Tutkitun tiedon polulla: Viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkimus kehittämisen perustana

EditorialPääkirjoitu

”Asioista pitäisikin ehkä puhua niiden oikeilla nimillä”:

Toimiva seksuaaliviestintä lisää parisuhteen seksuaalista tyydyttävyyttä sekä parantaa suhteen laatua. Seksi koetaan kuitenkin usein haasteelliseksi puheenaiheeksi parisuhteessa. Etenkin seksuaalisista mielihaluista puhumisen on todettu olevan vaikeaa. Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella naisten käsityksiä ja kokemuksia siitä, mikä seksuaaliviestinnässä koetaan haastavaksi ja miksi. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa yksityisyyden hallinnan teoria (Petronio 2002). Artikkeli pohjaa kahteen laadulliseen aineistoon, kirjoitettuun aineistoon (n=86) sekä neljän naisen teemahaastatteluun. Tulokset osoittavat, että erityisen haastavaksi parisuhteessa koettiin fantasioista ja aiemmista suhteista puhuminen, seksuaalista itsetuntoa horjuttavat aiheet sekä tietyt yksityiskohtaiset seksuaaliset mielihalut. Tulokset kertovat myös siitä, miksi nämä aiheet koettiin vaikeiksi. Näistä teemoista keskustelemisen pelättiin esimerkiksi loukkaavan kumppania tai niistä puhumista välteltiin konfliktien välttämiseksi. Ajoittain kyse oli tarpeesta tulla hyväksytyksi tai siitä, ettei suomalainen puhekulttuuri tarjoa tilanteeseen sopivaa sanastoa tai puhumisen tapoja. Näitä tuloksia tulkitsemme artikkelissamme suhteessa yksityisyyden hallinnan teorian näkemyksiin yksityisestä tiedosta ja sen hallinnasta parisuhteessa

Valmistuitko koronakeväänä? Kyselytutkimus toisen asteen opinnoista valmistumassa olleille nuorille

Tässä kyselytutkimuksessa (n=4190) selvitettiin keväällä 2020 toisen asteen opinnoissa valmistumisvaiheessa olleiden nuorten kokemuksia koronarajoitusten vaikutuksista tutkinnon suorittamiseen, jatko-opintoihin hakeutumiseen, työelämään siirtymiseen sekä psykososiaaliseen hyvinvointiin. Lisäksi tutkittiin, millaista tukea toisen asteen opiskelijat olivat saaneet ja toisaalta olivat kaivanneet poikkeusolojen aikana. Kysely kohdennettiin kolmannen vuoden opiskelijoille pääosin sähköpostitse ja aineisto kerättiin kesä-heinäkuun 2020 aikana.Tutkimustuloksista käy ilmi, kuinka koronakriisi on haavoittanut erityisesti vuoden 2020 ylioppilaita ja ammattiin valmistumassa olleita. Ylioppilaat kertoivat vaikeuksista jatko-opintoihin hakeutumisessa ja toimeentulossa. Ammattiin opiskelleista monella valmistuminen lykkääntyi tai ensimmäinen työpaikka jäikin saamatta. Nämä vaikeudet heijastuivat tulosten perusteella laajaalaisesti psykososiaaliseen hyvinvointiin. Kun tuloksia vertaillaan aiempiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyihin, näyttää siltä, että nuorten ahdistuneisuus ja masennusoireet ovat lisääntyneet. Myös nuorten luottamus tulevaisuuteen näyttää selvästi heikentyneen ja heillä on erilaisia tuen tarpeita. Tarkemmat analyysit piirtävät kuvaa ongelmien kasaantumisesta ja siitä, että poikkeusolot ovat vaikuttaneet erityisesti niihin, jotka ovat jo aiemmin olleet haavoittuvassa asemassa. Johtopäätökset nostavat esiin poikkeusoloissa kriittistä nivelvaihetta elävien nuorten tuen tarpeet ja sisältävät joukon toimenpide-ehdotuksia pidemmän ajan kielteisten vaikutusten vähentämiseksi.</p

Bullying Interrupted: Victimized Students in Remote Schooling During the COVID-19 Pandemic

We investigated how the transition to remote schooling during the COVID-19 pandemic affected the rates of bullying victimization among students in primary and lower secondary education and analyzed how a specific group of students, namely previously victimized students experienced remote schooling. The 2-month school lockdown offered a unique setting to explore the association between increasing Internet use and cyberbullying and reflect on the overlap between traditional bullying and cyberbullying in a new context. The main sample (n = 34 771) consisted of 10–16-year-old Finnish students who responded to an online survey during the remote schooling period in spring 2020. The sample was supplemented with data from two previous surveys conducted in the same schools in 2019 (n = 43,216) and in 2017 (n = 24,727). The prevalence of bullying victimization decreased substantially in all grade levels during the school lockdown. Physical isolation and surge in students’ Internet use did not seem to lead to an increase in cyberbullying. Before-lockdown victimized students evaluated the time in remote schooling more positively than expected: they reported relatively high school liking and more teacher support than other students. The pre-existing gap in school adjustment between victimized and non-victimized students did not increase, but surprisingly, decreased. Our results highlight the notion that the main arena to fight bullying is within in-person interactions in schools.</p

