Hakutoiminnon optimointi suuressa ohjelmistotuotteessa

In this work we studied the Building information modelling software Tekla Structures. Our goal was to improve the performance of a specific functionality in the case study software: the filtering of model objects. Filters are a set of rules customizable by the user. By applying filters user is able to filter model objects by their properties, for example by name, length or construction date. Filters are used in many key processes in Tekla Structures such as drawing creation, selection and how objects are visualized. We started by investigating the current implementation of filtering and where the performance could be improved. In our methods we are partly restricted by the large size of the software product, which makes high level changes difficult to implement. After investigation we were able to find more efficient algorithms and data structures to significantly improve the equation processing related to filtering. We found significant differences in the calculation times of properties, which lead us to investigate ways to optimize the evaluation order of the rules in the filter. Finding the optimal evaluation plan is in its general form a NP-hard combinatorial optimization problem. We then reimplemented the equation processing related to filtering. This included implementation of several algorithms to optimize the evaluation order of rules in the filter. These algorithms included a full exhaustive search of all evaluation plans and computationally less expensive methods such as an algorithm based on boolean differential algebra. The performance improvement was then calculated with user created structural models and in more controlled simulations. The reimplementation of the equation processing alone improved the performance of the filtering by more than 50% in our tests without the optimization of the evaluation order. The evaluation order optimization also gave significant improvement to the performance, which is more apparent in filters with a large number of rules. All the implemented algorithms were able to improve the performance and the computationally less expensive methods were almost as effective as the full exhaustive search of all evaluation plans.Tässä työssä tutkittiin rakennusten mallinnukseen käytettävää Tekla Structures -ohjelmistoa. Tavoitteena oli parantaa mallikappaleiden suodatukseen liittyvää toimintoa. Suodatin Tekla Structures -ohjelmistossa koostuu säännöistä, joiden perusteella voi rajoittaa mallikappaleiden joukkoa. Rajoitus tapahtuu kappaleiden ominaisuuksien kuten nimen, pituuden tai rakennuspäivämäärän perusteella. Suodattimia käytetään useassa eri tärkeässä prosessissa, kuten esimerkiksi piirustusten luonnissa ja kappaleiden visualisoinnissa kolmiulotteisissa malleissa. Aluksi tutustuttiin suodattimen nykyiseen toteutukseen. Tehokkuusanalyysin perusteella löydettiin algoritmeja ja tietorakenteita, joiden perusteella tehokkuutta voitiin parantaa. Ohjelmiston laajamittaisessa muokkaamisessa on haasteena sen suuri koko, monia miljoonia koodirivejä. Mallikappaleiden ominaisuuksien laskenta-ajoissa havaittiin isoa vaihtelua. Tämän vuoksi tutkimme voisiko suodattimen sääntöjen laskujärjestystä optimoimalla vaikuttaa sen suoritusaikaan. Optimaalisen laskujärjestyksen löytäminen on NP-täydellinen optimointiongelma. Tutkimme vastaaviin ongelmiin, kuten tietokantojen taulujen yhdistämisjärjestykseen käytettyjä algoritmeja. Tutkimusten perusteella päätimme toteuttaa suodattimeen liittyvän yhtälönratkaisijan uudelleen. Toteutimme algoritmeja, joilla pystyimme vaikuttamaan sääntöjen suoritusjärjestykseen. Toteutettuja algoritmeja olivat yksinkertainen säännön hintaan perustuva uudelleenjärjestys, boolean differentiaalialgebraan perustuva menetelmä sekä kaikki mahdolliset suoritusjärjestykset läpikäyvä haku. Uuden yhtälönratkaisijan tehokkuutta mitattiin testeissä, joita tehtiin aidoilla asiakasmalleilla sekä simuloidulla datalla. Toteutettujen muutosten myötä suodattimen suoritusaika pieneni yli 50 % testeissä jo ilman suoritusjärjestyksen optimointia. Suoritusjärjestyksen optimointi paransi suoritusaikaa merkittävästi kaikilla toteutetuilla algoritmeilla. Laskennallisesti vähemmän vaativat algoritmit olivat lähes yhtä tehokkaita kuin kaikki mahdolliset suoritusjärjestykset läpikäyvä haku

