Läheisen kohtaaminen saattohoidossa : työvälineitä hyvän saattohoidon opiskeluun ja läheisen kohtaamiseen

Tämä opinnäytetyö on kehittämistyö, jonka tarkoituksena on tuottaa simulaatioharjoite Savonia- ammattikorkeakoulle. Simulaatioharjoite tarjoaa työvälineitä hyvän saattohoidon toteutuksen opiskeluun ja läheisen kohtaamiseen saattohoidossa. Simulaatioharjoitteen pohjalta opiskelija pystyy tuomaan esille oman teoriaosaamisensa saattohoidon keskeisestä sisällöstä. Tätä harjoitetta Savonia-ammattikorkeakoulu voi hyödyntää gerontologisen hoitotyön koulutuksessaan. Simulaatioharjoite on suunniteltu yhteistyössä simulaatio-opettajien ja gerontologisen hoitotyön opettajien kanssa. Kehittämistyön kohteena olevaa läheisen kohtaamista saattohoidossa lähestytään simulaatioharjoitteen avulla, koska tämä soveltuu gerontologisen hoitotyön opetusmenetelmäksi. Tämä innovatiivinen ajatus nousi esille saattohoidon vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä miettiessä ja Savonian uuden simulaatiokeskuksen myötä kehitystyön viitekehys alkoi muotoutua. Teoriasisällössä nousi esille saattohoitohenkilökunnan kyky toimia yhteistyössä läheisen ja asiakkaan kanssa. Saattohoitoa toteutetaan parantumattomasti sairaalle. Saattohoito on hoitoa, jota annetaan kuoleville muutamasta päivästä enimmillään viikkoihin. Hoitohenkilökunnan tulisi osata toteuttaa hyvää saattohoitoa riippumatta siitä missä he työskentelevät. Läheisille tulisi antaa mahdollisuus osallistua saattohoitoon heidän voimavaransa huomioiden. Hyvin toteutettu saattohoito mahdollistaa läheisiä ja asiakasta hyväksymään kuoleman. Heidän tulisi saada niin halutessaan tietoa ja tukea hoitohenkilökunnalta. Saattohoitoa kehitetään koko ajan ja jatkuvasti tulee uutta tietoa ja suosituksia. Tämän takia tulisi hoitohenkilökunnalla olla ajantasainen tieto ja riittävä koulutus saattohoidon toteutukseen ja sen tarjoamiseen myös läheisille ja asiakkaalle. Samasta syystä olisi erittäin tärkeää ylläpitää ja kehittää myös saattohoidon koulutusta. On tärkeää ylläpitää ajantasaista tietoa tuleville sairaanhoitajille korkeatasoisen saattohoidon toteuttamiseksi. Simulaatioharjoitteen tarkoitus on tarjota riittävä osaaminen saattohoidon perusteista ja siten turvata hyvä loppuelämän hoito vieläkin paremmin.This thesis is a development work, the purpose of which is to produce a simulation exercise. The simulation exercise provides tools for studying the execution of good hospice care and meeting relatives in this area. A student can bring his theory knowledge about relevant contents of hospice care in the simulation exercise. Savonia University of Applied Sciences can use this simulation exercise in the education of gerontology nursing. The exercise has been designed in co-operation with simulation teachers and gerontological nursing teachers. Meeting relatives in hospice care is the target of this development work. The target has been approached by a simulation exercise because this method is suitable for gerontological nursing. This innovative thought appeared while considering alternative teaching methods for hospice care. In the new simulation center of Savonia the context of this development work started to take shape. The ability of hospice care staff to co- operate with a hospice care client and relatives came up from the theory base. Hospice care is being carried out for incorrigibly diseased people. Hospice care is a type of nursing which is given for dying from a few days to a couple of weeks at most. Nursing staff should be able to provide well hospice services in any place where they work. Relatives should have a chance to participate in hospice care noticing their resources. Well provided hospice care enables hospice care client and relatives to accept death. When necessary, they should get information and support from caregivers. Hospice care is under development all the time and continuously comes new information and recommendations. This is why nursing staff should have real-time information and enough education to execute hospice care and provide it to hospice care client and relatives. For the same reason it would be very important to maintain and develop hospice care education. It’s important to maintain real-time information for future nurses to provide high-standard hospice care. The purpose of the simulation exercise is to provide enough know how of the hospice care basics and so secure a good end of life care even better

Palkanlaskentaprosessin siirto osaamiskeskittymään yrityksen sisällä : Case: Yritys X

