Näköradio? : Viittomakielelle tulkattujen radio-ohjelmien kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Suomessa

Tässä tutkielmassa selvitän viittomakielelle tulkattujen radio-ohjelmien kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Tiesin, että tarjontaa ei ole, mutta halusin selvittää, olisiko tulkatuille lähetyksille kysyntää. Aiheen tutkielmaani sain, kun syksyllä 2014 olin mukana produktiossa, jossa kolmiviikkoisen internetradion viimeinen päivä tulkattiin viittomakielelle. Tästä sain kipinän kartoittaa, olisiko uudenlaiselle radiolle kysyntää. Tietoperustassa käyn läpi viittomakieltä ja radiota ja näiden kahden yhdistelmää. Tietoperustani keskeisimmissä lähdeteoksissa on viittomakielestä kertovaa kirjallisuutta sekä internetlähteitä kuten Kuurojen Liiton internetsivut. Radioalan perusteokset on kirjoitettu jo aikana ennen internet-radioita, joten niiden hyödyntäminen on haastavaa. Tutkimustani varten haastattelin ihmisiä eri lähtökohdista. Kuurojen Liiton kampanjasuunnittelija Eija Tiaiselta sain tietoa Radio Novan viitto-makielelle tulkatuista päivistä, joissa Kuurojen Liitto oli mukana. Ylen viittomakielisen toimituksen Mikaela Tillanderilta selvitin Ylen kiinnostusta viittomakielelle tulkatun radiolähetyksen tekoon. Haastattelin myös produktioradiomme tulkannutta viittomakielen tulkkiopiskelija Noora Heikkilää hänen näkemyksistään viittomakielisen päivän onnistumisesta ja haasteista. Koska kohderyhmäni on viittomakieliset, tein kyselylomakkeen viittomakielisille. Kysyin heiltä, haluaisivatko he katsella viittomakielelle tulkattua radio-ohjelmaa. Keräämääni aineistoa analysoin teoriaohjaavista lähtökohdista ja saatuja vastauksia peilasin tietoperustaani. Kyselyni vastausten perusteella voin sanoa, että viittomakielelle tulkatuille radio-ohjelmille voisi olla kysyntää. Suurempi ongelma on se, kuka sitä tekisi. En myöskään selvittänyt tutkielman laajuudesta johtuen kovin tarkasti, mitä viittomakieliset haluaisivat radiolähetyksessä katsella. Tämä voisikin olla viisasta kartoittaa laajemmin, mikäli radio-ohjelmaa haluaa viittoma-kielelle tulkata. Käyn myös läpi sitä, mitä viittomakielelle tulkattu radiolähetys vaatisi, joten tut-kielmastani on hyötyä sellaista suunnittelevalle.The purpose of this thesis was to find out if there is a demand for a radio program in sign lan-guage. There is no supply of radio programs in sign language but, for example, a radio channel called Radio Nova has tried it twice in collaboration with the Finnish Association of the Deaf, however, it was too expensive. The only organization obligated to offer programs in sign language is the Finnish national public service broadcasting company Yle. But when it comes to sign language, they focus on television. It can sound peculiar that deaf people could enjoy the radio because radio is based on listening. However, when it comes to radio in sign language, it is streamed as live-stream on the internet. At the same time when a speaker is speaking there are one or more interpreters translating the speech. In this thesis the material was gathered by interviewing and by a questionnaire for people using sign language as their native language. The result of a questionnaire was analyzed with the way of theory driven content analysis. As the result of the analysis it can be said that there might be a demand for radio program in sign language. It is also remarkable that there are not enough television programs in sign language, so, it also affects the result. Who would actually create a radio in sign language is a far bigger problem. Radio in sign language requires not only speakers but also interpreters. Technology makes it possible but it might not be cheap

Kehitysvammaisten suun omahoito kuntoon – Hymy huulille : Suun terveyden edistämisen tapahtuma ja kirjallinen suunhoito-ohje omatoimisuutta harjoitteleville kehitysvammaisille henkilöille

