Muistisairaiden palveluneuvojan työn vaikuttavuuden arviointi Riihimäen kaupungissa ja Lopen kunnassa

TIIVISTELMÄ Bitter, Saara & Hyytinen, Heidi. Muistisairaiden palveluneuvojan työn vaikuttavuuden arviointi Riihimäen kaupungissa ja Lopen kunnassa. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpää, kevät 2013, 73 s. Liitteitä 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonian virkakelpoisuus. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää muistisairaiden palveluneuvonnan toteutumista ja sen merkitystä läheistään hoitaville omaisille Riihimäen ja Lopen alueella. Työtä varten asetettujen tutkimuskysymysten avulla haluttiin saada lisätietoa muistisairaiden palveluneuvojan asiakkaina olleiden omaisten toiveista, sekä sosiaalisen tuen tarpeista. Tutkimuksen tietoperustaksi on valittu sekä valtakunnallisia että seudullisia suosituksia, linjauksia ja strategioita. Työssä tarkastelun kohteeksi on otettu myös evankelisluterilaisen kirkon strategioissa esille nostettu diakonityö ja sen asiakaslähtöisyys sekä kokonaisvaltainen palvelunohjauksen huomioiminen palveluneuvojan työssä. Tutkimus toteutettiin määrällisen eli kvantitatiivisena survey -kyselynä. Tämän tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia ovat tuen ja neuvonnan merkitys omaisen jaksamisessa ja omaishoitajien saaman palvelun vastaavuus sekä valtakunnallisiin että seudullisiin linjauksiin, strategioihin ja ohjeisiin. Tutkimuksen tulokset tukevat Riihimäen kaupungin ja Lopen kunnan muistisairaiden palveluneuvonnan toiminnan kehittämistä. Näin tutkimukseen koottujen ja siinä tarkasteltujen omaishoitajien kertomien kokemuksien avulla työyhteisön taloudellisia resursseja voidaan myös hyödyntää tehokkaammin. Asiasanat: Muistisairaus, omaishoito, omaishoidon tukeminen, sosiaalinen tuki, hengellisyysBitter, Saara & Hyytinen, Heidi. Evaluating effectiveness of the dementia service counsellor´s work in the city of Riihimäki and the municipality of Loppi. Diaconia University of Applied Sciences, Järvenpää, spring 2013, 73 p. Appendices 5. Diaconia University of Applied Sciences, option in Diaconal Social Work, Bachelor of Social Services – Deacon. The purpose of the study was to find out the implementation of dementia counselling service and its importance to those people who are taking care of their close relatives in Riihimäki and Loppi area. Research questions were used to gather more information about expectations and needs of social support from the relatives that were clients of the dementia counsellor. In this study theoretical framework was based on both national and sub-regional recommendations, policies and strategies. Subject of examination in this study has also been taken from the Evangelical Lutheran Church strategies that brought up diaconal work and its customer orientation. Moreover, in this study was examined comprehensive case management in service counsellor’s work. The study was carried out as quantitative survey-inquiry. The key result of this study was the meaning of support and counselling for next of kin´s coping. Another key result of this study was how the services that caregivers received met the requirements of the national and sub-regional policy lines, strategies and guidelines. The results of this study support development of the dementia advisory service in the city of Riihimäki and the municipality of Loppi. In this study collected and examined experiences of the caregivers can also be used to benefit community´s financial resources better. Keywords: Dementia, informal care, support for informal care, social support, spiritualit

Exploring the Relationship between Law Students’ Prior Performance and Academic Achievement at University

As Finnish university admissions are reformed, more information is needed on the relationship between performance in prior education and later academic achievement. Transition to university is a critical period, and low performance in prior education is associated with challenges in later study. In the present study, law students’ (n = 426) performance in the National Matriculation Examination was investigated in relation to later academic achievement at university. Quantitative methods were used. Findings showed that prior performance was not only associated with study success but also with study progress. The results also showed that law students who had grades in the advanced mathematics course were faster and more successful at university. This work contributes to the existing knowledge of university admissions ahead of the Finnish reform by providing new insights into prior performance and how it is related to academic achievement at university

Reactively, proactively, implicitly, explicitly? Academics’ teaching conceptions of research ethics and integrity

