Askeleita kohti yhteisöasumista : Selvitys yhteisöasumisen muodoista ja toteuttamisesta : MONIKKO-hanke : Moninaisten yhteisöllisten asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämispilotit

Kädessäsi on MONIKKO-hankkeen tutkimusselvitys. “MONIKKO – Moninaisten yhteisöllisten asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämispilotit” on työ- ja elinkeinoministeriön vuosina 2010 – 2011 tukeman ikärakennemuutosalueiden verkoston (DEMO) yhteistyöhanke. Hanke toteutettiin vuosina 2011 ja 2012. Sen tavoitteena on ollut koota yhteen olemassa olevaa ja tuottaa uutta tietoa yhteisöllisistä asuinympäristöistä, erilaisista yhteisömalleista sekä niiden toteutusmuodoista. Hanke muodostui kahdesta osa-alueesta, selvitys- ja suunnittelutyöstä. Selvitysosiossa tavoitteena oli tarkastella yhteisöllisyyttä asumisessa, erilaisten ympäristöjen ja tilaratkaisujen suhdetta yhteisöllisyyteen. Tavoitteena oli myös selvittää asuinyhteisöjen erilaisia toteutusmuotoja sekä toteutuksen ongelmakohtia. Erityistarkastelun kohteena oli asukkaiden rooli asuinyhteisöjen toteutuksessa. Aineisto muodostui eurooppalaisista toteutetuista asuinyhteisöistä, niihin lähetetystä kyselystä, asukkaiden ryhmähaastatteluista sekä tila-analyyseistä. Selvitysosan tuloksena syntyi tämä kirja. Suunnitteluosiossa laadittujen ideasuunnitelmien tarkoituksena on konkretisoida ja visualisoida yhteisöllisen asumisen potentiaalia Suomessa ja erityisesti hankkeen pilottikunnissa. Hankkeeseen osallistui kuusi DEMO-verkoston kuntaa, Loimaa, Mikkeli, Mänttä-Vilppula, Närpiö, Tampere ja Turku, joihin kuhunkin laadittiin kunnan osoittamalle alueelle ideasuunnitelmat yhteisöllisyyteen ja omatoimisuuteen perustuvista asumisratkaisuista. Suunnitelmat pureutuvat hyvin erilaisten kuntien, asukasryhmien ja rakennuspaikkojen tarpeisiin, ja painopisteet vaihtelevatkin vanhusten tuetusta asumisesta omatoimiseen ryhmärakennuttamiseen ja lähiön täydentämiseen. Tavoitteena on, että suunnitelmat toimivat paitsi työkaluina yhteisöllisen asumisen kehitystyön jatkamiselle pilottikunnissa, myös malleina asumisen kehittämiselle ympäri Suomen. Kunnissa muodostettiin kuntakohtaiset projektiryhmät, jotka koostuivat vaihtelevasti kunnan eri toimialoja edustavista virkamiehistä, kunnallispolitiikoista, palveluasumisen yksiköiden henkilökunnasta sekä paikallisista yrittäjistä ja yhdistystoimijoista. Pyrkimyksenä oli lisätä vuorovaikutteista keskustelua yhteisöasumisen kehittämiseen tähtäävistä teemoista kuntaorganisaation sisällä. Suunnittelu- ja selvitystyön ohella hankkeessa toteutettiin yhteisövierailumatka Tanskaan kuntien projektiryhmän jäsenten kanssa lokakuussa 2011, projektiryhmille suunnattu suunnitelmien esittelyseminaari maaliskuussa 2012 sekä kaikille avoin yhteisöllisen asumisen seminaari toukokuussa 2012. Hankkeen tutkijat ovat lisäksi osallistuneet yhteisöasumista käsitteleviin konferensseihin Toursissa Ranskassa maaliskuussa 2012 sekä Berliinissä Saksassa syyskuussa 2012

Askeleita kohti yhteisöasumista : Selvitys yhteisöasumisen muodoista ja toteuttamisesta : MONIKKO-hanke : Moninaisten yhteisöllisten asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämispilotit

