Enabling data-driven decision-making for a Finnish SME: a data lake solution

In the era of big data, data-driven decision-making has become a key success factor for companies of all sizes. Technological development has made it possible to store, process and analyse vast amounts of data effectively. The availability of cloud computing services has lowered the costs of data analysis. Even small businesses have access to advanced technical solutions, such as data lakes and machine learning applications. Data-driven decision-making requires integrating relevant data from various sources. Data has to be extracted from distributed internal and external systems and stored into a centralised system that enables processing and analysing it for meaningful insights. Data can be structured, semi-structured or unstructured. Data lakes have emerged as a solution for storing vast amounts of data, including a growing amount of unstructured data, in a cost-effective manner. The rise of the SaaS model has led to companies abandoning on-premise software. This blurs the line between internal and external data as the company’s own data is actually maintained by a third-party. Most enterprise software targeted for small businesses are provided through the SaaS model. Small businesses are facing the challenge of adopting data-driven decision-making, while having limited visibility to their own data. In this thesis, we study how small businesses can take advantage of data-driven decision-making by leveraging cloud computing services. We found that the report- ing features of SaaS based business applications used by our case company, a sales oriented SME, were insufficient for detailed analysis. Data-driven decision-making required aggregating data from multiple systems, causing excessive manual labour. A cloud based data lake solution was found to be a cost-effective solution for creating a centralised repository and automated data integration. It enabled management to visualise customer and sales data and to assess the effectiveness of marketing efforts. Better skills at data analysis among the managers of the case company would have been detrimental to obtaining the full benefits of the solution

Trigeminusneuralgian glyserolipuudutusten tulokset Tyksissä 2002-2017

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan perkutaanisen glyserolipuudutuksen hoitotuloksia trigeminusneuralgian kajoavana hoitomenetelmänä Tyksissä aikavälillä 2002-2017. Tavoitteena oli tutkia, kuinka monta potilasta päätyi lääkehoidosta glyserolipuudutukseen, kuinka usein ensimmäinen puudutus ratkaisi kipuongelman ja mitkä kerättävistä muuttujista ennakoivat uutta kajoavaa hoitoa. Aineisto koostui VSSHP:n Kliinisen tietopalvelun hakemista potilaista, joille oli merkitty hoitojaksolla trigeminusneuralgiadiagnoosi. Tutkimusaineisto käsitti 45 sisäänottokriteereiltään tutkimukseen sopivan potilaan tiedot. Tutkimuksessa selvitettiin retrospektiivisesti potilaiden trigeminusneuralgian kiputilanteeseen ja lääkehoitoon liittyvät tiedot ennen glyserolipuudutusta, sekä toimenpiteen jälkeen. Lisäksi kivun etiologia sekä demografiset muuttujat pyrittiin selvittämään. Tiedot taulukoitiin ja niistä tehtiin tilastolliset analyysit. Perkutaanisen glyserolipuudutukset tehokkuus osoittautui tutkimusaineistossamme hieman heikommaksi kuin kirjallisuudessa aiemmin kuvatuissa vastaavissa tutkimuksissa. Glyserolipuudutetuista potilaista noin puolet jouduttiin puuduttamaan uudelleen trigeminusneuralgiakivun palattua. Demografisilla muuttujilla, trigeminusneuralgian etiologialla tai oireen lateraliteetilla ei voitu osoittaa olevan vaikutusta uusintapuudutuksen todennäköisyyteen tutkitussa potilasaineistossa. Erityisesti voidaan kiinnittää huomiota aineistossa esiintyneeseen suureen idiopaattisten trigeminusneuralgiatapausten määrään. Joidenkin potilaiden kohdalla trigeminusneuralgian etiologian varmistuminen voi vaikuttaa siihen, onko glyserolipuudutus tehokkain toimenpide näiden tapausten kohdalla

Näkymättömästä näkyväksi : lapset hoivatyön tekijöinä Liman San Juan de Mirafloresissa