This article focuses on academics’ conceptions of teaching research ethics and integrity. Seventeen academics from a Finnish research intensive university participated in this qualitative study. The data were collected using a qualitative multi-method approach, including think-aloud and interview data. The material was scrutinized using thematic analysis, with both deductive and inductive approaches. The results revealed variation in academics’ views on the responsibility for teaching research integrity, the methods employed to teach it and the necessity of intervening when misconduct occurs. The academics emphasized the responsibility of the individual teacher and the student to foster integrity as well as the shared responsibility of all members of the academic community. However, many academics felt that they themselves needed pedagogical training. Most shared the view that practices of responsible conduct in research can be explicitly and intentionally taught through demonstration, explanation, and practice. However, the academics also noted that learning research integrity and ethics takes place implicitly. A few questioned the need for and the utility of training in the form of courses or through an explicitly addressed topic included in, for instance, methods courses. Their views on the question of how to deal with alleged cases of misconduct varied. While many academics considered a proactive approach the best way to prevent misconduct, some trusted more in a reactive approach. The results show that, while in general academics agree on the importance of research ethics, their conceptions of teaching it vary. The teaching conception bears consequences for the teaching methods chosen, assignment of responsibility for both teaching and students learning, and for the way in which teachers believe that misconduct should be responded to.Peer reviewe

Exploring the Relationship between Law Students’ Prior Performance and Academic Achievement at University

As Finnish university admissions are reformed, more information is needed on the relationship between performance in prior education and later academic achievement. Transition to university is a critical period, and low performance in prior education is associated with challenges in later study. In the present study, law students’ (n = 426) performance in the National Matriculation Examination was investigated in relation to later academic achievement at university. Quantitative methods were used. Findings showed that prior performance was not only associated with study success but also with study progress. The results also showed that law students who had grades in the advanced mathematics course were faster and more successful at university. This work contributes to the existing knowledge of university admissions ahead of the Finnish reform by providing new insights into prior performance and how it is related to academic achievement at university

Towards a Successful Transition to Work : which Employability Factors Contribute to Early Career Success?

The transition from university to working life is a challenging phase for graduates. The focus in the present longitudinal study is on employability factors and their association with this transition and with early career success. The participants were 43 graduates who were interviewed at the time of their graduation and filled in a follow-up questionnaire three years later. The data were analysed using qualitative content analysis. The results revealed five employability factors relating early career success: (1) career plans and goals, (2) perceived competences related to the degree, (3) self-efficacy beliefs, (4) activity and (5) work experience and networks. Three transition groups emerged based on the differences in employability factors and career success, which we labelled smooth transition, progressive transition and a rocky road. The results revealed individual variation in employability factors and in the kind of challenges these graduates encountered in the transition phase and in their early career. An awareness of the ways in which graduates differ could help educators to develop practises that better support students and graduates in the transition to working life. These findings highlight the importance of active career planning during one's studies.Peer reviewe

Looking Beyond the Obvious : Theoretical, Empirical and Methodological Insights into Critical Thinking

