20 research outputs found

    Eläinten elektroninen merkintä etenee

    Get PDF
    Eläimiä merkitään korvamerkeillä ja tatuoinneilla. Uusi merkintätapa ovat elektroniset tunnistimet, kuten ihon alle asennettavat lasikapselit, muoviset korvamerkit, kaulanauhamallit ja keraamiset sauvat.vo

    Eläinten elektroninen merkintä elintarvikeketjussa

    Get PDF
    ei saatavill

    Yrttikuivurin suunnittelu ja käyttö

    Get PDF
    Nimekkeen selvennys: Dimensioning and use of a dryer for herbs.vokMTT/Vakol

    The use of the rough road track on fatigue testing of farm machinery

    No full text
    Diplomityö : Teknillinen korkeakoulu, Konetekniikan osasto, 1996vNähtävissä MTT/VAKOLAssa ja Teknillisen korkeakoulun konetekniikan osastoll

    Electronic identification of animals in cold climate

    No full text
    Sisältö: Kuuluu sessioon IT applications in Animal Production.vo

    Measuring the compressive load of the teatcup liner by using an artificial teat

    No full text
    vo

    Eläinten elektroninen tunnistus : tuloksia laitteistojen toiminnasta

    No full text
    vokMTT/Vakol

    Infrared drying of herbs (Research Note)

    No full text
    Yrttien kuivaukseen rakennettiin kuivuri, jonka runkorakenne oli puuta ja joka oli vuorattu kiillotetulla alumiinipellillä sisältä ja vanerilla päältä. Kuivaustunneli oli jaettu kolmeen peräkkäiseen kammio-osaan, joiden kattoon oli ripustettu erikokoisia infrapunalamppuja (500 mm, 1000 mm ja 1500 mm) tunnelin pitkittäissuuntaisesti ja lisäksi kammiossa 3 yksi lampuista poikittaissuuntaisesti. Nimellistehot peräkkäisissä kammioissa olivat 13, 9 ja 9 kW. Kuivattavat kasvit asetettiin yhdeksään teräsverkkokoriin, joiden yhteistilavuus oli 486 dm3 ja jotka siirrettiin kuivaukseen ja kuivurista ulos sähkömoottorikäyttöisellä kuljetinradalla. Kuivausilma kulki kuivattavan massan läpi ylhäältä alaspäin ts. kammioiden välipohjassa oli puhaltimet ja kattolevyissä imuaukot. Kussakin kammiossa oli oma ilmanpoistokanavansa. Kokeissa kuivattiin piparminttua, anisiisoppia, persiljaa sekä väinönputken lehtiä ja juuria. Kasvit kuivattiin silputtuna massana, jota kuivattiin kerralla 10-30 kg. Kuivatusta massasta seulottiin erilleen lehdet ja varret. Säteilyteho ja säteilyelementtien suunta vaikuttivat kuivumisnopeuteen. Kuivuminen oli nopeinta ensimmäisessä kammiossa ja hitainta viimeisessä kammiossa. Kuivauslämpötilan nostaminen pienensi energian kulutusta kuivauksessa. Silputtujen yrttien lehdet kuivuivat 35-50 °C:ssa noin 10 % vesipitoisuuteen keskimäärin kolmessa tunnissa, mutta varret jäivät vielä märiksi. Infrapunatekniikkaa käytettäessä kasveista tulee ilmeisesti poistaa varsiosat ennen kuivausta, jotta lopputuote täyttäisi kuivatulle tuotteelle asetetut laatuvaatimukset. Eteeristen öljyjen pitoisuus oli hiukan korkeampi infrapunakuivatuissa yrteissä kuin 40 °C:ssa uunissa 3 päivää kuivatuissa vertailunäytteissä. Koliformien pitoisuus oli vähän pienempi infrapunakuivatuissa yrteissä kuin uunissa kuivatuissa yrteissä. Homeiden ja hiivojen pitoisuudessa ei juurikaan ollut eroja. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että infrapunakuivaus on yrttien kuivaukseen soveltuva menetelmä.Drying experiments on peppermint (Mentha piperita L.), anise hyssop (Agastache foeniculum L.), parsley (Petroselinum crispum L.) and garden angelica (Angelica archangelica L.) were conducted using near infrared drying, operating at a product temperature of 35-50°C. The oil content, composition and residual water content of the dried herbs were determined. The microbiological quality of the fresh and the dried material was determined for total bacterial count and coliforms, moulds and yeasts. The results indicate that infrared radiation is has potential for drying herbs since it is gentle and shortens the processing time.vOKYrttien infrapunakuivau
    corecore