Tämä opinnäytetyö käsittelee palkanlaskentaprosessin siirtoa yrityksen sisällä toimivaan osaamiskeskittymään. Työn tarkoituksena oli antaa selkeä käsitys siitä, miten palkanlaskennan osaamisen keskittäminen vaikuttaa toimintaan. Lisäksi työssä oli tarkoitus selvittää palkanlaskentaprosessin toiseen toimipisteeseen siirron vaiheet. Opinnäytetyön teoriaosuus on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käydään läpi palkanlaskentaa ja osaamista. Toisessa osassa käsitellään muutosprojektia sekä prosessin siirtoa. Työn empiirinen osio toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja havainnoinnilla. Haastattelujen teemat olivat palkanlaskennan osaamisen hajautettu nykytila, prosessin siirto toiseen toimipisteeseen sekä palkanlaskennan osaamisen keskitetty tavoitetila. Haastateltaviksi oli valittu kolme yrityksessä palkanlaskennan keskittämisen ja muutoksen kannalta avainasemassa olevaa työntekijää. Tutkimuksen tuloksissa palkanlaskennan nykytila sekä tavoitetila kartoitettiin SWOT-taulukoiden avulla. Ero kahden mallin välillä oli selkeä. Toiminnan kannalta tarkasteltuna muutokset olivat positiivisia. Keskittäminen toteutti yrityksen strategiaa yhtenäistämällä toimintamalleja ja parantamalla palvelua. Henkilöresurssiriski pieneni ja palkka-asiantuntija sai tukea osaamiselleen. Asiakkaan kannalta negatiiviset muutokset olivat lähinnä sosiaalisia. Kaiken kaikkiaan osaamisen keskitys vaikutti toimintaan positiivisesti.This thesis deals with transferring a payroll process to center of expertise within a company. The aim of this thesis was to clarify how centralizing payroll expertise influences the operations of a company. Furthermore, the purpose of this study was to discover what phases are involved in the transfer. The theoretical part of the theseis is divided into two parts. The first part deals with the payroll process and expertise. The second part deals with the process of change and the payroll transfer process. The study was qualitative. The data was obtained by theme interviews and the author’s own observations. The themes of the interview were the existing and target state of payroll expertise and the transfer process within a company. The interviewees were chosen because of their special expertise in payroll and change. The results of the existing and target state of payroll expertise are shown in SWOT-charts. The difference between these two models was clear. The chances were mostly positive. The centralization was in accordance with the companys strategy of integral models and better service. The human recourse risk was significanty lower. Payroll specialists got more endorsement to their expertise. Negative changes from the customers’ point of view were mainly social. All in all, centralizing payroll expertise had a positive impact