The central purpose of this doctoral thesis has been to deepen our understanding of the nature of critical thinking by combining theoretical, empirical and methodological perspectives. The concept of critical thinking has a central role both in research on the philosophy of education and in empirical research on learning and teaching in higher education. Although it is true that the philosophical and empirical analyses of critical thinking and knowledge differ fundamentally, the present thesis argues that there are shared concerns between these two scholarly traditions. The thesis consists of four studies, each of which approached this aim from different viewpoints. The methods involved both a philosophical approach and an empirical multi-method approach. The dialogue between the empirical and theoretical analyses offers new insights into conceptualising critical thinking and its prerequisites and extends our understanding of variations in critical thinking. Based on the theoretical findings of these studies, I argue that normative elements (how things ought to be) and descriptive elements (how things are) are fundamentally intertwined in the research on critical thinking. Therefore, educational research on critical thinking requires both philosophical and empirical approaches and also dialogue between these two approaches. The theoretical part of the doctoral thesis further demonstrates how philosophical research can contribute to the normative elements of the prevailing empirically-based theorisation of critical thinking, particularly by revealing some conceptual inconsistencies within this framework. The research further introduces the notion of fallibilism (human knowledge is uncertain) as a way out. Epistemological fallibilism fits the presumption of critical thinking better than relativism from the theoretical and pedagogical points of view. The empirical results revealed variation in (a) students skills and dispositions to think critically, (b) students ability to adapt their thinking and performance flexibility, (c) the nature of knowledge students consider to be relevant, (d) the knowledge that students use in problem-solving situations, as well as (e) the way students process that knowledge. Based on these variations two profiles were identified: (1) superficial processing or (2) thorough processing. Superficial processing students reproduced information in the problem-solving situation. These students did not analyse, interpret, evaluate or synthesise knowledge, and their reasoning was very poor. They palmed off justification for knowing on authorities and testimonies. In contrast to previous research, the results show that these students did not share the belief that knowledge is absolutely certain or unquestionable. Nor did these students share the view that beliefs accurately represent or correspond to reality. These students emphasised the uncertain nature of knowledge. The thorough processing students, by contrast, evaluated the quality of the information and considered its premises, as well as the implications of different conclusions. They weighed different options, analysed connections between claims, connected related ideas and gave mainly well-reasoned explanations and convincing arguments. The findings also show that the thorough processing students believed knowledge to be tentative and fallible. However, these students did not argue that all knowledge is constructed by human beings nor did they believe that all interpretations, theories and beliefs are equally right. They thus avoided slipping into relativism. The results revealed that both deeply superficial and thorough processing thinking entails problems if it is connected to an inability to adjust thinking or actions to the demands of the task. This thesis also identified several methodological challenges in assessing critical thinking. The results show that different performance-based critical thinking tests could give completely opposite pictures of a student s abilities. The results further indicated that the group-level analyses could overrun the rich variations in test performance that occurred among individual students. Additionally, the thesis reminds us that the theoretical framework has a great influence on how data are analysed and interpreted. Finally, the thesis argues that one assessment or analysis method is not enough to evaluate the complex cognitive processes of critical thinking. Instead of a sole focus on empirical or theoretical elements, more communication between the theoretical, empirical and methodological perspectives is required to deepen the understanding of critical thinking among students of higher education. Keywords: critical thinking, performance assessment, epistemology, fallibilism, relativismTämä väitöskirjatutkimus tarkastelee korkeakouluopiskelijoiden kriittisen ajattelun haasteita ja edellytyksiä, sekä kriittisen ajattelun ja tietokäsitysten välisiä yhteyksiä. Tutkimuksessani yhdistyy kasvatusfilosofinen ja kasvatuspsykologinen näkökulma. Tutkimukseni tavoitteena on selkiyttää korkeakoulututkimuksessa paljon hyödynnettyä teoreettista viitekehystä yksilöiden tiedosta ja tietämisen luonteesta. Aikaisemmissa, tähän