Kädessäsi on MONIKKO-hankkeen tutkimusselvitys. “MONIKKO – Moninaisten yhteisöllisten asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämispilotit” on työ- ja elinkeinoministeriön vuosina 2010 – 2011 tukeman ikärakennemuutosalueiden verkoston (DEMO) yhteistyöhanke. Hanke toteutettiin vuosina 2011 ja 2012. Sen tavoitteena on ollut koota yhteen olemassa olevaa ja tuottaa uutta tietoa yhteisöllisistä asuinympäristöistä, erilaisista yhteisömalleista sekä niiden toteutusmuodoista. Hanke muodostui kahdesta osa-alueesta, selvitys- ja suunnittelutyöstä. Selvitysosiossa tavoitteena oli tarkastella yhteisöllisyyttä asumisessa, erilaisten ympäristöjen ja tilaratkaisujen suhdetta yhteisöllisyyteen. Tavoitteena oli myös selvittää asuinyhteisöjen erilaisia toteutusmuotoja sekä toteutuksen ongelmakohtia. Erityistarkastelun kohteena oli asukkaiden rooli asuinyhteisöjen toteutuksessa. Aineisto muodostui eurooppalaisista toteutetuista asuinyhteisöistä, niihin lähetetystä kyselystä, asukkaiden ryhmähaastatteluista sekä tila-analyyseistä. Selvitysosan tuloksena syntyi tämä kirja. Suunnitteluosiossa laadittujen ideasuunnitelmien tarkoituksena on konkretisoida ja visualisoida yhteisöllisen asumisen potentiaalia Suomessa ja erityisesti hankkeen pilottikunnissa. Hankkeeseen osallistui kuusi DEMO-verkoston kuntaa, Loimaa, Mikkeli, Mänttä-Vilppula, Närpiö, Tampere ja Turku, joihin kuhunkin laadittiin kunnan osoittamalle alueelle ideasuunnitelmat yhteisöllisyyteen ja omatoimisuuteen perustuvista asumisratkaisuista. Suunnitelmat pureutuvat hyvin erilaisten kuntien, asukasryhmien ja rakennuspaikkojen tarpeisiin, ja painopisteet vaihtelevatkin vanhusten tuetusta asumisesta omatoimiseen ryhmärakennuttamiseen ja lähiön täydentämiseen. Tavoitteena on, että suunnitelmat toimivat paitsi työkaluina yhteisöllisen asumisen kehitystyön jatkamiselle pilottikunnissa, myös malleina asumisen kehittämiselle ympäri Suomen. Kunnissa muodostettiin kuntakohtaiset projektiryhmät, jotka koostuivat vaihtelevasti kunnan eri toimialoja edustavista virkamiehistä, kunnallispolitiikoista, palveluasumisen yksiköiden henkilökunnasta sekä paikallisista yrittäjistä ja yhdistystoimijoista. Pyrkimyksenä oli lisätä vuorovaikutteista keskustelua yhteisöasumisen kehittämiseen tähtäävistä teemoista kuntaorganisaation sisällä. Suunnittelu- ja selvitystyön ohella hankkeessa toteutettiin yhteisövierailumatka Tanskaan kuntien projektiryhmän jäsenten kanssa lokakuussa 2011, projektiryhmille suunnattu suunnitelmien esittelyseminaari maaliskuussa 2012 sekä kaikille avoin yhteisöllisen asumisen seminaari toukokuussa 2012. Hankkeen tutkijat ovat lisäksi osallistuneet yhteisöasumista käsitteleviin konferensseihin Toursissa Ranskassa maaliskuussa 2012 sekä Berliinissä Saksassa syyskuussa 2012