Feminine in bodily horror

Opinnäytetyöni tutkimuskysymys on miten feminiini operoi kehollisessa kauhussa. Opinnäytetyöni rakentuu teorian, elokuvien ja oman taiteellisen praktiikan ympärille. Roolini on taiteen tekijän, en ole historioitsija enkä taidekriitikko. Pyrkimykseni on kehystää kiinnostukseni ja tekijyyteni minua puhuttelevien teosten ja niiden ympärille rakentuvan teorian avulla. Tutustun kauhutaiteen ja erityisesti elokuvan tutkimukseen, ymmärtääkseni millä kentällä itse operoin. Kiinnostukseni kohde on naishirviö sekä feminiini kauhukulttuurissa, erityisesti kehollisen kauhun käsittelemänä. Tutkin feminiinin hirviömäisyyttä Barbara Creedin käsitteen feminine-monstrous sekä Julia Kristevan käsitteen abjekti avulla. Nostan esille myös psykoanalyysille vaihtoehtoisia tapoja katsoa elokuvaa. Keskityn feminiinin käsitteeseen sosiaalisena konstruktiona ja määrittelen sitä kulttuurisena tuotoksena, joka on Määrittelen feminiinin poikkemana suhteessa normiin, jolla tarkoitan miestä ja patriarkaattia. Minua kiinnostava aspekti liittyy kehokauhun suhteeseen feminiinisyyteen. Käytän suomeksi sanaa kehokauhu genrestä, joka englanninkielisesti tunnetaan termillä body horror. Genressä käsitellään kehollisesti erilaisia raja-alueita, siinä tutkitaan missä on ihmisen ja hirviön raja tai elämän ja kuoleman raja. Esteettisesti genre on monesti liioitteleva ja siinä kuvataan ruumiin korruptoitumista ja metamorfooseja. Feminiini osana kehokauhua liittyy usein äitiyden teemoihin, kohtuun, puberteettiin ja seksuaalisuuteen. Poikkeama normista on usein kauhun lähteenä. Tulkitsen kategorian käsitettä Ali Abbasin elokuvan Raja (2018) avulla. Elokuva representoi peikkouden kategoriaa tuoden folkloren nykypäivään. Kauhufantasialla voi olla kyky ehdottaa uusia tapoja olla ja yksilön mahdollisuutta määritellä itsensä. Teen lyhyen taustakartoituksen kehokauhugenren historiasta ja miten kauhu heijastelee ympäröivää todellisuutta. Kokoan näkemyksiä kauhun katarttisuudesta ja sen tarjoamasta tilasta, jossa katsoja voi käsitellä hankalia tunteita.Käsittelen hirviötä kategoriavirheenä ja kauhun yhtenä aiheuttajana. Hirviö on kulttuurin tuote, ihmisen tekemä pelkojen ja tabujen heijastuspinta. Samalla sen merkitys on uhata kulttuurista hegemoniaa, rakenteita, joilla tuotetaan normaalia. Hirviössä on potentiaali muutokseen ja uuteen, tai täysin epäselvään jatkumoon ja rajatila voi toimia mahdollisuuden paikkana. Femiiniinille hirviömäisyys voi tarjota vapautta.The research question in my thesis is how feminine operates in bodily horror. My thesis is built around theory, films and my own artistic practice. My role is as an artist, I am not a historian and I am not an art critic. My aim is to frame my interests and authorship through the works that appeal to me and the theory built around them. I get to know the study of horror art and film in particular, to understand in which field I operate myself. My area of ​​interest is the female monster as well as the feminine in horror culture, especially when dealing with bodily horror. I study the monstrous nature of feminine with the help of Barbara Creed’s concept of monstrous-feminine and Julia Kristeva’s concept of the abject. I also highlight alternative ways of watching a movie that are alternative to psychoanalysis. I focus on the concept of feminine as a social construct and define it as a cultural output. I define feminine as a deviation from the norm by which I mean a man and a patriarchate. An aspect of interest to me relates to the relationship of body horror to femininity. The body horror genre deals with bodily different boundary regions, exploring where the boundary between human and monster is or the boundary between life and death. Aesthetically, the genre is often exaggerated and describes body corruption and metamorphoses. Feminine as part of body horror is often associated with maternal themes, uterus, puberty, and sexuality. Deviation from the norm is often a source of horror. I interpret the concept of category using Ali Abbas’s film Border (2018). The film represents the category of the troll, bringing folklore to the present day. A horror fantasy can have the ability to suggest new ways of being and the ability of an individual to define themselves. I do a brief background survey of the history of the body horror genre and how horror reflects the surrounding reality. I gather insights into the catharticity of horror and the space it provides where the viewer can deal with uncomfortable emotions. I treat the monster as a category error and one of the causes of horror. The monster is a product of culture, a man-made reflection surface of fears and taboos. At the same time, its significance is to threaten cultural hegemony, structures that produce normal. The monster has the potential for change and a new, or completely unclear continuum, and the boundary space it creates can serve as a place for opportunity. For a feminine, monsterism can provide freedom