viitekehykseen tukeutuvissa tutkimuksissa on todettu, että yksilöiden käsitys tiedosta ja tietämisestä on yhteydessä yksilön kriittisen ajattelun taitoihin. Väitöstutkimukseni muodostuu neljästä osatutkimuksesta, jotka tarkastelevat tutkimuksen tavoitteita eri näkökulmista. Filosofisen analyysin perusteella argumentoin, että kasvatuspsykologisessa kriittisen ajattelun tutkimuksessa normatiiviset (esim. mitkä arvot, päämäärät ja tavoitteet suuntaavat kriittisen ajattelun oppimista tai millainen kriittinen ajattelu on hyvää) ja deskriptiiviset (esim. miten opiskelijat analysoivat tietoa) tutkimusintressit ovat kietoutuneet yhteen. Väitöskirjani osoittaa, että kriittisen ajattelun ja sen lähikäsitteiden kasvatuspsykologiset teoretisoinnit sisältävät selkeitä normatiivisia ulottuvuuksia. Tämän perusteella esitän, että kasvatuspsykologinen kriittisen ajattelun tutkimus tarvitsee sekä filosofista että empiiristä lähestymistapaa ja ennen kaikkea näiden lähestymistapojen välistä yhteistyötä. Tutkimuksessa kuvataan, miten filosofinen lähestymistapa voi edistää ja selkeyttää kasvatuspsykologisia kriittisen ajattelun teoretisointeja. Tutkimuksessa argumentoidaan lisäksi, että nykyisin vallalla olevat, lähinnä empiirisen tutkimuksen pohjalta rakennetut teoretisoinnit sisältävät useita käsitteellisiä jännitteitä, joiden yksi keskeinen syy on tietoteoreettisen fallibilismin puuttuminen. Fallibilismin mukaan kaikki inhimillinen tieto on epävarmaa, mutta ihmisellä on mahdollisuus korjata ja kehittää näkemyksiään, käsityksiään ja teorioitaan. Väitöskirjani teoreettisessa osuudessa argumentoidaan, että fallibilistinen tietokäsitys soveltuu kriittisen ajattelun taustateoriaksi. Väitöskirjani empiirisen osuuden mukaan opiskelijoiden kriittisen ajattelun taidoissa löytyi isoja eroja. Tutkimusaineistoista tunnistettiin kaksi kriittisen ajattelun profiilia: 1) pinnallisesti tietoa prosessoivat ja (2) syvällisesti tietoa prosessoivat opiskelijat. Profiilit kuvaavat sitä, miten opiskelijat analysoivat, hankkivat, oikeuttivat ja käyttivät tietoa ongelmaratkaisutilanteessa. Pinnallisesti tietoa prosessoivat opiskelijat luottivat auktoriteetteihin ja empiirisesti todistettuun tietoon. Nämä opiskelijat tukeutuivat ongelmanratkaisussa auktoriteettien antamiin valmiisiin vastauksiin ja toistivat tietoa sellaisenaan. He eivät myöskään esittäneet perusteluja johtopäätöksilleen. Lisäksi heidän argumentaationsa oli heikkoa. Syvällisesti tietoa prosessoivat opiskelijat sen sijaan korostivat omaa vastuutaan tiedon analysoinnissa. Nämä opiskelijat suhteuttivat, analysoivat ja vertailivat eri tietoja. Lisäksi opiskelijat pohtivat tiedon sovellettavuutta ja luotettavuutta, sekä esittivät selkeän ja perustellun ratkaisun ongelmatilanteeseen omaan analyysiinsa pohjautuen. Väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat, että molempiin profiileihin kuuluvat opiskelijat voivat kohdata ongelmaratkaisussa ylitsepääsemättömiä ongelmia, jos he eivät pysty joustavasti suuntaamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa ongelmatilanteen vaatimusten mukaisesti. Aikaisemmissa tutkimuksissa heikot kriittisen ajattelun taidot liitetään absoluuttiseen ja naiviin realistiseen käsitykseen tiedosta, kun taas hyvät kriittisen ajattelun taidot yhdistetään relativistiseen näkemykseen tiedosta. Tässä väitöstutkimuksessa opiskelijat, joilla oli ilmeisiä ongelmia tiedon analysoinnissa ja arvioinnissa, ja sen seurauksena tukeutuivat auktoriteetteihin, eivät kuitenkaan olettaneet tiedon olevan erehtymätöntä ja lopullista. Nämä opiskelijat eivät myöskään kuvailleet, että yksilön käsitykset olisivat suoria kopioita todellisuudesta. Vastaavasti opiskelijat, jotka itsenäisesti arvioivat ja prosessoivat tiedon alkuperää ja esittivät perusteltuja johtopäätöksiä, eivät olettaneet, että kaikki tieto olisi heidän omaa konstruktiotaan. Näiden opiskelijoiden mukaan tietoa voidaan arvioida, suhteuttaa ja vertailla. Tämä tarkoittaa, että näiden opiskelijoiden tietoteoreettinen käsitys ei edusta relativismia. Molempien profiiliryhmien opiskelijat korostivat tutkitun tiedon epävarmaa, fallibilistista luonnetta. Väitöstutkimuksen metodologisen osuuden tulokset osoittavat, että samoihin kriittisen ajattelun taitoihin keskittyvät testit voivat antaa hyvin poikkeavan kuvan opiskelijoiden taidoista. Testeihin liittyvien erojen lisäksi on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota käytettyyn analyysimenetelmään sekä teoreettiseen viitekehykseen. Myös näillä on suuri merkitys siihen, millaisia näkökulmia ja tuloksia kriittisen ajattelun arvioinneissa esitetään tutkimustuloksina. Tutkijoiden on myös hyvä tiedostaa, että ryhmätason analyysit voivat peittää alleen yksilötasolla ilmenevän variaation opiskelijoiden kriittisessä ajattelussa. Myös käytetyllä teoriakehikolla on suuri vaikutus tutkijan tekemiin aineistotulkintoihin. Väitöstutkimukseni tulosten perusteella argumentoin, että yksittäinen analyysimenetelmä tai testi ei ole sellaisenaan riittävä kuvaamaan kriittisen ajattelun kompleksisuutta. Tarvitaan enemmän vuoropuhelua teoreettisen, empiirisen ja metodologisten näkökulmien välillä. Asiasanat: kriittinen ajattelu, epistemologia, tietokäsitys, fallibilismi, relativismi, osaamisen arvioint