Iloa vanhemmuuteen : vanhemmuutta tukeva teematapahtuma

Kehittämistyömme tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa lapsiperheille suunnattu, vanhemmuutta vahvistava teematapahtuma kolmessa Helsinkiläisessä neuvolassa. Tavoitteena oli tuottaa kuusi neuvolaympäristöön soveltuvaa tieto- ja toimintapakettia sekä niihin liittyvä materiaali sekä järjestää vanhemmille iloinen, ideoita antava ja voimauttava hetki arjen keskelle ja arkea tukemaan. Pyrimme tuottamaan sisällöllisesti innostavan ja voimauttavan kokonaisuuden, joka olisi vanhempia osallistava. Kokeilimme teematapahtumaa terveyden edistämisen työmenetelmänä vastaamaan neuvolatyön haasteisiin vanhemmuuden tukemisen alueella. Lähtökohtana tälle kehittämistyölle oli sekä käytännön neuvolatyöstä että tutkimuksista esiin noussut tarve tukea perheitä entistä enemmän vanhemmuuteen, kasvatustyöhön, voimavaroihin ja arjessa selviytymiseen liittyen. Kehittämistyömme tuotoksena oli kolme vanhemmuutta vahvistavaa teematapahtumaa sekä tapahtuman toteutukseen tarvittava materiaali. Teematapahtumat koostuivat seuraavista osa-alueista: Vauvan kehollisuus- vauvahieronta ja vauvatus, Liikkeelle vauvan kanssa, Vauvavuoden kulku, Kontakti lapseen - sadutus ja lapsihieronta, Mitä tehdä lapsen kanssa kotona ja kodin ulkopuolella sekä Tahtoikäisen kanssa selviytyminen. Teematapahtuman nimeksi muotoutui Iloa vanhemmuteen. Iloa vanhemmuuteen -tapahtumissa oli yhteensä 78 osallistujaa ja palaute oli positiivista. Osallistujat olivat pääosin vauvojen ja varhaisleikki-ikäisten lasten äitejä, mutta paikalla oli myös joitakin isiä ja terveysaseman henkilökuntaa. Osallistujat kiersivät, keskustelivat ja keräsivät tietoa tarjolla olleista aiheista. Terveydenhoitajaopiskelijoiden ja osallistujien välinen keskustelu oli rakentavaa ja tietoa välittävää, vaikkakin keskustelu jäi enimmäkseen pinnalliseksi, mahdollisesti tapahtuman messumaisen luonteen vuoksi. Tällaisen projektiluonteisen kehittämistyön tekeminen oli mielenkiintoinen, kehittävä ja opettava kokemus. Tapahtuman toteuttaminen kolmessa eri toimipisteessä mahdollisti kolmen varsin erilaisen kokemuksen saannin. Jatkoa ajatelleen olisi tärkeää löytää motivoituneet yhteistyöneuvolat sekä sopiva paikka tapahtuman järjestämiselle, jotta se tavoittaisi mahdollisimman suuren osan kohderyhmästään eli neuvolan asiakkaista.The purpose of this final project was to plan and organise an event that was directed at families with children under school age and conducted in three maternity and child health centres in Helsinki. The aim of this project was to produce informative material that can be used when holding similar events in the future, and to arrange an event with a focus on strengthening parenthood and parental resources. Our aim was also to get into interaction with the maternity and child health centres and their customers. The starting point for this project was that both practice and research show that parents of today need even more support than before regarding parenthood, parenting, parental resources, and everyday life with small children. As an output, we organized three events with a turnout of seventy-eight parents most of which were mothers of small babies. The material consisted of topics concerning parenthood and parenting. The parents gathered up information by talking with the students and by collecting the provided material. Organizing an event such as this one was an interesting and informative experience. Because the event was organized three times in three different locations we were left with three diverse learning experiences that can be of use for future reference. When planning an event similar to this one attention should be paid to finding motivated maternity and child health centres for partners in co-operation and a more suitable location for the event to reach as many parents as possible

Hoitotyöntekijöiden monikulttuurinen kompetenssi : kyselylomakkeen luominen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia kyselylomake selvittämään hoitotyöntekijöiden taitoa tarjota kulttuurinmukaista hoitoa. Opinnäytetyö ja kyselylomake olivat osa LOG-Sote-kehityshanketta. Suunnitelemamme kyselylomake on tulevien hankkeen opinnäytetöiden käytössä. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa työyhteisöön hoitotyöntekijöiden kulttuurisesta osaamisesta, parantaa sosiaali- ja terveysalan palveluita monikulttuurisessa työssä sekä kehittää ammattihenkilöstöä pääkaupunkiseudulla. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi Papadopouloksen, Tilkin ja Taylorin (2006) kehittelemä nelikenttämalli hoitotyöntekijän kultuurisen kompetenssin kehittymisestä. Malli perustuu ajatukseen kulttuurisen kompetenssin prosessinomaisesta kehittymisestä. Prosessin neljä osa-aluetta ovat: tietoisuus, tieto, sensitiivisyys ja kompetenssi. Tämän mallin pohjalta loimme kyselylomakkeen rakenteen ja kysymykset. Kyselylomakkeen avulla voidaan arvioida hoitohenkilökunnan kulttuurinmukaisen hoidon tasoa. Kyselylomake muodostui kuudesta vastaajan taustietoja kartoittavasta kysymyksestä sekä 52 väittämästä. Väittämiin vastataan Likertin asteikolla 1-5. Väittämät rakentuivat em. mallin neljän osa-alueen sisältöjen mukaan käyttäen hyväksi aiempaa tutkimustietoa viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Lomakkeeseen vastaaminen kestää noin 10 minuuttia. Kyselylomakkeen vastaukset ovat analysoitavissa tilastollisesti. Kyselylomake on esitestattu kahdeksalla terveydenhoitajaopiskelijalla. Aiempien tutkimuksien perusteella odotamme vastauksissa nousevan esiin tiedon ja taidon riittämättömyyden kulttuurinmukaisesta hoitotyöstä sekä täydennyskoulutuksen tarpeen.The purpose of our final project was to create a questionnaire to survey health care professionals' ability to offer nursing and health care according to the cultural background of the client. The final project and the questionnaire were part of the LOG-Sote Project. The questionnaire, we made, will be used in the future final projects within the LOG-Sote Project. The objective of LOG-Sote Project was to produce information as health care professionals' ability to take into consideration cultural diversity, to develop multicultural social- and heath care services and train health care professionals in the Helsinki Metropolitan Area, Finland. The frame of reference of our final project was Papadopoulos, Tilki and Taylor's model of developing cultural competence in health care professionals. The model is based on the idea of process-like development of cultural competence according to four sections: awareness, knowledge, sensitivity and competence. On the basis of this model, we drawed up structure and questions of the questionnaire. With help of the questionnaire, we may estimate the level of health care professionals' culturally competent care. The questionnaire consists of six questions that survey the background of respondent and 52 statements. The statements will be answered in the Likert scale 1-5. The statements were construed according to the abovementioned model's four sections and reasearches from the past decade. Answering the questionnaire will take approximately 10 minutes. The answers can be analysed statistically. The questionnaire was pre-tested by eight public health nursing students. Based on the privious studies, we expect that the multicultural nursing competence and skills are inadequate and there is a need for further training