Kehitysvammaiset henkilöt tarvitsevat erityistä tukea hyvän suun terveydentilan ylläpitämiseen. Heillä esiintyy enemmän suu– ja hammasterveydellisiä ongelmia verrattuna kantaväestöön. Älyllisesti lievästi tai keskivaikeasti kehitysvammaiset henkilöt selviytyvät usein melko itsenäisesti ohjauksen ja valvonnan avulla päivittäisistä toiminnoista, mutta motoriikan vaikeudet heikentävät merkittävästi arjen toiminnoista suoriutumista. Riski suun alueen infektioihin, kuten hampaiden reikiintymiseen ja ientulehdukseen, on lisääntynyt suun omahoitoon liittyvien ongelmien, sokeripitoisen ruokavalion ja lääkkeiden sivuvaikutusten vuoksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa suun terveyden edistämisen tapahtuma, sekä kirjallinen suunhoito-ohje omatoimisuutta harjoitteleville kehitysvammaisille henkilöille. Projektin yhteistyökumppanina toimi Kokkolassa sijaitseva kehitysvammaisten toimintakeskus Kompassi. Kirjallisen ohjeen hyödynsaajia ovat kehitysvammaiset henkilöt, heidän omaiset ja avustajat, sekä Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän Soiten alueen suuhygienistit. Projektin tavoitteena oli edistää omatoimisuutta harjoittelevien kehitysvammaisten käytännön taitoja suun terveyden omahoidossa ja antaa tietoa suun terveydenhoidosta kehitysvammaisille henkilöille, heidän omaisilleen ja avustajilleen. Tavoitteena oli saada kirjallinen ohje hammashoitoloihin suuhygienistien hyödynnettäväksi, jolloin kehitysvammaisille annettava suun terveyden omahoidon ohjaus yhtenäistyy Keski-Pohjanmaan hammashoitoloissa. Projektin pitkän aikavälin kehitystavoitteena on edistää kehitysvammaisten henkilöiden suun terveyttä kohentuneen omahoidon toteutuksen kautta. Kohderyhmä arvioi projektin tuloksena syntynyttä ohjaustapahtumaa arviointilomakkeiden avulla. Projektin toinen tulos, suun terveyden omahoidon ohje, toimitettiin kohderyhmälle toimintakeskus Kompassiin ja Soiten alueen hammashoitoloihin lähettämällä se pdf-tiedostona sähköpostilla.Disabled people need special support in maintaining good oral health. They have more oral health problems compared to the general population. With some guidance and supervision, mentally non-severely disabled people can often independently manage the daily routine, however their mobility impairments weaken their abilities in this respect. The risk of oral infections, such as cavities and gingivitis, has increased due to problems with dental care, high-sugar diet and side effects of various pharmaceutical drugs. The purpose of the thesis was to organize an event and write instructions, both focused on oral healthcare of disabled people. The project is aimed towards disabled people who practice every-day skills, such as taking care of their dental health. Our co-operation partner was activity center Kompassi in Kokkola, Finland. The beneficiaries of our written instructions include the disabled people, their relatives and assistants as well as dental hygienists in Keski-Pohjanmaa area. The purpose of this project was to advance disabled people’s, their relatives’ and assistants’ skills and knowledge about independent oral healthcare. The goal was to get a hard-copy of oral healthcare for the dental hygienists, so that advising disabled people about independent oral healthcare would become more common. The long-term goal is to enhance the oral health of people with disabilities through improved independent care

"Liikkumalla oppii" : Opas 1 – 6 -vuotiaan lapsen motorisesta kehityksestä ja sen tukemisesta

Sensomotoriikka eli aistihavaintojen ja liikkeiden yhteistoiminta luo perustan lapsen kokonaisvaltaiselle kehittymiselle. Ympäristön ja oman kehon antamien aistiärsykkeiden pohjalta lapsi muodostaa käsityksen itsestään sekä ympäristöstään ja alkaa harjoitella itsenäistä liikkumista sekä rakentaa omaa elämäänsä. Tämän vuoksi lapsuudessa tulisi saada monipuolisesti erilaisia aistikokemuksia, jotka tukevat lapsen hermoston kehittymistä ja sen kautta uusien asioiden oppimista. Motorinen kehitys luo pohjaa lapsen muulle kehitykselle. Motoristen taitojen kehittymisen kannalta lapsuus on merkittävää aikaa, joten silloin monipuolinen liikkuminen on tärkeää. Monipuolisen ja säännöllisen liikkumisen avulla lapsen motoriset perustaidot automatisoituvat ja itsenäinen toiminta päivittäisessä elämässä mahdollistuu. Jokapäiväinen liikunta on myös edellytys lapsen terveelle kasvulle, kehitykselle sekä hyvinvoinnille. Motorinen kehittyminen etenee geenien määrittämän järjestyksen mukaan, mutta lasten kehityksessä voi ilmetä suuriakin eroja. Vanhempien tehtävänä on tukea lapsen motorista kehitystä kunnioittaen samalla hänen yksilöllistä kehitysvauhtiaan. Se onnistuu osana perheen arkea kannustamalla lasta omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen sekä mahdollistamalla liikkuminen ja leikkiminen vaihtelevissa ympäristöissä erilaisilla välineillä. Vanhempien on hyvä huomioida, että he voivat omalla toiminnallaan ja antamallaan esimerkillä joko tukea tai hidastaa lapsen motorista kehittymistä. Opinnäytetyömme tarkoituksena on antaa vanhemmille tietoa 1 – 6 -vuotiaan lapsen motorisesta kehityksestä ja sen tukemisesta sekä liikunnan merkityksestä lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta. Opinnäytetyömme tavoitteena oli työstää aiheesta vanhemmille suunnattu opas, joka julkaistaan JIK ky:n lastenneuvolan internetsivustolla Painovoimaa liikkeellä -hankkeeseen liittyen.Sensomotory or co-operation of sensory perception and movements create the basis of children´s comprehensive development. A child constructs the understanding of herself / himself and the surrounding environment, and begins to practice independent movement and build his/her own life by the basis of sensory stimulus given by environment and body. Therefore, during childhood, children should receive plenty of different kinds of sensory experiences that support the development of children´s nervous system and enable the learning of new skills. Motoric development creates the base for child´s further development. Childhood is a remarkable time for the development of motor skills, which is why diverse lo-comotion is important especially at that time. With the help of diverse and regular physical activity, children´s basic motor skills become automatic, and independent action in daily life becomes possible. Everyday physical activity is also a require-ment for children´s healthy growth, development and wellbeing. The progression of motoric development is determined by genes. However, there may occur large differences between the development of different children. Parents’ role is to support children´s motoric development considering their individual pace of development. Supporting succeeds as a part of family´s everyday life by encouraging children to act independently and actively, and by enabling moving and playing in variable environments with different kinds of equipment. It is good for parents to realize that they can either support or slow down their child´s motoric development with the use of their own action and the example they give to their children. The meaning of our thesis is to inform parents about one to six-year-old children`s motoric development and its promotion, as well as about the importance of physical exercise to children´s comprehensive development. The aim of our thesis is to create a guidebook about this topic for parents. The guidebook will be published in JIK ky´s child health clinic´s website as part of a project called "Painovoimaa liikkeellä"