Pääkirjoitus

Prologi-lehtipublishedVersionNon peer reviewe

Turvallisempaa keskustelukulttuuria eduskuntaan: Vuoden vuorovaikutusteko 2023

Prologos ry myönsi Vuoden vuorovaikutusteko 2023 -kunniamaininnan kansanedustaja Ville Merisen puheenvuorolle eduskunnassa.Prologos ry myönsi Vuoden vuorovaikutusteko 2023 -kunniamaininnan kansanedustaja Ville Merisen puheenvuorolle eduskunnassa

Tutkitun tiedon tuottajien ja tiedon käyttäjien palveluksessa

publishedVersionNon peer reviewe

Bullying prevention work at schools: Supporting the high-quality and sustainable implementation

Kiusaamiseen pyritään usein tarttumaan koulussa toteuttavien interventio-ohjelmien avulla. Ohjelmien on tutkimuksissa havaittu vähentävän kiusaamista ja saavutettujen hyötyjen kasvavan, mitä pitempään ohjelmia toteutetaan. Samalla kuitenkin tiedetään, että osalla kouluista on haasteita kiusaamisen vastaisten ohjelmien ylläpitämisessä ja juurruttamisessa. Toistaiseksi ohjelmien toimeenpanoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä on kuitenkin tutkittu melko vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli perehtyä tapaustutkimuksen keinoin siihen, miten kouluja tuetaan kiusaamisen vastaisten ohjelmien toimeenpanossa. Tutkimus nojasi laadukkaan toimeenpanon viitekehykseen, joka kuvaa erilaisia laadukasta &nbsp;&nbsp;&nbsp;toimeenpanoa tukevia askeleita. Menetelmänä oli välineellinen tapaustutkimus. Tarkasteltavaksi tapaukseksi valittiin suomalaisissa peruskouluissa yli kymmenen vuotta käytössä ollut KiVa Koulu -ohjelma. Arvioimme, millaisia mahdollisuuksia ja rajoituksia liittyy kouluille tarjottavaan mentorointiin sekä kartoituksiin ja kyselyihin laadukkaan ja pitkäkestoisen kiusaamisen vastaisen työn tukemisessa. Tuloksissa korostui mentoroinnin kohdalla mentorin mahdollisuus tukea pitkäkestoisesti kouluja omien käytänteiden kehittämisessä vuorovaikutuksessa mentoroitavien kanssa. Kyselyjen kohdalla tuloksissa painottuivat erilaiset hyödynnettävyyteen liittyvät näkökulmat. Tulokset tuottivat tietoa siitä, miten kouluja voitaisiin tukea jatkossa entistä vahvemmin kiusaamisen vastaisten ohjelmien toimeenpanossa.Bullying is often tackled with the help of school-based prevention and intervention programs. In previous studies, such programs have been found to reduce bullying and the achieved benefits have been found to increase the longer the programs have been implemented. At the same time, it is known that some schools have challenges in implementing bullying prevention programs and sustaining the program delivery. There are, however, a limited number of studies on the implementation of such programs and the factors influencing and explaining implementation success. The aim of this study was, by utilizing a case study approach, to explore how schools can be supported in the implementation of bullying prevention programs. The research was based on the Quality Implementation Framework, which describes various ways to support implementation. An instrumental case approach was utilized &nbsp;and the KiVa antibullying program, which has been available for Finnish basic education schools for more than ten years, was chosen as the case to be investigated. We evaluated what kinds of opportunities and limitations are associated with mentoring offered to schools as well as with various types of surveys when it comes to supporting high-quality and sustainable implementation of bullying prevention programs. In the case of mentoring, the results highlighted the mentor's potential, in interaction with the mentees, to support schools in developing their own practices for a fairly long period of time. Regarding the surveys, the results emphasized different perspectives related to usability. The results produced knowledge on how schools could be supported even more effectively in the high quality and sustainable implementation of bullying prevention programs in the future

Pääkirjoitus

Editorial for Prologi Vol. 19, No. 2.Pääkirjoitus Prologille vol 19, nro 2

Transition to emerging adulthood during the COVID-19 pandemic: Changes in anxiety and the role of inclusion/exclusion experiences

The study investigated a developmentally sensitive group, emerging adults going through a critical post-secondary educational transition in tandem with the first wave of the COVID pandemic in Finland. The participants (n = 330) were surveyed initially during their first year in secondary education, and again during the pandemic, right after their graduation in summer 2020. According to latent change score models, there was a small mean level increase in anxiety but interestingly, the increase was stronger among individuals with fewer prior anxiety symptoms and fewer prior experiences of loneliness. However, during-pandemic experiences of social inclusion and living with parents were protective against an increase in anxiety symptoms. Findings from this longitudinal study add to the understanding of the complexity of the COVID impact on mental health and the intertwined dynamics of social relations and mental well-being among emerging adults.</p