Päävastuu ehkäisevästä päihdetyöstä kuuluu kunnalle

Tietoa johtajille ja kuntapäättäjill

Paikallinen alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy - Käsikirja yhdessä toteutettavaan Pakka-toimintamalliin

Pakka-toimintamalli on tutkitusti tehokas yhteisöllinen keino paikalliseen alkoholihaittojen ehkäisyyn, mutta se on sovellettavissa myös tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn. Toimintamallissa perinteinen ehkäisevä päihdetyö kohtaa saatavuuden sääntelyn ja vaikuttavuus tehostuu. Toimintamalli nojaa lakeihin ja säädöksiin, jotka ohjaavat ikärajavalvottavien tuotteiden saatavuutta. Toimintamallissa korostuu laaja yhteistyö. Toimijoita ovat kansalaiset, paikalliset poliittiset päättäjät, elinkeino, paikalliset viranomaiset, järjestötoimijat ja media. Samansuuntaisten erillisten toimien vaikuttavuus tehostuu, kun ne tehdään koordinoidusti. Tämä käsikirja on tarkoitettu avuksi Pakka-toimintamallin käynnistämiseen ja toteuttamiseen ehkäisevää päihdetyötä omalla alueellaan tai kunnassaan koordinoiville, johtaville ja kehittäville. Myös muut Pakka-toimintamallin toimijat hyötyvät käsikirjan sisällöistä. Käsikirjan tavoitteena on paitsi kuvata Pakka-toimintamalli niin myös tarjota käytännön vinkkejä ja ideoita toimintaan sekä sen koordinointiin, mutta ennen kaikkea innostaa toimintamallin mukaiseen toimintaan paikallisesti

Kohti uudenlaista ohjausta: tapaustutkimus kuntien ehkäisevän päihdetyön informaatio-ohjauksen toteutumisesta Etelä-Suomen aluehallintoviraston toiminnassa

Aluehallintovirastoilla on lakisääteinen velvollisuus ohjata kuntien ehkäisevää päihdetyötä. Kuntien ehkäisevän päihdetyön informaatio-ohjausta on perinteisesti toteutettu tehtävään nimetyn ohjauksesta ja valvonnasta vastaavan aluehallintoviraston ylitarkastajan toimesta. Vuonna 2015 voimaantulleen ehkäisevän päihdetyölain (523/2015) sekä lain ohjausinstrumentin kansallisen Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman (STM,2015) valmistelun ja toimeenpanon myötä kuntien informaatio- ohjausta alettiin kehittämään ja toteuttamaan yhden ohjauksesta ja valvonnasta vastaavan toimijan lisäksi aluehallintoviraston eri vastuualueiden yksiköiden yhteistyönä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyön ryhmässä. Opinnäytetyössä oli tarkoitus tarkastella Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän pyrkimystä kohti uudenlaista palvelukulttuuria, joka kuvaa työryhmän tapaa toimia jaettuun asiantuntijuuteen perustuvana ryhmänä sekä ryhmän tapaa toteuttaa kuntien informaatio-ohjausta. Ohjauksen pääpainotuksissa on korostunut aluehallintoviraston lakisääteisiin tehtäviin kuuluva kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteiden ohjaus kuntaohjauskäyntien muodossa. Tapaustutkimuksessa etsittiin vastauksia siihen 1) mitä määrällisiä muutoksia on tapahtunut aluehallinto-virastojen toimialueiden kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteissa vuosina 2013, 2016, 2020 ja erityisesti Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kuntien rakenteiden määrällisessä kehityksessä verrattuna muuhun maahan, sekä 2) Millaisena Etelä-Suomen aluehallintoviraston työryhmän toteuttama informaatio-ohjaus näyttäytyy vuosina 2014-2020 kuntaohjauskäynneille osallistuneiden toimijoiden antamissa palautteissa. Tutkimusaineistoina käytettiin 1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemiä yhteenvetoja Manner-Suomen kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteista. Yhteenvedot perustuivat aluehallintovirastojen keräämiin tietoihin ja niistä tehtyihin selvityksiin sekä 2) Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyön ryhmän kuntaohjauskäyntien palautekyselyihin kirjattuihin avovastauksiin. Teoriakehyksen mukaiset avainkäsitteet olivat: informaatio-ohjaus, tiedolla johtaminen, systeemisyys ja jaettu asiantuntijuus. Tulosten perusteella kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat määrällisesti kehittyneet jokseenkin yhdenmukaisesti ja määrällinen muutos on ollut yhteismitallista eri aluehallintovi-rastojen kesken. Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa rakenteet ovat kehittyneet määrällisesti tarkasteltuna merkittävästi. Kuntaohjauskäynneiltä annetuissa osallistujien näkemyksissä korostuivat erityisesti tiedon merkitys, ohjauskäyntien hyödyllisyys, yhteisöllisyys sekä osallisuuden toteutuminen

Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa

Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä toimintaa (mm. terveydenhuoltolaki, perustuslaki, raittiustyölaki, alkoholilaki sekä päihdehuoltolaki). Valtion ja kuntien velvollisuus on luoda työlle riittävät rakenteet. Tässä opinnäytetyössä kuvaan alueellisen koordinaatiotyön merkitystä, liittyen kansallisen Alkoholiohjelmatyön tiimoilta tapahtuvaan ehkäisevän päihdetyön ohjaukseen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Kansallisia alkoholiohjelmia on laadittu alkoholipolitiikan työkaluiksi 90- luvulta lähtien. Valtakunnallista Alkoholiohjelmaa toteutetaan mallilla, jossa kunkin aluehallintoviraston yhteyteen on sijoitettu alkoholiohjelman alueellisesta koordinaatiosta ja toimeenpanosta vastaava asiantuntija, aluekoordinaattori. Koordinaattorin keskeisenä tehtävänä on tukea ja kehittää alueellista päihdehaittojen ehkäisytyötä alkoholiohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tämä toiminnallinen opinnäytetyö koostuu raporttiosuudesta sekä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle tehdystä selvityksestä (Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja 33/2014) jossa tarkastellaan Etelä-Suomen alueen kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteita. Raporttiosuudessa on kuvattu prosessin keskeiset tulokset. Kunnista selvitettiin, missä määrin kunnista löytyy ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöitä, moniammatillisia päihdetyöryhmiä, sekä päihde- tai mielenterveys- ja päihdestrategioita. Kartoitus liittyy raittiustyölain mukaiseen aluehallintovirastojen tehtävään, jossa aluehallintovirastoille on määritelty ehkäisevän päihdetyön yleinen johto, ohjaus, seuranta ja valvonta alueellaan. Tarkastelu kuuluu täten osaksi aluehallintovirastojen päihdehaittojen ehkäisyä, ohjausta ja valvontaa. Esitetyt tulokset kuvaavat Etelä-Suomen kuntien rakenteita näiden kolmen mittarin osalta joulukuussa 2013.Substance abuse prevention structures in Southern Finland Regional State Administrative Agency for the domain municipalities Preventive substance abuse is legally required activity (eg. health care law, the constitution, the temperance act, the alcohol and substance abuse treatment law). An obligation of state and municipalities is to create the appropriate structures. National alcohol programs have been prepared for alcohol policy tools from 1990 onwards. The national alcohol program is implemented by a model where each of the regional state administrative Agency is placed a specialist, coordinator, who is responsible of co- ordination and implementation. This functional study consists of the report as well as clearance to the Southern Finland Re-gional State Administrative Agency (Southern Finland Regional State Administrative Agency publications 33/2014), where examines the structures of substance abuse prevention in Southern Finland. The report is part of the process described in the main results. Municipalities clarified extent of contact persons for preventive substance abuse, the multiprofessional substance abuse groups and substance abuse or mental health and substance abuse strategies, in municipalities. Mapping is associated with temperance work under the regional state administrative agencies task, where regional offices is defined general management of substance abuse prevention, supervision, monitoring and control of territory. The review therefore belongs into the regional state administrative agencies an alcohol abuse prevention, control and monitoring. The results presented illustrate Southern Finland municipalities´ structures concerning these three indicators in December, 2013

Aktivoivien opetusmenetelmien käyttö oppilaiden elämäntapamuutosten tukemiseen

Kehittämishankkeen tarkoituksena oli koota aktivoivista opetusmenetelmistä koostettu tukimateriaali elämäntapamuutosten opettamiseen. Tukimateriaali on kohdennettu sosi-aali- ja terveysalalle toisen asteen koulutuksen opettajille ja elämäntapamuutosryhmien ohjaajille. Opiskelijoilla on jo ravitsemuksen perustietämys. Tavoitteena oli tehdä opet-tajan tueksi materiaali, jonka avulla voidaan tukea ja lisätä oppilaiden terveys- ja hyvin-vointikäyttäytymistä. Kehittämishankkeen teoriaosuuksissa käsiteltiin terveyskäyttäytyminen ravitsemus - ja liikuntasuositusten osalta, terveyskäyttäymisen muutos muutosvaihemallin ja motivoin nin kautta sekä oppimistyylit ja -käsitykset. Niin teoriatieto kuin aiemmat tutkimukset ja tämä kehittämistyön tekijöiden käytännön kokemukset osoittivat, että tällaiselle terveellisiä elämäntapoja opettavalle terveystiedon aktivoivia opetusmenetelmiä hyödyntävälle tukimateriaalille on tarvetta. Opiskelijoilla on usein puutteellisia elämänhallintataitoja, jotka eivät kehity perinteisessä luokkahuo-neopetuksessa, vaan tarvitaan aktivoivia toiminnallisia ja tavoitteellisia harjoituksia. Taitojen lisäksi nuoret opiskelijat tarvitsevat elämänhallintataitojen pohjaksi vahvaa itsetuntoa, sosiaalisia taitoja sekä kykyä itseohjautuvuuteen, joita voidaan vahvistaa aktivoivilla opetusmenetelmillä