Exploring the Theoretical Basis of Constructive Alignment : Systematic Textual Analysis of John Biggs’s Model of University Teaching

The aim of this study is to explore by systematic textual analysis the crucial conceptions of constructive alignment and to reconstruct the concept of constructive alignment and examine the relation between conceptual relationships in John Biggs's texts. In this study, I have also analyzed the presuppositions of the concept of constructive alignment and its possible implications. The research material includes Biggs's (1996b; 2003) article entitled Enhancing Teaching through Constructive Alignment and book entitled Teaching for Quality Learning at University. The primary purpose of the systematic textual analysis is to reconstruct concepts and gain access to a new or more profound understanding of the concepts. The main purpose of the constructive alignment is to design a teaching system that supports and encourages students to adopt a deep approach learning. At the center of the constructive alignment are two concepts: constructivism in learning and alignment in teaching. A tension was detected between these concepts. Biggs assumes that students' learning activities are primed by the teaching. Because of this it is not important what the teacher does. At the same time he emphasizes that teaching interacts with learning. The teacher's task is to support student's appropriate learning activities. On the basis of the analysis, I conclude these conceptions are not mutually exclusive. Interaction between teaching and learning has an effect on student's learning activities. The most essential benefit of the model of constructive alignment is that Biggs brings together and considers teaching at the same level with learning. A weakness of Biggs's model relates to the theoretical basis and positions of the concept of constructive alignment. There are some conflicts between conceptions of epistemology in Biggs's texts. In addition, Biggs writes about constructivism also as conceptions of epistemology, but doesn't consider implications of that position or what follows or doesn't follow from that commitment. On the basis of the analysis, I suggest that constructivism refers in Biggs's texts rather to constructivism in learning than philosophical constructivism. In light of this study, constructive alignment doesn't lead to philosophical constructivism. That's why constructive alignment stays out of idealism. Biggs's way of thinking about teachers possibility to confronting students' misconceptions and evaluate and assess students' constructions support a realist purpose in terms of philosophical stance. Realism does not drift toward general problems of relativism, like lack of criteria for assessing or evaluate these constructions.Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää systemaattisen analyysin avulla konstruktiivisen linjakkuuden keskeisiä ulottuvuuksia. Systemaattinen analyysi mahdollistaa kirjallisen aineiston teoreettisen tarkastelun ja tulkinnan. Sen tarkoituksena on selkeyttää ja jäsentää teorian tai aatteen alkuperäistä ajatuskokonaisuutta ja päästä tutkimuskohteesta aikaisempaa syvällisempään ymmärrykseen. Tutkimuksessani selvitin John Biggsin alkuperäistekstejä analysoiden konstruktiiviseen linjakkuuteen liittyviä käsitteitä ja niiden keskinäisiä suhteita. Tavoitteenani oli tuoda uutta tietoa ja syventää ymmärrystä konstruktiivisen linjakkuuden taustalla vaikuttavista tekijöistä ja teoreettisista lähtöoletuksista, kuten tieto- ja todellisuuskäsityksistä. Konstruktiivisen linjakkuuden teoreettisia perusteita ja lähtöoletuksia ei ole aikaisemmin tutkittu. Tutkimukseni aineiston muodostavat Biggsin (1996b; 2003) Enhancing teaching through constructive alignment -lehtiartikkeli ja Teaching for quality learning at university -teos. Konstruktiivisen linjakkuuden päämääränä on syväsuuntautuneen oppimisen tukeminen linjakkaasti suunnitellulla ja toteutetulla opetuksella. Analyysissä konstruktiivisen linjakkuuden ydinkäsitteet tiivistyivät kahteen osatekijään, joita ovat oppimisteoreettisen konstruktivismin mukainen näkemys oppimisesta ja opetuksen linjakkuus. Analyysi osoitti jännitteen mallin keskeisten käsitteiden, opetuksen ja oppimisen, välillä. Biggs korostaa yhtäältä oppimisen ensisijaisuutta ja toisaalta opetuksen ja oppimisen molemminpuolista vuorovaikutuksellisuutta. Ensisijaisuus tarkoittaa oppimisen nostamista opetuksen yläpuolelle: se ei ole tärkeää, mitä opettaja tekee, vaan tärkeää on se, mitä opiskelija tekee. Tästä herää kysymys, miten opettaja voi tukea oppimista, jos hänen toiminnallaan ei ole merkitystä. Biggs ei itse tunnista tekstissään tätä jännitettä. Tarkempi analyysini osoitti, että oppimisen ensisijaisuudesta huolimatta Biggs tuo tekstissään esille monia opetukseen liittyviä asioita, joilla vaikutetaan oppimiseen. Näkemykset oppimisen ensisijaisuudesta ja opetuksen ja oppimisen vastavuoroisuudesta eivät ole toisiaan poissulkevia. Biggsin tekstissä opetuksen ja oppimisen molemminpuolinen vuorovaikutussuhde opetustapahtumassa on vaikuttamassa siihen, mihin suuntaan opiskelija omaa aktiivisuutta suuntaa. Oppimisen ensisijaisuudesta ei näin ollen seuraa, että oppiminen olisi opetuksen ulottumattomissa. Konstruktiivisen linjakkuuden keskeisenä vahvuutena onkin se, että Biggs nostaa mallissaan opetuksen oppimisteoreettisen tarkastelun rinnalle. Mallin heikkoudet tulevat esiin keskeisten käsitteiden taustaoletuksien ohuudessa. Biggs sitoo teksteissään näkemyksensä konstruktiivisuuteen. Hän ei kuitenkaan eksplikoi oppijan aktiivisuuden merkitystä tiedonkonstruoinnissa syvemmin, millaisia oletuksia tästä seuraa. Analyysini osoitti, että Biggsin tekstissä konstruktiivisuus ei rinnastu filosofiseen konstruktivismiin. Näkemys konstruktiivisesta linjakkuudesta välttää täten tietoteoreettisen idealismin. Realistista kantaa Biggsin tekstissä tukevat ajatukset tiedon ja tietämisen vertailtavuudesta

