Lähestyn aihetta Quentin Skinnerin käsitteiden jatkumoihin ja muutoksiin keskittyvällä tutkimusmenetelmällä. Skinner ymmärtää käsitteet argumentaation välineinä. Siten tekstit tulee ymmärtää yleisen poliittisen ja kulttuurisen tilanteen, eli kontekstin, valossa. Näin ollen olen tehnyt tiettyjä puolueiden ja nuorisojärjestöjen toimintaa ohjaavia rationaalisuusoletuksia. Tutkimuskysymykseni oli miten Kansallisen Kokoomuksen ja Kokoomuksen Nuorten Liiton väliset aatteelliset erot näyttäytyvät yhteiskunta-sanan käsitteellisten merkityserojen kautta tulkittuina. Yhteiskunta-käsitteen historian ja aiemman tutkimuksen avulla muodostin kolme teoreettista merkitystä ’yhteiskunnalle’: 1) ’yhteiskunta’ valtiona tai julkisena sektorina, 2) ’yhteiskunta’ omalakisena, itseorganisoituvana, ja 3) ’yhteiskunta’ suunnittelun ja havainnoinnin kohteena. Valtioon tai julkiseen sektoriin samaistettava ’yhteiskunnan’ merkitys löytyi alkuaan jo Aristoteleen kirjoituksista. Omalakinen, itseorganisoituva ’yhteiskunta’ taas oli peruja niin kutsuttujen klassisten liberaalien, kuten Adam Smithin näkemyksistä. ’Yhteiskunta’ havainnon ja suunnittelun kohteena taas perustui 1800-luvulla alkunsa saaneeseen moderniin näkemykseen, jossa ihmisyhteisöt alettiin ymmärtää tieteellisen tutkimuksen ja sitä kautta myös suunnittelun kohteina. Ohjelmien yhteiskunta-sanan käyttöä avaamalla nousi ohjelmien välille mielenkiintoisia eroja. Monet yhteiskunta-sanan käytössä ilmenneet erot olivat selitettävissä puolueiden ja järjestöjen rationaalisuusoletuksien avulla. Toisaalta myös ajallinen konteksti selitti osaltaan sitoutumista tiettyihin puhetapoihin. Selkeästi yleisin ohjelmissa käytetty puhetapa oli ’yhteiskunta’ havainnoinnin ja suunnittelun kohteena. Myös ’yhteiskunta’ valtiona tai julkisena sektorina -puhetapaa esiintyi usein. Omalakinen, itseorganisoituva ’yhteiskunta’ -puhetapaan sitoutui selvästi vain Kokoomuksen Nuorten Liiton vuoden 2010 Tulevaisuusohjelma. Yllättävimpänä löydöksenä suhteessa aiempaan tutkimukseen voi pitää yhteiskunta-sanaa, joka on negatiivisesti latautunut. Negatiivisesti latautunut 'yhteiskunta' esiintyi jo aineiston ajallisesti ensimmäisessä ohjelmassa, mutta vahvimmin siihen oli sitoutunut Kokoomuksen Nuorten Liiton vuoden 2010 Periaateohjelma. Tätä negatiivisesti latautunutta 'yhteiskuntaa' voi pitää osoituksena ’yhteiskunta’ valtiona tai julkisena sektorina -puhetavan keskeisyydestä suomen kielessä

Mayaindianerna i Chiapas - Indiannärsamhällena i förändring ur ett könsperspektiv