Tomorrow's housing : a Project in Vuores, Tampere

The world is becoming more complex. Changes emerge at an accelerating speed. Globalisation and urbanisation will continue and also unequality will increase. Life styles are becoming more and more differentiated. Concepts of time and place are changing due to networks and globalisation. The importance of technology will increase. Along with the future come many signidficant changes that will affect homes and housing design. A home that once was desinged for the needs of nuclear family´s everyday life is changing to something more diverse. This thesis presents a housing project based on these changes. There are three main themes. The first deals with integration and mixing of the existing house typologies. The aim is to combine elements from detached single family houses and apartment blocks. It is an attempt to answer the differentiated needs of people. The second theme deals with the changing roles of home. Homes are becoming places for work, active leisure time and much more instead of being places just for relaxation and housework. The third theme deals with the place, scale and city structure. The planning area, Rimmi, is situated in Vuores which is a new suburb in Tampere. The planning area is by the main road, north from the future centre of Vuores. The design solution has its origins in the landscape of Vuores, which is dominated by hills and swamps, forming a distinct northwest - suotheast orientated structure. The plan consists of long and narrow volumes that are connected by staircases. Buildings are from three to seven storeys high, the highest being situated on the top of the hill. Buildings are composed mainly of appartments and small offices / studys attached to them, but also of commercial space on the mainroad and of service space such as day care centre and saunas. The apartments consist of core apartment and smaller additional blocks. Core blocks come in different styles while additional blocks are similar. By combing these a wide range of different apartments achieved. The proposed solution makes it possible to buy ones house little by little. The variability is based on mass customization, on combining different ready-made alternatives. In the main focus are courtyards and entrances, spaces which are in-between. These spaces are have important role as connecting and dividing spaces. They also add the feeling of continuity. The appearance of buildings is lively and light. The facade changes along with time of day, weather and the moods of the dwellers. The aim is an area which is constantly changing and never totally completed. The total volume of the project is approx. 40 500m2 of which housing 32 000m2. This thesis is done on request of the city of Tampere.Tulevaisuudessa elämme entistä kompleksisemmassa ja nopeampitempoisessa maailmassa. Kaikkea on enemmän sekä määrällisesti että laadullisesti ja vielä entistä nopeammassa tahdissa. Maailma globalisoituu ja kaupungistuu. Elämäntavat eriytyvät ja eriarvoisuus kasvaa. Ajan ja paikan käsitykset muuttuvat verkostojen ja globalisaation myötä. Perhemallit moninaistuvat ja yksinasuvien määrä lisääntyy. Tekniikka tunkee kaikkialle, myös asuntoihin. Tulevaisuus tuo mukanaan lukuisia muutoksia jotka ennen pitkää näkyvät myös asunnoissa. Perhe-elämän ja ”arjen” kodista tulee enenevässä määrin yksilön ja vapaa-ajan koti. Diplomityössäni esitän muuttujiin ja niiden tulkintaan pohjautuvat suunnitelman Tampereen Vuorekseen. Työlläni on kolme pääteemaa: omakotikerrostalo, monitoimitalo ja pikkukaupunkitalo. Omakotikerrostalolla pyritään vastaamaan eriytyneisiin asukastarpeisiin. Tavoitteena on sekoittaa asuntotypologioiden rajoja. Monitoimitalo kuvaa asunnon muuttuvaa roolia ydinperheen arkielämän kodista työnteon, harrastamisen ja nopeasti muuttuvien tilatarpeiden kotiin. Pikkukaupunkitalo kuvaa suunnitelman mittakaavallisia ja toiminnallisia tavoitteita. Suunnittelualue sijaitsee Rimmin alueella Vuoreksen tulevassa kaupunginosassa, pääkadun varrella lähellä tulevaa Vuoreksen keskustaa. Korttelirakenteen lähtökohdaksi on otettu Vuoreksen luode-kaakko suuntainen kukkuloista ja suopainanteista muodostuva maisemarakenne, jota korttelisto toistaa. Suunnitelma koostuu pitkistä ja kapeista kerrostalonauhoista, joita porrashuoneet yhdistävät. Kerroskorkeus vaihtelee kolmesta seitsemään, kasvaen rinteen myötä. Suunnitelma käsittää pääosin asuntoja ja niihin liittyviä pienehköjä työtiloja. Pääkadun varressa on liike- ja toimistotilaa sekä alueen nivelkohdassa asumisen ja korttelin palvelut kuten päiväkoti ja korttelihuolto. Asunnot muodostuvat ydinosasta ja muutos- ja lisäosista. Ydinasuntoja on erityylisiä, lisäpalikat toistuvat samanlaisina. Osia yhdistelemällä saadaan lukuisia persoonallisia vaihtoehtoja. Pienet lisäpalikat asuntojen välissä voivat toimia mm. sivuasuntoina, pihasaunoina tai itsenäisinä työtiloina. Ratkaisu mahdollistaa asunnon ostamisen osissa ja osittaisen omatoimisen rakentamisen. Muunneltavuus perustuu ns. massakustomointiin, erilaisten valmiiden ratkaisujen yhdistelemiseen. Muunneltavuutta lisää yhtenäinen mittajärjestelmä ja rakenneratkaisu jossa ainoat kiinteät osat asunnon sisällä ovat kantavat pilarit ja tekniikan pystynousut. Päähuomioin kohteena suunnitelmassa on erilaiset välitilat eli pihat, aulat ja sisäänkäynnit. Välitiloilla on tärkeä rooli yhdistävä / erottavana tekijänä. Lisäksi ne tuovat asuntoihin tärkeää jatkuvuuden tunnetta. Rakennusten ulkoasulla on tavoiteltu elävää ja kepeää ilmettä. Julkisivu elää säätilan, vuorokaudenajan ja asukkaiden elämänrytmien myötä. Tavoitteena on elävä ja itseorganisoituva alue, joka ei koskaan ole täysin valmis. Suunnitelman kokonaislaajuus on noin 40 500brm2, josta asuntojen osuus on noin 32 000 brm2. Diplomityö on tehty tilaustyönä Tampereen kaupungin Vuores –projektille. /Kir0