Pro gradu -tutkielmassani tutkin lasten ulkopuolisille työnantajille tekemää kotitaloustyötä Perussa. Tutkielma on tapaustutkimus, jossa tarkastellaan lasten tekemää kotitaloustyötä Liman San Juan de Mirafloresin kaupunginosassa. Tutkimuskysymykseni on kaksiosainen: kysyn ensin, millaisia syitä lasten tekemälle kotitaloustyölle voidaan löytää kyseisessä kontekstissa. Kysyn myös, millaisia yhteyksiä lasten tekemällä kotitaloustyöllä ja sitä koskevilla asenteilla on sukupuoleen ja turvallisuuteen. Tutkimusaineistona olen käyttänyt perulaisen kansalaisjärjestön Asociación Grupo de Trabajo Redesin työntekijöiden haastatteluja sekä järjestön julkaisuja. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii feministinen hoivaa käsittelevä kirjallisuus. Hoiva ymmärretään tässä tutkielmassa laajasti kaikkena toimintana ja työnä, joka keskittyy sosiaaliseen reproduktioon. Ulkopuolisille kotitalouksille työsuhteessa tehtävä kotitaloustyö on siis yksi hoivan ulottuvuus. Hyödynnän erityisesti Fiona Robinsonin hoivaeettistä lähestymistapaa, joka yhdistää hoivan käytännöt ja inhimillisen turvallisuuden vahvasti toisiinsa. Keskeistä feministisessä hoivaetiikassa on sen relationaalinen ontologia – käsitys siitä, että yksilöt ovat aina olemassa suhteessa muihin ihmisiin. Ihmisten väliset hoivasuhteet ovat inhimillisen turvallisuuden perusta, sillä elämän jatkuvuus ja turvallisuus ihmisten jokapäiväisessä elämässä on mahdotonta ilman hoivaa. Hoiva kuitenkin jakautuu globaalissa maailmassa eriarvoisesti: mahdollisuudet hoivan tarjoamiseen ja saamiseen ovat yhä useammin sidoksissa sukupuoleen, etnisyyteen ja luokkaan. Tutkimusaineistosta on teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla nostettu esiin viisi teemaa, jotka liittyvät lasten tekemän kotitaloustyön syihin ja sitä koskeviin asenteisiin. Ensimmäinen näistä teemoista on hoivan aktiviteettien sukupuolittuneisuus. Kotitaloustyötä tekevät San Juan de Mirafloresissa erityisesti tytöt, sillä hoiva nähdään vahvasti feminiinisenä toimintana. Toinen teema on köyhyys ja hoivan eriarvoinen jakautuminen. Köyhien kotitalouksien mahdollisuudet hoivan saamiseen ja tarjoamiseen ovat rajallisia ja lasten tekemä hoivatyö paikkaa hoivapalvelujen puuttumista. Kolmas teema, kotitaloustyön periytyvyys, viittaa siihen, että San Juan de Mirafloresin lapsikotitaloustyöntekijöiden äidit ovat tyypillisesti itsekin kotitaloustyöntekijöitä. Kotitaloustyöllä onkin yhteyksiä paitsi sukupuoleen, myös luokkaan ja etnisyyteen. Neljäs teema, käsitys lapsikotitaloustyöstä auttamisena, liittyy kotitaloustyön heikkoon arvostukseen. Lasten tekemää kotitaloustyötä ei tyypillisesti pidetä työskentelynä, mikä tekee ilmiön tunnistamisesta vaikeaa. Viides teema on poliittisen kiinnostuksen puuttuminen lapsityötä ja hoivaa kohtaan. Lasten tekemä kotitaloustyö ei ole tunnettu eikä laajalti kiinnostusta herättävä aihe. Tutkielman viimeisessä luvussa esitän aineiston analyysin perusteella tekemäni päätelmät, joissa korostuvat etenkin lasten tekemän kotitaloustyön yhteydet inhimilliseen turvallisuuteen sekä lapsikotitaloustyön luonne näkymättömänä toimintana. Lapsikotitaloustyön näkyväksi tekeminen nähdään tutkimuksessa merkittävänä askeleena kohti hoivavastuiden tasa-arvoisempaa jakautumista maailmassa