Intellectual capital and maintenance of work ability: The wellbeing perspective

This study shows that definitions of intellectual capital (IC) provided by the IC experts interviewed have very much in common with the maintenance of work ability (MWA) concept that is the central framework for Finnish occupational health and safety activities. Both concepts include competence, internal structures and relations. Only the emphases differ. IC has a more collective notion of competence than MWA. IC also places more emphasis on the productive aspects, whereas MWA stresses security and wellbeing. The biggest difference is in the way individual health is treated. MWA assumes that health is a very important element of productive capacity, whereas some of the IC experts interviewed ignore it. It is obvious that IC experts have much to learn from MWA experts about how psycho-social health affects people’s innovativeness and productive behaviour. In particular, the study shows how elements of occupational wellbeing are involved in the shift of emphasis from individual to collective competence.Tämä tutkimus osoittaa, että tutkimushaastatteluissa asiantuntijoiden käyttämissä määritelmissä osaamispääomasta on hyvin paljon yhteistä työkykyä ylläpitävän (TYKY) toiminnan käsitteiden kanssa. TYKY-toiminta on Suomessa keskeinen työturvallisuuden ja -terveydenhuollon viitekehys. Kompetenssi liittyy kumpaankin käsitteistöön, mutta painotuksissa on jonkin verran eroa. Osaamispääoman asiantuntijoiden näkemys kompetenssista painottaa yhteisöllistä ulottuvuutta enemmän kuin TYKY-viitekehys. Osaamispääoman kannalta myös tuottavuuteen liittyvät näkökulmat ovat keskeisempiä, kun TYKYn tärkein tavoite puolestaan on turvallisuuden ja työhyvinvoinnin turvaaminen. Suurin ero liittyy siihen, miten terveyden merkitys nähdään näissä käsitteistöissä. TYKYn perusoletuksena on, että terveys on erittäin tärkeä osa-alue tuottavuuden kannalta, kun taas osa haastatelluista osaamispääoman asiantuntijoista sivuuttaa tämän teeman kokonaan. Tutkimuksen pohjalta on helppo havaita, että osaamispääoman asiantuntijoilla on paljon opittavaa psyko-sosiaalisen terveyden vaikutuksista innovatiivisuuteen ja yksilöiden tuottavuuteen. Etenkin työhyvinvoinnin osaalueiden merkitys osaamisen painopisteen siirtymisessä yksilötasolta yhteisöjen ominaisuudeksi tulee uudenlaisella tavalla näkyväksi. – osaamispääoma ; tiedon luominen ; työkykyä lläpitävä toiminta ; työntekijöiden hyvinvointi ; kestävä tuloskehity

Intellectual capital and maintenance of work ability: The wellbeing perspective

The well-being perspective of the employees’ is only seldom connected to the discussion on intellectual capital. This paper analyses expert interview data on intellectual capital with maintenance of work ability (MWA) as frame of reference. The framework includes employees’ health but also competencies, work community and work environment. This paper shows that the most essential change caused by intellectual capital has taken place in relation to competence because the focus is shifting from individual’s competencies to collective competence. Changes in work environment, work community and employee’s health are shown to be underlying processes behind this development. Employees’ wellbeing, which is the prerequisite for successful knowledge creation, is determined by successful management of all these four processes.Työntekijöiden hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä ei juurikaan ole tarkasteltu osaamispääomaan liittyvän keskustelun yhteydessä. Tässä paperissa analysoidaan osaamispääoman asiantuntijoista koostuvaa haastatteluaineistoa työkykyä ylläpitävää toimintaa (tyky) viitekehyksenä käyttäen. Tyky-viitekehys sisältää työntekijöiden terveyden lisäksi myös osaamisen, työyhteisön ja työympäristön näkökulmat. Tässä paperissa keskeisimmäksi osaamispääoman aiheuttamaksi muutokseksi osoittautuu osaaminen, jossa painopiste on siirtymässä yksilöiden osaamisesta yhteisölliseen osaamiseen. Muutokset työympäristöön, työyhteisöön ja työntekijöiden terveyteen liittyvissä kysymyksissä jäsentävät tämän kehityksen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Työntekijöiden hyvinvointi, joka on onnistuneen tiedonmuodostuksen perusedellytys, määrittyy kaikkien näiden neljän tekijän menestyksellisestä hallinnasta. – osaamispääoma ; työkykyä ylläpitävä toiminta ; työntekijöiden hyvinvointi ; tiedonmuodostus ; kestävä tuloskehitys ; terveys ; kompetenssi ; työyhteisö ; työympärist

The managerial relevance of maintenance of work ability: A Finnish perspective

Finland has pursued a law-based work ability policy for more than a decade. Many studies indicate that it has been very successful from a health point of view. It has also been demonstrated that it is economically feasible both on a micro and a macro level. In the present study, a number of experts in the field were interviewed about the content of the Finnish maintenance of work ability policy. The interview data was analysed from a managerial point of view. The analysis indicates that the Finnish maintenance of work ability policy works because it includes relevant management and leadership elements. It is not only a health programme, but is also based on measures that are conducive to economic growth

