9 research outputs found

    MetsÀnpohjan metaanivuon vaihtelu ja vuohon vaikuttavat tekijÀt boreaalisessa metsÀssÀ

    Get PDF
    Boreaaliset metsĂ€t toimivat tĂ€rkeinĂ€ metaanin nieluina globaalissa metaaninvaihdossa maaekosysteemien ja ilmakehĂ€n vĂ€lillĂ€. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, ettĂ€ boreaalinen metsĂ€ voi ajoittain myös pÀÀstÀÀ metaania ilmakehÀÀn. Myös kasvillisuuden on havaittu voivan pÀÀstÀÀ metaania. Boreaalisen metsĂ€n metaanidynamiikan ja metaanipÀÀstöjen tarkempi selvittĂ€minen on tĂ€rkeÀÀ ja ajankohtaista, koska metaani on hyvin voimakas kasvihuonekaasu ja sen pitoisuus ilmakehĂ€ssĂ€ kasvaa. TĂ€ssĂ€ tutkimuksessa tutkin metsĂ€npohjan ja ilmakehĂ€n vĂ€listĂ€ metaaninvaihtoa maakammiomittauksilla. Mittauspaikka sijaitsee Helsingin yliopiston HyytiĂ€lĂ€n metsĂ€aseman boreaalisessa mĂ€ntyvaltaisessa (Pinus sylvestris) kangasmetsĂ€ssĂ€, SMEAR II -tutkimusasemalla. Tutkimusta edeltĂ€vĂ€nĂ€ kesĂ€nĂ€ SMEAR II -asemaa ympĂ€röivĂ€n metsĂ€n latvuston ylĂ€puolelta mitattiin metaanipÀÀstöjĂ€, joten tĂ€mĂ€n tutkimuksen erityisenĂ€ kiinnostuksen kohteena olivat mahdolliset metsĂ€npohjan metaanipÀÀstöt. Tein mittaukset staattisella kammiomittausmenetelmĂ€llĂ€ yhteensĂ€ 54 kammiolla toukokuusta syyskuuhun alueellisen ja ajallisen vaihtelun selvittĂ€miseksi. LisĂ€ksi tutkin maan lĂ€mpötilan ja kosteuden, ilman lĂ€mpötilan, sadannan, fotosynteettisesti aktiivisen sĂ€teilyn (engl. photosynthetically active radiation, PAR) ja rahkasammalpeitteisyyden (Spaghnum sp.) vaikutusta metaanivoihin. Tutkimus osoitti, ettĂ€ mittausalueen metsĂ€n pohja toimi keskimÀÀrin metaanin nieluna, mutta pienet soistuneet alueet pÀÀstivĂ€t ajoittain huomattavia mÀÀriĂ€ metaania. Koko mittausjakson keskimÀÀrĂ€inen metaanivuo mittausalueella oli −4,0 ”mol CH4 m−2 h−1, mikĂ€ vastaa aiempien tutkimusten perusteella tyypillistĂ€ keskiarvoa boreaalisen metsĂ€maan metaanivuosta. MetaanipÀÀstöjĂ€ mitattiin pÀÀasiassa kahdesta mittauspisteryhmĂ€stĂ€ kesĂ€n alkupuolella, jolloin maan kosteus oli suurimmillaan. Maan kosteus ja rahkasammalten (Spaghnum sp.) peittĂ€vyys kammion sisĂ€llĂ€ olivat tĂ€rkeimmĂ€t metaanivuohon vaikuttavat tekijĂ€t. Metaanivoiden todettiin olevan positiivisessa yhteydessĂ€ nĂ€iden lisĂ€ksi myös fotosynteettisesti aktiivisen sĂ€teilyn eli PAR-sĂ€teilyn kanssa, mikĂ€ osoittaa, ettĂ€ kasvillisuus todennĂ€köisesti vaikuttaa metaanivuohon. Maan lĂ€mpötila puolestaan oli kÀÀnteisesti yhteydessĂ€ metaanivoiden kanssa. MetsĂ€npohjan metaanipÀÀstöt tulivat vain osittain samalta suunnalta kuin edellisenĂ€ vuonna ekosysteemitasolla havaitut metaanipÀÀstöt. Vaikka metsĂ€npohjan metaanipÀÀstöt olivat paikallisesti hyvin suuria, niitĂ€ esiintyi vain hetkellisesti ja siten tĂ€mĂ€n tutkimuksen perusteella metsĂ€npohja ei vaikuttaisi olevan merkittĂ€vĂ€ alueellinen metaanin lĂ€hde. Edelleen jÀÀ selvitettĂ€vĂ€ksi, mistĂ€ mahdolliset metaanipÀÀstöt tulevat ja havaitaanko metaanipÀÀstöjĂ€ mastomittauksilla tulevina vuosina. Suuren ajallisen ja paikallisen vaihtelun vuoksi on tĂ€rkeÀÀ mitata metaanipÀÀstöjĂ€ eri vuosina ja eri kokoluokan menetelmillĂ€. Mastomittauksiin ja maakammiomittauksiin perustuvien metaanivoiden keskinĂ€inen vertailu toteutetaan, kun saadaan mittaustuloksia molemmista menetelmistĂ€ samanaikaisesti. NĂ€in saadaan tietoa metsĂ€n pohjan ja latvuston merkityksestĂ€ metsĂ€n metaanivuohon

