20 research outputs found
Eläinten elektroninen merkintä etenee
Eläimiä merkitään korvamerkeillä ja tatuoinneilla. Uusi merkintätapa ovat elektroniset tunnistimet, kuten ihon alle asennettavat lasikapselit, muoviset korvamerkit, kaulanauhamallit ja keraamiset sauvat.vo
Yrttikuivurin suunnittelu ja käyttö
Nimekkeen selvennys: Dimensioning and use of a dryer for herbs.vokMTT/Vakol
The use of the rough road track on fatigue testing of farm machinery
Diplomityö : Teknillinen korkeakoulu, Konetekniikan osasto, 1996vNähtävissä MTT/VAKOLAssa ja Teknillisen korkeakoulun konetekniikan osastoll
Electronic identification of animals in cold climate
Sisältö: Kuuluu sessioon IT applications in Animal Production.vo
Infrared drying of herbs (Research Note)
Yrttien kuivaukseen rakennettiin kuivuri, jonka runkorakenne oli puuta ja joka oli vuorattu kiillotetulla alumiinipellillä sisältä ja vanerilla päältä. Kuivaustunneli oli jaettu kolmeen peräkkäiseen kammio-osaan, joiden kattoon oli ripustettu erikokoisia infrapunalamppuja (500 mm, 1000 mm ja 1500 mm) tunnelin pitkittäissuuntaisesti ja lisäksi kammiossa 3 yksi lampuista poikittaissuuntaisesti. Nimellistehot peräkkäisissä kammioissa olivat 13, 9 ja 9 kW. Kuivattavat kasvit asetettiin yhdeksään teräsverkkokoriin, joiden yhteistilavuus oli 486 dm3 ja jotka siirrettiin kuivaukseen ja kuivurista ulos sähkömoottorikäyttöisellä kuljetinradalla. Kuivausilma kulki kuivattavan massan läpi ylhäältä alaspäin ts. kammioiden välipohjassa oli puhaltimet ja kattolevyissä imuaukot. Kussakin kammiossa oli oma ilmanpoistokanavansa. Kokeissa kuivattiin piparminttua, anisiisoppia, persiljaa sekä väinönputken lehtiä ja juuria. Kasvit kuivattiin silputtuna massana, jota kuivattiin kerralla 10-30 kg. Kuivatusta massasta seulottiin erilleen lehdet ja varret. Säteilyteho ja säteilyelementtien suunta vaikuttivat kuivumisnopeuteen. Kuivuminen oli nopeinta ensimmäisessä kammiossa ja hitainta viimeisessä kammiossa. Kuivauslämpötilan nostaminen pienensi energian kulutusta kuivauksessa. Silputtujen yrttien lehdet kuivuivat 35-50 °C:ssa noin 10 % vesipitoisuuteen keskimäärin kolmessa tunnissa, mutta varret jäivät vielä märiksi. Infrapunatekniikkaa käytettäessä kasveista tulee ilmeisesti poistaa varsiosat ennen kuivausta, jotta lopputuote täyttäisi kuivatulle tuotteelle asetetut laatuvaatimukset. Eteeristen öljyjen pitoisuus oli hiukan korkeampi infrapunakuivatuissa yrteissä kuin 40 °C:ssa uunissa 3 päivää kuivatuissa vertailunäytteissä. Koliformien pitoisuus oli vähän pienempi infrapunakuivatuissa yrteissä kuin uunissa kuivatuissa yrteissä. Homeiden ja hiivojen pitoisuudessa ei juurikaan ollut eroja. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että infrapunakuivaus on yrttien kuivaukseen soveltuva menetelmä.Drying experiments on peppermint (Mentha piperita L.), anise hyssop (Agastache foeniculum L.), parsley (Petroselinum crispum L.) and garden angelica (Angelica archangelica L.) were conducted using near infrared drying, operating at a product temperature of 35-50°C. The oil content, composition and residual water content of the dried herbs were determined. The microbiological quality of the fresh and the dried material was determined for total bacterial count and coliforms, moulds and yeasts. The results indicate that infrared radiation is has potential for drying herbs since it is gentle and shortens the processing time.vOKYrttien infrapunakuivau