Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi - Kroonisen sairauden omaavien kokemukset ja tarpeet

Sähköisten palveluiden käyttö on lisääntymässä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kansalaisten ja palveluja käyttävien asiakkaiden rooli on myös muuttumassa aktiivisemmaksi ja palvelujen vuorovaikutteisuus lisääntymässä. Sähköisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön yleisyydestä, käyttäjäkokemuksista, käytön esteistä ja tarpeista tarvitaan tietoa tilanteessa, jossa uusi SOTE-tieto hyötykäyttöön 2020-strategia on juuri valmistunut ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus käynnistymässä.Näihin kysymyksiin keskittyvä valtakunnallinen kyselytutkimus toteutettiin touko- ja elokuussa 2014. Väestörekisterikeskuksesta otettiin ositettu satunnaisotos (n=15000) Suomessa asuvista suomea, ruotsia tai venäjää äidinkielenään puhuvista henkilöistä, joille postitettiin paperikysely. Vastaukset painotettiin Suomen väestöä edustavaksi iän, sukupuolen, maakunnan ja kielen mukaan. Lopulliseen analyysiin hyväksyttiin 4 015 vastausta (vastausaste 27 %). Tässä artikkelissa analysoidaan kroonisen sairauden omaavien ja terveiden eroja vastauksissa.Tekniset edellytykset sähköiseen asiointiin olivat käytössä valtaosalla vastanneista. Niiden puute oli yhteydessä korkeaan ikään, vähäiseen liikuntaan ja krooniseen sairauteen. Kroonisen sairauden omaavat käyttivät sähköisiä palveluita odotusarvoa merkitsevästi harvemmin. Huonomman terveydentilan ja kroonisen sairauden omaavat, apua tarvitsevat, useita lääkemääräyksiä saaneet ja palveluita paljon tarvitsevat kokivat odotusarvoa merkitsevästi useammin, että heidän tarvitsemansa palvelu ei ole saatavilla sähköisesti. Kroonisesti sairaat kaipasivat sähköisesti käyttöönsä etenkin omien mittaustulosten seurantatietoa, pääsyä katsomaan reseptejä ja tekemään lääkemääräysten uusintapyyntöjä, pääsyä katsomaan kokeiden ja tutkimusten tuloksia, tietoturvallista yhteyttä ammattilaisiin ja hoitotahdon ilmaisemista sähköisesti.Valtakunnalliset sähköiset palvelut voivat tukea palvelurakenneuudistusta ja auttaa turvaamaan kansalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvoinnin edistämiseen ja sellaisiin peruspalveluihin, jotka eivät edellytä fyysistä käyntiä. Monia kroonisesti sairaiden tarvitsemia palveluita ollaan jo kehittämässä Omakantaan. Muiden osalta tulokset antavat tukea SOTE-tieto hyötykäyttöön 2020-strategian toimeenpanoon. Perinteiset palvelukanavat on kuitenkin jatkossakin turvattava niille, jotka eivät pysty sähköisiä palveluita hyödyntämään tai kantamaan niiden edellyttämää vastuuta omasta terveydestään ja hoidostaan. Hyötyjen realisoituminen edellyttää myös, että palveluntuottajan asiointiprosessit uudistetaan uutta teknologiaa hyödyntäviksi, ja kehitystyötä eri alueilla koordinoidaan valtakunnallisen strategian tavoitteiden suuntaisesti

Sosiaali‐ ja terveydenhuollon kansalliset tietojärjestelmäpalvelut – tavoitteet ja ennakoidut vaikutukset

STM ja THL käynnistivät marraskuussa 2008 puolivuotisen hankkeen valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelujen (ns. KanTapalvelut) arvioinnin suunnittelemiseksi (KaTRI-hanke). Pohjaksi suunnittelulle analysoitiin tietojärjestelmäpalveluille asetettuja kansallisia tavoitteita ja ennakoituja vaikutuksia asiakastietolain ja eReseptilain perustelumuistioista. Aineistot analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulosten jäsentämisessä hyödynnettiin kirjallisuutta tietojärjestelmäpalvelujen arvioinnista. Analyysi tuotti arvioinnin pohjaksi kymmenen arvioinnin ulottuvuutta (kehitystyö, vaatimuksenmukaisuus, käyttöönotto, prosessi- ja toimijamuutokset hoito- ja arkistointityössä, muutokset valvonta-, tilastointi- ja tutkimustyössä, muutokset hoito- ja arkistointitoiminnan laadussa, tuottavuudessa ja vaikuttavuudessa, tavoitteet sosiaalialalle sekä tulevaisuuden palvelumallit). Ulottuvuuksiin liittyvien osatavoitteiden täsmällisempi jaottelu edellyttäisi spesifejä kirjallisuuskatsauksia ulottuvuuksittain ja kahden arvioijan riippumatonta analyysiä