Askeleita kohti yhteisöasumista : Selvitys yhteisöasumisen muodoista ja toteuttamisesta : MONIKKO-hanke : Moninaisten yhteisöllisten asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämispilotit

Kädessäsi on MONIKKO-hankkeen tutkimusselvitys. “MONIKKO – Moninaisten yhteisöllisten asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämispilotit” on työ- ja elinkeinoministeriön vuosina 2010 – 2011 tukeman ikärakennemuutosalueiden verkoston (DEMO) yhteistyöhanke. Hanke toteutettiin vuosina 2011 ja 2012. Sen tavoitteena on ollut koota yhteen olemassa olevaa ja tuottaa uutta tietoa yhteisöllisistä asuinympäristöistä, erilaisista yhteisömalleista sekä niiden toteutusmuodoista. Hanke muodostui kahdesta osa-alueesta, selvitys- ja suunnittelutyöstä. Selvitysosiossa tavoitteena oli tarkastella yhteisöllisyyttä asumisessa, erilaisten ympäristöjen ja tilaratkaisujen suhdetta yhteisöllisyyteen. Tavoitteena oli myös selvittää asuinyhteisöjen erilaisia toteutusmuotoja sekä toteutuksen ongelmakohtia. Erityistarkastelun kohteena oli asukkaiden rooli asuinyhteisöjen toteutuksessa. Aineisto muodostui eurooppalaisista toteutetuista asuinyhteisöistä, niihin lähetetystä kyselystä, asukkaiden ryhmähaastatteluista sekä tila-analyyseistä. Selvitysosan tuloksena syntyi tämä kirja. Suunnitteluosiossa laadittujen ideasuunnitelmien tarkoituksena on konkretisoida ja visualisoida yhteisöllisen asumisen potentiaalia Suomessa ja erityisesti hankkeen pilottikunnissa. Hankkeeseen osallistui kuusi DEMO-verkoston kuntaa, Loimaa, Mikkeli, Mänttä-Vilppula, Närpiö, Tampere ja Turku, joihin kuhunkin laadittiin kunnan osoittamalle alueelle ideasuunnitelmat yhteisöllisyyteen ja omatoimisuuteen perustuvista asumisratkaisuista. Suunnitelmat pureutuvat hyvin erilaisten kuntien, asukasryhmien ja rakennuspaikkojen tarpeisiin, ja painopisteet vaihtelevatkin vanhusten tuetusta asumisesta omatoimiseen ryhmärakennuttamiseen ja lähiön täydentämiseen. Tavoitteena on, että suunnitelmat toimivat paitsi työkaluina yhteisöllisen asumisen kehitystyön jatkamiselle pilottikunnissa, myös malleina asumisen kehittämiselle ympäri Suomen. Kunnissa muodostettiin kuntakohtaiset projektiryhmät, jotka koostuivat vaihtelevasti kunnan eri toimialoja edustavista virkamiehistä, kunnallispolitiikoista, palveluasumisen yksiköiden henkilökunnasta sekä paikallisista yrittäjistä ja yhdistystoimijoista. Pyrkimyksenä oli lisätä vuorovaikutteista keskustelua yhteisöasumisen kehittämiseen tähtäävistä teemoista kuntaorganisaation sisällä. Suunnittelu- ja selvitystyön ohella hankkeessa toteutettiin yhteisövierailumatka Tanskaan kuntien projektiryhmän jäsenten kanssa lokakuussa 2011, projektiryhmille suunnattu suunnitelmien esittelyseminaari maaliskuussa 2012 sekä kaikille avoin yhteisöllisen asumisen seminaari toukokuussa 2012. Hankkeen tutkijat ovat lisäksi osallistuneet yhteisöasumista käsitteleviin konferensseihin Toursissa Ranskassa maaliskuussa 2012 sekä Berliinissä Saksassa syyskuussa 2012.publishedVersio

Omannäköistä asumista : Visioita kehitysvammaisten asumiseen

Käsillä oleva kirja tarjoaa ajankohtaisen katsauksen yksilöllisemmän asumisen mahdollisuuksista sekä visioita erityistä tukea tarvitsevien asuntojen ja asuinympäristöjen kehittämiseen. Kyseessä on Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksella suunnittelukurssina toteutetun KEHASU – kehitysvammaisten uusien asumisratkaisujen suunnittelu -hankkeen yhteenveto. Kirja on koottu kurssilla laadituista opiskelijatöistä.publishedVersionPeer reviewe