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Denna pro-gradu beskriver den mexikanska ursprungsbefolkningen, mayaindianerna i Mexikos sydligaste delstat Chiapas, med en speciell betoning på indiankvinnan. Jag har jämfört hur de historiska händelserna som kolonisationen, självständighetsrevolten, den mexikanska revolutionen och den idag verksamma gerillarörelsen zapatisterna inverkat på mayaindianerna. För att förstå orsaken till att zapatisterna gjort uppror är det av betydelse att veta i hurudana förhållanden mayaindianerna lever i. Jag har beskrivit mayaindianernas liv både inom den privata och den offentliga sfären och jämfört kvinnans och mannens ställning i de olika indiannärsamhällena. Som teoretisk referensram har jag använt mig av den antropologiska diskussionen kring indelandet i den privata och den offentliga sfären. Min pro-gradu baserar sig inte på någon fältstudie, utan som metod har jag använt mig av olika etnografier och artiklar som behandlar mayaindianerna. Jag har analyserat empiriska etnografier för att kunna skapa en så trovärdig bild av mayanärsamhället som möjligt. Resultatet av denna forskning är att mayaindianernas situation påverkats av historien och indiankvinnans ställning i närsamhällen varierar.Vi kan alltså inte säga att indiankvinnorna alltid skulle ha varit mannen underställd, utan kvinnans ställning varierar beroende på samhällsutvecklingen och den ekonomiska situationen. Kvinnan och mannen är beroende av varandra för överlevandet och för uppnåendet av makt och prestige i närsamhället och i sina aktiviteter kompletterar de varandra. Indiankvinnorna har genom den revolutionära rörelsen zapatisterna blivit allt mer medvetna om sina rättigheter och om den yttre världen. Zapatisterna har som mål att förbättra indianernas livsvillkor och indiankvinnornas medverkande har inverkat speciellt på könsidentiteten. Rörelsen har börjat diskutera kvinnofrågor genom t.ex. den revolutionära lagen som utarbetats. I lagen kräver kvinnorna rättvis behandling både av sina män och inom närsamhället. De viktigaste källorna i detta arbete är Brenda Rosenbaums etnografi, With Our Heads Bowed - The Dynamics of Gender in a Maya Community, Christine Ebers, Women and Alcohol in a Highland Maya Town - Water of Hope, Water of Sorrow och Diane Goetzes publikationer om zapatistörelse

InxGa1-xP Nanowire Growth Dynamics Strongly Affected by Doping Using Diethylzinc

Semiconductor nanowires are versatile building blocks for optoelectronic devices, in part because nanowires offer an increased freedom in material design due to relaxed constraints on lattice matching during the epitaxial growth. This enables the growth of ternary alloy nanowires in which the bandgap is tunable over a large energy range, desirable for optoelectronic devices. However, little is known about the effects of doping in the ternary nanowire materials, a prerequisite for applications. Here we present a study of p-doping of InxGa1-xP nanowires and show that the growth dynamics are strongly affected when diethylzinc is used as a dopant precursor. Specifically, using in situ optical reflectometry and high-resolution transmission electron microscopy we show that the doping results in a smaller nanowire diameter, a more predominant zincblende crystal structure, a more Ga-rich composition, and an increased axial growth rate. We attribute these effects to changes in seed particle wetting angle and increased TMGa pyrolysis efficiency upon introducing diethylzinc. Lastly, we demonstrate degenerate p-doping levels in InxGa1-xP nanowires by the realization of an Esaki tunnel diode. Our findings provide insights into the growth dynamics of ternary alloy nanowires during doping, thus potentially enabling the realization of such nanowires with high compositional homogeneity and controlled doping for high-performance optoelectronics devices