E-health and e-welfare of Finland - Check point 2015

The new e-health and e-welfare strategy in Finland aims to support the renewal of the social welfare and health care services and the active role of citizens in maintaining their own well-being. The means include the development of knowledge management and increasing the provision of online services. The overall structural changes taking place in Finnish health and social care will also influence information and communication technologies (ICT). The report provides information about the change in the services and the service system brought on by ICT over time. The report illustrates the status in 2014 as compared with the strategic outcomes and objectives set on ICT to support performance and renewal of social welfare and health care. The results are condensed from four surveys for a comprehensive view: availability and use of ICT in health care as well as in social care, usability of the systems for physicians, and citizens´ use and anticipations. These are accompanied by a review of Finnish health care system and ICT development. For the international reader, the report provides an overview of progressive nationwide activities towards better e-services in Finland

Potilaskertomustiedon vaatimukset toisiokäytön näkökulmasta

Suomessa on käytössä monia sähköisiä potilaskertomusjärjestelmiä ja näissä muodostettavat ja käsiteltävät potilastiedot tallennetaan keskitetysti Potilastiedon arkistoon. Arkistoon tallennettavan rakenteisesti kirjatun kertomustiedon laatua tai kattavuutta ei ole kuitenkaan arvioitu tai siihen ei ole toteutettu seurantaa. Rakenteisuuden systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla haluttiin selvittää kansainvälinen tilanne: millaisia rakenteita potilaskertomuksissa käytetään, miten niitä on arvioitu ja millaisia vaikutuksia niiden käytöstä on havaittu. Katsauksen tuloksia voidaan soveltaa myös suomalaiseen kehitystilanteeseen.Kertomustiedon laadun arvioimiseksi ja sen seurannan pohjaksi toteutettiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus 12-vaiheisella Cochrane-menetelmään pohjautuvalla tutkimusprotokollalla THL:ssä vuosien 2011–14 aikana. Aineistohaut tehtiin 15 tietokantaan, ja sen tuloksena saatiin 680 alkuperäisartikkelia vuosilta 1975–2012, jotka jaettiin abstraktien perusteella kolmeen potilastiedon käyttäjäryhmään: kliininen työ, hoitotyö ja potilastiedon toisiokäyttö. Tässä paperissa katsausaineisto käsittää toisiokäyttöryhmään valitut artikkelit (85 kappaletta). Tämän paperin tarkoituksena on tarkastella, millaisia vaatimuksia kertomustietoon kohdistuu toisiokäyttönäkökulmasta.Potilastiedon kirjaamisen lisäksi tiedon rakenteisuutta voitiin soveltaa toisiokäyttötarkoitukseen monin tavoin, kuten tiedon syöttämisen kehittämiseen, tiedonhakuun, päätöksentukeen ja resurssienhallintaan sekä tilasto- ja rekisteritoimintaan sekä tutkimukseen. Tiedon soveltamistapojen osalta toisiokäytön osuudessa otettiin mukaan myös vapaamuotoisena tekstinä tallennettu tieto, jota voitiin hyödyntää tekstin- ja tiedonlouhinnan avulla. Toisiokäytön näkökulmasta kertomusrakenteita arvioitiin tiedon laadun ja hyödyntämisen, järjestelmien kehittämisen ja hankinnan, tilasto-, rekisteri- ja tutkimustoiminnan sekä palvelun laadun ja kustannusten näkökulmista.Kertomustietoon kohdistuvia selkeitä vaatimuksia toisiokäytön näkökulmasta ovat tiedon kirjaamiseen käytettävän rakenteen kattavuus ja soveltuvuus käyttöympäristöönsä sekä tiedon palauttamisen ja hakemisen kannalta rakenteiden avulla käsitellyn tiedon kattavuus ja luotettavuus. Vaikka katsaus ei anna ristiriidatonta kuvaa kertomusrakenteiden vaikutuksista potilaan parempaan hoitoon, selvää on, että rakenteiden käyttö paransi kertomustiedon kattavuutta ja luotettavuutta