Koiran kuva

Koiran kuva on tutkimus, joka alustaa prosessissa olevaa taideprojektiani Mutanttikenneliä. Taideteokseni idea on tuottaa epäkonventionaalisten posliinikoirien kenneli, joka on kommentti ihmisen ja koiran väliselle suhteelle. Teos on vielä keskeneräinen ja tässä opinnäyte-työssä tarkoitukseni on avata ajatuksia sen taustalla sekä pohtia sen merkityksiä, kertoa mihin se ottaa kantaa. Tutkimuksen lähtökohta on henkilökohtainen, avaan suhdettani koiriin, kenneltoimintaan ja syitäni luoda Mutanttikenneli. Keskeinen pohdinnan aihe on lemmikkikulttuuri, eläinten hierarkia ja kaksinainen suhtautuminen ”ihmisen parhaaseen ystävään”. Väitän, että koiralla on rooli ystävänä, mutta samanaikaisesti tuotteena, brändättynä statusesineenä. Idea Mutantti-kennelistä lähti liikkeelle jo olemassa olevasta esineestä, kirpputorilta löytämästäni posliinikoirasta. Se sai minut näkemään muotilla valetun koirafiguurin analogiana eläintä alistavasta systeemistä, jossa eläimiä tuotetaan ihmisen tarpeisiin. Metodini on laadullinen ja käytän fenomenologisia ja hermeneuttisia keinoja. Viittaan useiden eri alojen tutkijoiden teksteihin, ajankohtaisiin koirauutisiin sekä eläintä käsitelleisiin paneelikeskusteluihin, joita olen käynyt kuuntelemassa. Lähestyn eläinkysymystä evoluution, filosofian, kulttuurihistorian sekä sosiologian näkökulmista. Avaan posthumanismin sekä ekofeminismin ideoita sekä eläinsuojeluliikkeen historiaa. Tämän päivän trendi on kyseenalaistaa valtasuhteet sekä vastakkainasettelut ihmisen ja luonnon välillä, sillä ihminen on ajautunut valtavan ekokatastrofin äärelle. Intressi eläimen näkökulman esille tuomiseen näkyy monialaisesti taiteessa ja tieteessä. Asetan työni isompaan kontekstiin, esittelen eläinilmiötä nykytaiteessa sekä taidetta aktivismin välineenä. Opinnäytetekstini on viisi osainen. Ensin avaan omat lähtökohtani ja kiinnostukseni. Sitten esittelen lyhyesti taideprojektini Mutanttikennelin, avaan sen prosessia ja esittelen hahmotelmia. Kolmas osa keskittyy koiran ja ihmisen suhteeseen, jalostukseen ja länsimaalaiseen lemmikkikulttuuriin. Neljäs osa käsittelee eläinsuojelua ja taidetta vaikuttajana. Viimeisessä osassa kommentoin kitsch-estetiikkaa ja posliinifiguurien historiaa sekä niiden merkityksiä nykyajassa. Tutkimus vahvisti käsityksiäni eläinsubjektin esilletuomisen ajankohtaisuudesta ja välttämättömyydestä. Se on minulle henkilökohtaisesti suunnannäyttäjä sekä rohkaisu jatkaa taideprojektiani sekä pitää kriittisen ajattelun agendaa yllä jatko-opiskeluissa. Hermeneuttisen metodin mukaisesti jatkan tutkimuksia aiheen ympärillä ja kasvatan omaa tuntemustani aiheesta sekä pyrin päivittämään siihen liittyviä käsityksiä

Lapsiperheiden hyvinvointi: perhe-elämän haasteet ja vanhempien voimavarojen tukeminen

Lapsiperheissä lapsen hyvinvoinnin huolehtimisen vastuu on ensisijaisesti vanhemmilla. Van-hemmuus ei kuitenkaan ole helppoa ja tämän hetken yhteiskunnan luomat moninaiset odotukset sekä kiristyvä kilpailu ovat luoneet uuden haasteen vanhemmuuteen. (Eskola 2014, 3.) Hakulinen, Laajasalo ja Mäkelä (2019) tuovat esille, että aikaisemmin tehtyjen tutkimusten mukaan lapsen lapsuudenajan ja myöhemmin elämässä vastaan tulevien ongelmien taustalla on monesti perhee-seen sidoksissa olevat ongelmat sekä riskitekijät. Ylisukupolvien siirtyvät vanhemmuuden ongel-mat ovat iso haaste yhteiskunnalle ja tästä syystä vanhemmuuden tukemisessa niiden ehkäisy on tärkeää. (Hakulinen ym. 2019, 9.) Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, mutta tutkimuksessa hyödynnettiin määräl-listä tutkimusta ja sen keinoja. Opinnäytetyön aineisto kerättiin internettutkimuksena Webropol-ohjelmalla. Opinnäytetyötutkimuksen tavoitteena oli luoda selvitys lapsiperheiden hyvinvoinnista ja sen haasteita. Lisäksi selvitettiin, millaiset asiat tukevat vanhempien voimavaroja ja auttavat heitä jaksamaan arjessa sekä, millaista tukea vanhemmat ovat saaneet vanhemmuuteen, lasten-hoitoon sekä kasvatukseen. Tavoitteena oli luoda kattava teoreettinen viitekehys lapsiperheiden haasteista sekä perhe-elämää tukevista tekijöistä niin, että selvityksen avulla lapsiperheiden haasteita voitaisiin huomioida tehokkaammin ja perheille osattaisiin tarjota heidän tarvitsemiaan tukipalveluita. Tutkimus tuloksissa selvisi, että lapsiperheiden suurimpia haasteita on vanhempien oman ajan puute sekä haastava taloudellinen tilanne. Perhe-elämään haasteita toi lisäksi kiire sekä aikatau-luttaminen. Vanhempien voimavaroja tukevia tekijöitä oli itse lapset sekä vanhempien oma aika harrastusten parissa. Tutkimus osoitti, että vanhemmista osa oli saanut tukea vanhemmuuteen sekä lasten kasvatukseen ja hoitoon, mutta vanhemmista iso osa oli jäänyt tuen ulkopuolelle