Katsaus ongelmapelaamisen ja patologisen pelaamisen hoitoa koskevaan vaikuttavuustutkimukseen: tutkimus on vähäistä ja tulokset epävarmoja

Rahapelaamisen liittyvät ongelmat ja niiden hoitaminen ovat viime vuosina nousseet laajan kiinnostuksen kohteiksi Suomessa. Katsauksessa tarkastellaan diagnosoidusta pelaamishäiriöstä eli patologisesta pelaamisesta kärsiville tarkoitettujen hoitojen vaikuttavuutta kansainvälisten meta-analyysien ja katsausten perusteella. Katsauksessa tarkastellaan myös aihepiirin peruskäsitteitä. Katsauksen päätulos on, että mitään yhtä peliongelmaisten hoitomuotoa ei nykytiedon perusteella voida nimetä erityisen vaikuttavaksi, joskin kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä voidaan pitää lupaavina. Tutkimusten perusteella ei voida kuitenkaan täsmällisesti sanoa, mikä tietty kognitiivis-behavioraalisten menetelmien suuntaus tai hoidon komponentti on vaikuttava. Lääkehoito havaitaan tutkimuksissa vaikuttavammaksi kuin lumehoito, mutta eri lääkeaineilla ei havaita keskimääräisiä eroja vaikutuksessa. Lisäksi peliongelmaisten hoitoon hakeutumisen aste on matala ja omaehtoinen toipuminen suhteellisen yleistä, minkä vuoksi on syytä panostaa myös erilaisten kevyiden interventioiden ja oma-apujärjestelmien kehittämiseen

Rahapelaamisen tiheys on yhteydessä terveysriskeihin työikäisillä suomalaisilla

Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten rahapelaamisen tiheys oli yhteydessä päivittäiseen tupakointiin sekä alkoholin viikkokulutukseen ja humalajuomiseen työikäisillä suomalaisilla. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -postikyselytutkimuksen vuoden 2008 vastausaktiivisuus oli 64 prosenttia (n=3216, otoskoko 5000). Täman tutkimuksen aineiston koko oli 3203. Menetelminä käytettiin ristiintaulukointeja ja logistisia regressiomalleja, joiden avulla tutkittiin miten rahapeleihin osallistuminen ja rahapelaamisen tiheyden eri tasot olivat yhteydessä päivittäiseen tupakointiin, alkoholin suurkulutukseen, humalajuomiseen ja itsearvioituun terveyteen. Pelanneet olivat pelaamattomia useammin päivittäisiä tupakoitsijoita, mutta alkoholin suurkulutuksessa ei ollut eroa. Rahapelejä pelanneilla (68 % vastaajista) päivittäinen tupakointi ja alkoholin suurkulutus olivat sitä yleisempiä mitä tiheämmin henkilö pelasi. Runsasta rahapelaamista onkin syytä tarkastella kansanterveydellisenä huolenaiheena

Alcohol consumption and all-cause mortality among elderly in Finland

Available online 25 September 2009

When Is There a Sustainability Case for CSR? Pathways to Environmental and Social Performance Improvements

This paper was accepted for publication in the journal Business & Society and the definitive published version is available at https://doi.org/10.1177/0007650318755648.Little is known about when corporate social responsibility (CSR) leads to a sustainability case (i.e., to improvements in environmental and social performance). Building on various forms of decoupling, we develop a theoretical framework for examining pathways from institutional pressures through CSR management to sustainability performance. To empirically identify such pathways, we apply fuzzy-set qualitative comparative analysis (fsQCA) to an extensive dataset from 19 large companies. We discover that different pathways are associated with environmental and social performance (non)improvements, and that pathways to success and failure are for the most part not symmetrical. We identify two pathways to improved environmental performance: an exogenous and an endogenous one. We find two pathways to improved social performance that both involve integrating social responsibility into the core business. Pathways to nonimprovements are multiple, suggesting that failure can occur in a number of ways, while there are only a few pathways to sustainability performance improvements