Valtuutus-sertifikaattipohjainen pääsynhallinta sulautetuissa järjestelmissä

Tässä diplomityössä tutkin hajautetun pääsynhallinnan toteuttamista sulautetuissa järjestelmissä. Esimerkkinä käytän pysäköintipalvelua, joka hyödyntää edullisia sulautettuja laitteita palvelun hallitsemien pysäköintialueiden luvattoman käytön estämiseen. Mittauksia varten toteutin prototyypin SPKI-valtuutussertifikaatteihin perustuvasta pääsynhallintajärjestelmästä käyttäen sulautettua alustaa. Järjestelmän asiakaslaitteena on älypuhelin, ja langaton tiedonsiirtoyhteys asiakaslaitteen ja sulautetun alustan välillä on toteutettu Bluetooth Low Energyllä. Järjestelmä toteuttiin kahta eri alustaa käyttäen, jotta voitiin paremmin tutkia sulautetuilla laitteilla saavutettavissa olevaa suorituskykyä. Ketjureduktiota ja julkisten avainten pakkausta tutkittiin mahdollisina keinoina parantaa järjestelmän suorituskykyä. Tulokset osoittavat, että esimerkissämme nopeampi alusta kykenee tarkastamaan pääsyoikeudet 1.3 sekunnin kuluessa siitä, kun asiakaslaite aloittaa Bluetooth Low Energy -laitteiden löytämisen. Hitaampi alusta kykenee samaan 3.2 sekunnissa. Ketjureduktiolla saavutettiin merkittäviä etuja: tarkastukseen kulunut aika lyheni 40%, 0.8 sekuntiin nopeammalla alustalla. Pakattujen julkisten avainten käyttö taas lyhensi aikaa vain kymmenellä prosentilla. Molemmat tulokset kuitenkin riippuvat käytettävissä olevista sulautetuistaja tiedonsiirtoalustoista. Yhteenvetona totean, että SPKI-valtuutussertifikaatit sopivat hyvin hajautetun pääsynhallintajärjestelmän perustaksi, ja nykyaikaisten sulautettujen laitteiden nopeus mahdollistaa riittävän palvelutason myös silloin, kun salaustekniikka toteutetaan kokonaan ohjelmistolla. Tämän teknologian yksi mahdollinen sovelluskohde ovat "esineiden internetiin" kytkeytyvät laitteet, jotka hyötyisivät suuresti hajautetusta pääsynhallinnasta

Något behov av att bli helfinsk har hon inte : en studie om toleransbefrämjande tidningsjournalistik och representationen av muslimska invandrarkvinnor

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Syftet med denna pro gradu-avhandling är att diskutera och problematisera den toleransbefrämjande tidningsrapporteringen i finländska dagstidningar. Genom en fallstudie där elva stycken artiklar av muslimska invandrarkvinnor inom denna genre i en finlandssvensk dagstidning, Hufvudstadsbladet (Hbl), analyseras, strävar detta arbete efter att klargöra vad som kännetecknar toleransbefrämjande dagstidningsjournalistik och hur den muslimska invandrarkvinnan positioneras inom denna genre. Min huvudsakliga frågeställning handlar därmed om hur den muslimska invandrarkvinnan representeras i toleransbefrämjande tidningsjournalistik. Som stöd för den empiriska ansatsen använder jag mig av mer generella teorier kring kön, genus och etnicitet. Jag har gjort min analys med hjälp av diskursanalys, för detta ändamål har den holländska dískursanalytikern Teun A. van Dijks verk varit betydelsefulla. För min teoretiska referensram har min största inspirationskälla varit den svenska massmedieforskaren Ylva Brunes produktion. Även den palestinska författaren Edward Saids verk ”Orientalism (1978)” har varit en central källa för min studie. Pro gradu-avhandlingens resultat bekräftar till stora delar tidigare forskning som gjorts om bilden av invandrarkvinnor i media (se exempelvis Ylva Brune, Elisabeth Eide och Tine Ustad-Figenshou). Jag syftar här bland annat på fenomenet att representera invandrarkvinnan som så "lik" oss som möjligt, det vill säga hon ofarliggörs. Överraskande resultat var den starkt förmyndaraktiga diskurs som fanns närvarande i många av artiklarna samt den "tystnad" kring problemorienterade faktorer som man ofta kopplar till diskursen kring muslimska invandrare. Jag syftar här på kvinnlig omskärelse, hedersmord, ojämlikhet mellan könen och diskussion om beslöjning. Det vill säga det är förståeligt att den problemorienterade diskursen inte finns närvarande i samma utsträckning i toleransbefrämjande journalistik som i ”vanlig” journalistik. Men den absoluta tystnaden förvånade mig