The challenge of position-taking in novice higher education students' argumentative writing

Argumentative writing is the central generic skill in higher education studies. However, students have difficulties in basic argumentation skills. Novice students do not necessarily receive adequate guidance, and their prior education may not have supported the requirements of higher education writing. Position-taking is at the core of argumentation, but students are often hesitant to make their point. Furthermore, they may have an incorrect and one-sided perception about an argument, leading them to avoid alternative positions in their argumentative writing. The study aims to explore starting level skills of novice students’ argumentative writing, namely their position-taking. The participants were 196 first-year students from diverse fields of study in two Finnish higher education institutions. They were required to solve a problem and write an argumentative essay based on five documents that were given to them. The essays were analyzed using qualitative content analysis applying abductive approach. Substantial variation was detected in students’ position-taking. We identified four groups of writers based on their position-taking. First two groups were more or less explicit in their position-taking. Most of the students (72%) belonged to these two groups. However, a minority of them were consistent in their position-taking. Writers in the third group (15%) implied their position, and writers in the fourth group (12%) stuck to summarizing sources without position-taking. The findings invite teachers to support novice students in their basic argumentation. Co-operation between faculty teachers and writing teachers is encouraged.Peer reviewe

Exploring internal structure of a performance-based critical thinking assessment for new students in higher education

Critical thinking is a combination of complex cognitive skills that are used for purposeful thinking. It is important for the successful acquisition of disciplinary skills in higher education and thus, it is a valuable competency for a new student. The complex nature of critical thinking leads to challenges for its assessment even in performance assessments such as CLA+ International (Collegiate Learning Assessment). The aim with this study is to examine internal associations of a critical thinking assessment for new students in higher education. The sample consisted of 1469 first-year students in 18 higher education institutions in Finland. An open-ended performance task and multiple-choice tasks were used to assess six measures of critical thinking, namely analysis and problem solving, writing effectiveness, writing mechanics, scientific and quantitative reasoning, critical reading and critiquing an argument. Exploratory and confirmatory factor analyses were used to analyse the data. A latent component indicated by the measures derived from the performance task was identified. The measures derived from the multiple-choice tasks did not form a factorial structure. Multiple-choice questions are problematic in critical thinking assessment as they focus on individual skills instead of holistic use of skills. Implications for assessment development and higher education are discussed.Peer reviewe