    Above- and belowground fluxes of methane from boreal dwarf shrubs and Pinus sylvestris seedlings

    Get PDF
    The contribution of boreal forest plants to the methane (CH4) cycle is still uncertain. We studied the above and belowground CH4 fluxes of common boreal plants, and assessed the possible contribution of CH4 producing and oxidizing microbes (methanogens and methanotrophs, respectively) to the fluxes. We measured the CH4 fluxes and the amounts of methanogens and methanotrophs in the above- and belowground parts of Vaccinium myrtillus, Vaccinium vitis-idaea, Calluna vulgaris and Pinus sylvestris seedlings and in non-planted soil in a microcosm experiment. The shoots of C. vulgaris and P. sylvestris showed on average emissions of CH4, while the shoots of the Vaccinium species indicated small CH4 uptake. All the root-soil-compartments consumed CH4, however, the non-rooted soils showed on average small CH4 emission. We found methanotrophs from all the rooted and non-rooted soils. Methanogens were not detected in the plant or soil materials. The presence of plant roots seem to increase the amount of methanotrophs and thus CH4 uptake in the soil. The CH4 emissions from the shoots of C. vulgaris and P. sylvestris demonstrate that the plants have an important contribution to the CH4 exchange dynamics in the plant-soil systems.Peer reviewe

    Pinus sylvestris as a missing source of nitrous oxide and methane in boreal forest

    Get PDF
    Boreal forests comprise 73% of the world's coniferous forests. Based on forest floor measurements, they have been considered a significant natural sink of methane (CH4) and a natural source of nitrous oxide (N2O), both of which are important greenhouse gases. However, the role of trees, especially conifers, in ecosystem N2O and CH4 exchange is only poorly understood. We show for the first time that mature Scots pine (Pinus sylvestris L.) trees consistently emit N2O and CH4 from both stems and shoots. The shoot fluxes of N2O and CH4 exceeded the stem flux rates by 16 and 41 times, respectively. Moreover, higher stem N2O and CH4 fluxes were observed from wet than from dry areas of the forest. The N2O release from boreal pine forests may thus be underestimated and the uptake of CH4 may be overestimated when ecosystem flux calculations are based solely on forest floor measurements. The contribution of pine trees to the N2O and CH4 exchange of the boreal pine forest seems to increase considerably under high soil water content, thus highlighting the urgent need to include tree-emissions in greenhouse gas emission inventories.Peer reviewe
    corecore