The impact of parental employment trajectories on children’s early adult education and employment trajectories in the finnish birth cohort 1987

The Finnish Birth Cohort 1987 grew up during the recession that hit Finland in the early 1990s, which had an impact on their parents’ activity in the labour market. In this paper we use Finnish register data to build employment and education sequences for all young people born in Finland in 1987 for the period 2005–2012 and employment sequences for all their parents for the entire length of their children’s lives from 1987 until 2012. The sequences were analysed and clustered, and four multinomial logistic regression models were used to find how parents’ trajectories connect to their children’s early adulthood trajectories. Most parents had been on a stable employment trajectory, but we found mothers and fathers who were absent from the labour market during the recession of the 1990s and after it – and some parents never entirely returned to work during this 1987–2012 follow-up. Likewise, most children were either on an employment or education trajectory, but we found groups of children who were on very early child care trajectories, unemployment trajectories, or on a trajectory with no records in the Finnish registers, which in the Finnish context implies that those young people are not employed, not in education and not receiving any of the various benefits. Disadvantageous trajectories were mostly very lasting. We found strong connections between parents’ disadvantages in the labour market and children’s disadvantageous early adulthood trajectories, even when adjusting for strong background variables. The strongest connections arise from parents’ long absences from the labour market.</p

From care to education and work? : Education and employment trajectories in early adulthood by children in out-of-home care

Background: Temporal dynamics during the early adulthood transition among children in out-of-home care is a neglected research area, leaving the possibility of coping with childhood adversity over time a poorly understood topic. Objective: To explore early adulthood education and employment trajectories among young adults who experienced out-of-home care during childhood and to examine how various care history factors predict these trajectories. Participants: We use longitudinal birth cohort data comprising individual-level information from national registers of all children born in Finland in 1987 (N = 59,476, of whom 1893 were in care). Setting and methods: We use trajectory clustering from a previous study on the 1987 birth cohort to compare trajectories between children in care and a propensity score-matched group of peers never in care. We investigated the association between care history factors and trajectories with multinomial logistic regression modeling. Results: Compared with the matched peer group, children in care were less likely to enter trajectories characterized by education and employment (38%) and more likely to enter trajectories involving early parenthood (14%) or long periods of fragmented social assistance benefit receipt and unemployment (21%). Those on early parenthood trajectories were almost exclusively women, whereas those receiving social assistance benefits and experiencing unemployment for lengthy periods were mostly men. Entering disadvantaged trajectories was associated with, inter alia, placement as an adolescent, residential care, and aging out of care. Conclusion: The study demonstrates the relevance of examining longitudinal trajectories in children in care's early adulthood. Many young adults with care experience need support in education and employment beyond young adult age.Peer reviewe

Growing up in economic hardship: The relationship between childhood social assistance recipiency and early adulthood obstacles

Despite the vast body of literature investigating the effects of childhood economic conditions, few studies have investigated the significance of the timing and extent of economic hardship experienced during childhood. This study utilised the 1987 Finnish Birth Cohort, which includes all 59,476 children born in Finland in 1987, to explore the impact of the timing of childhood economic hardship on subsequent well-being, with a special emphasis on gender differences during three developmental stages. We examined the relationship between the timing and extent of childhood economic hardship and the following four subsequent adolescence and early adulthood outcomes: the cohort members' criminal convictions, early school leaving, psychiatric diagnoses, and social assistance (SA) recipiency in adulthood. We found a strong association between heavy receipt of SA during secondary school and the cohort members' early adulthood receipt of SA. Furthermore, early childhood economic hardship seemed to be especially detrimental for girls

Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa : Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu

Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineist

Suomi nuorten kasvuympäristönä - 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista

Tässä raportissa tarkastellaan, mitä viranomaisten rekisterit kertovat Suomesta lasten ja nuorten kasvuympäristönä. Vuonna 1987 syntyneiden ikäluokkaa on seurattu jo yli 25 vuoden ajan, ja heidän elämästään on kertynyt viranomaisten rekistereihin paljon merkintöjä. Tulokset osoittavat Suomen olevan nuorille ympäristö, jossa elämä etenee koulutusjärjestelmän askelmilta toisille ja myöhemmin työelämään. Osalle nuorista kertyy ongelmia elämänkaaren eri vaiheissa. Ongelmat myös kasautuvat. Raportin aiheina ovat nuorten terveys, koulutus, työllisyys, työkyvyttömyys, toimeentulo, kuntoutus, lastensuojelu, muuttoliike, alueellinen eriytyminen sekä näiden tekijöiden yhteys vanhempien hyvinvointiin. Uutena avauksena tarkastellaan työllistymistä ja työttömyyttä elämänkaaren eri vaiheissa sekä muuttoliikkeen vaikutusta nuorten hyvinvointiin. Teos osoittaa hyvinvointierojen taustalla olevan rakenteellisia tekijöitä. Kirjoittajat korostavat, että nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi tulisi kiinnittää huomio syrjäytymisen tunnistettuihin riskitekijöihin. Raportti soveltuu sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuksesta, työllistymisestä, nuorisopolitiikasta sekä hyvinvointityöstä kiinnostuneille

Suomi nuorten kasvuympäristönä - 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista

Tässä raportissa tarkastellaan, mitä viranomaisten rekisterit kertovat Suomesta lasten ja nuorten kasvuympäristönä. Vuonna 1987 syntyneiden ikäluokkaa on seurattu jo yli 25 vuoden ajan, ja heidän elämästään on kertynyt viranomaisten rekistereihin paljon merkintöjä. Tulokset osoittavat Suomen olevan nuorille ympäristö, jossa elämä etenee koulutusjärjestelmän askelmilta toisille ja myöhemmin työelämään. Osalle nuorista kertyy ongelmia elämänkaaren eri vaiheissa. Ongelmat myös kasautuvat. Raportin aiheina ovat nuorten terveys, koulutus, työllisyys, työkyvyttömyys, toimeentulo, kuntoutus, lastensuojelu, muuttoliike, alueellinen eriytyminen sekä näiden tekijöiden yhteys vanhempien hyvinvointiin. Uutena avauksena tarkastellaan työllistymistä ja työttömyyttä elämänkaaren eri vaiheissa sekä muuttoliikkeen vaikutusta nuorten hyvinvointiin. Teos osoittaa hyvinvointierojen taustalla olevan rakenteellisia tekijöitä. Kirjoittajat korostavat, että nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi tulisi kiinnittää huomio syrjäytymisen tunnistettuihin riskitekijöihin. Raportti soveltuu sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuksesta, työllistymisestä, nuorisopolitiikasta sekä hyvinvointityöstä kiinnostuneille.Tämän vanhan painoksen korvaa uusi, muutettu painos osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-712-1</a