Tässä tutkielmassa selvitän viittomakielelle tulkattujen radio-ohjelmien kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Tiesin, että tarjontaa ei ole, mutta halusin selvittää, olisiko tulkatuille lähetyksille kysyntää. Aiheen tutkielmaani sain, kun syksyllä 2014 olin mukana produktiossa, jossa kolmiviikkoisen internetradion viimeinen päivä tulkattiin viittomakielelle. Tästä sain kipinän kartoittaa, olisiko uudenlaiselle radiolle kysyntää.
Tietoperustassa käyn läpi viittomakieltä ja radiota ja näiden kahden yhdistelmää. Tietoperustani keskeisimmissä lähdeteoksissa on viittomakielestä kertovaa kirjallisuutta sekä internetlähteitä kuten Kuurojen Liiton internetsivut. Radioalan perusteokset on kirjoitettu jo aikana ennen internet-radioita, joten niiden hyödyntäminen on haastavaa. Tutkimustani varten haastattelin ihmisiä eri lähtökohdista. Kuurojen Liiton kampanjasuunnittelija Eija Tiaiselta sain tietoa Radio Novan viitto-makielelle tulkatuista päivistä, joissa Kuurojen Liitto oli mukana. Ylen viittomakielisen toimituksen Mikaela Tillanderilta selvitin Ylen kiinnostusta viittomakielelle tulkatun radiolähetyksen tekoon. Haastattelin myös produktioradiomme tulkannutta viittomakielen tulkkiopiskelija Noora Heikkilää hänen näkemyksistään viittomakielisen päivän onnistumisesta ja haasteista.
Koska kohderyhmäni on viittomakieliset, tein kyselylomakkeen viittomakielisille. Kysyin heiltä, haluaisivatko he katsella viittomakielelle tulkattua radio-ohjelmaa.
Keräämääni aineistoa analysoin teoriaohjaavista lähtökohdista ja saatuja vastauksia peilasin tietoperustaani. Kyselyni vastausten perusteella voin sanoa, että viittomakielelle tulkatuille radio-ohjelmille voisi olla kysyntää. Suurempi ongelma on se, kuka sitä tekisi. En myöskään selvittänyt tutkielman laajuudesta johtuen kovin tarkasti, mitä viittomakieliset haluaisivat radiolähetyksessä katsella. Tämä voisikin olla viisasta kartoittaa laajemmin, mikäli radio-ohjelmaa haluaa viittoma-kielelle tulkata. Käyn myös läpi sitä, mitä viittomakielelle tulkattu radiolähetys vaatisi, joten tut-kielmastani on hyötyä sellaista suunnittelevalle.The purpose of this thesis was to find out if there is a demand for a radio program in sign lan-guage. There is no supply of radio programs in sign language but, for example, a radio channel called Radio Nova has tried it twice in collaboration with the Finnish Association of the Deaf, however, it was too expensive. The only organization obligated to offer programs in sign language is the Finnish national public service broadcasting company Yle. But when it comes to sign language, they focus on television.
It can sound peculiar that deaf people could enjoy the radio because radio is based on listening. However, when it comes to radio in sign language, it is streamed as live-stream on the internet. At the same time when a speaker is speaking there are one or more interpreters translating the speech.
In this thesis the material was gathered by interviewing and by a questionnaire for people using sign language as their native language. The result of a questionnaire was analyzed with the way of theory driven content analysis.
As the result of the analysis it can be said that there might be a demand for radio program in sign language. It is also remarkable that there are not enough television programs in sign language, so, it also affects the result. Who would actually create a radio in sign language is a far bigger problem. Radio in sign language requires not only speakers but also interpreters. Technology makes it possible but it might not be cheap