Reconfiguring knowledge management: Combining intellectual capital, intangible assets and knowledge creation

Intellectual Capital, Intangible Assets and Knowledge Creation are all concepts that are strongly linked to the phenomenon of Knowledge Management. Yet they have only been parallel to each other. This controversy between different approaches has also resulted in vague definitions of Knowledge Management. This paper will critically discuss the definitions of these concepts. The analysis shows that different concepts actually focus on different angles of the topic. Based on this, a model will be built that ties all of them into a unitary entity. At the same time, this model gives a reconfigured definition of the concept of knowledge management.Osaamispääoma, aineeton varallisuus ja tiedonluominen ovat tietämyksen johtamisen elementtejä. Näiden käsitteiden välisistä kytköksistä tiedetään kuitenkin liian vähän. Käsitteiden kirjo on osaltaan vaikeuttanut tietämyksen johtamisen selkeää määrittelemistä. Käsitemäärittelyjen tarkastelu osoittaa, että yrityksen arvon luomiseen liittyvät eri käsitteet painotukset poikkeavat toisistaan. Erilaisten näkökulmien suhteuttaminen toisiinsa tuottaa uudenlaisen käsitteellisen järjestelmän, joka määrittelee myös tietämyksen johtamisen uudenlaisella tavalla. – osaamispääoma ; arvoa synnyttävä aineeton varallisuus ; kaupallisesti hyödynnettävissä oleva aineeton varallisuus ; tiedonluominen ; tietämyksen johtamine

"Hetkeekään ei oo aikaa puhaltaa" : autoalan esimiesten kokema työperäinen stressi ja työuupumus kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti tarkasteltuna

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee autokorjaamojen ja varaosamyynnin esimiesten työperäistä stressiä ja työuupumusta kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten menetelmien avulla. Stressiä ja työuupumusta on perinteisesti tarkasteltu vain yksilön näkökulmasta, nykyään tutkimuksen painopiste on työyhteisöihin keskittyvässä näkökulmassa. Vaikka työyhteisön ominaisuuksilla on tässäkin tutkimuksessa pääpaino, hyödynnetään myös yksilöä käsittelevää näkökulmaa, sillä samaan työyhteisöön kuuluvien henkilöiden kokemukset poikkeavat toisistaan. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten työperäinen stressi syntyy autoalalla. Jos stressin kokemisessa voidaan osoittaa eroja yritysten välillä, pyritään niiden aiheutuminen selittämään. Kolmas tavoite on työuupumuksen syntymisen selittäminen. Lomakekyselyn kohderyhmäksi otettiin kaikki pääkaupunkiseudulla asuvat Teknisten Liitto TL ry:n jäsenet, jotka työskentelevät autoalalla. Haastatteluun valittiin esimiesasemassa toimivat henkilöt kahdesta yrityksestä, joista toisessa stressin kokeminen oli lomakekyselyn perusteella yleisintä ja toisessa vähäisintä. Lomakekyselyn analyysiin on käytetty yksisuuntaisia varianssianalyysejä, joiden avulla on tarkasteltu muuttujien välisiä yhteyksiä työstressikyselyn viitekehyksen mukaisesti. Haastatteluaineisto on luokiteltu faktanäkökulmasta. Luokittelu on jäsennetty etnografiseksi kuvaukseksi autoalan esimiehen työpäivän rakentumisesta ja toisaalta malliksi, joka selvittää työuupumuksen syntyyn vaikuttavia työn piirteitä. Työpäivä on hyvin kiireinen. Kiirehtimisen tarve syntyy puhelinpalvelusta ja tarpeesta muuttaa asentajille laadittua työjärjestystä. Puheluita tulee paljon, joten ne pyritään hoitamaan mahdollisimman nopeasti. Tällöin huoltotilaukseen jää puutteita, jotka asiakas ilmoittaa työtä vastaanotettaessa. Muutokset johtavat siihen, ettei aikaisemmin laadittua työjärjestystä voida noudattaa, vaan työnjohtajan on laadittava uusi. Työ aiheuttaa huomattavasti enemmän henkisestä kuin ruumiillista kuormitusta. Kiire on kuormittavuuden lähteenä yleisempi kuin työn vaikeaksi kokeminen. Kiireen aiheuttaman kuormittavuuden takia autoalalla koetaan stressiä enemmän kuin suomalaisten työelämässä mukana olevien miesten keskuudessa keskimäärin. Tämän tutkimuksen aineistosta ei voida osoittaa suoranaisia työuupumustapauksia. Työuupumuksen syntyä jäsentävä malli on silti hyödyllinen, sillä sen avulla voidaan ennakoivasti puuttua kuormittaviin työn piirteisiin. Tärkeiksi kehittämistoimenpiteiden kohteiksi osoittautuvat asiakaspalvelu, kompetenssin ylläpitäminen, työn suunnittelemisen kehittäminen, työn määrä ja työtehtävien päällekkäisyys. Työtä voitaisiin tehostaa yhteistyömuotoja kehittämällä ja järjestämällä tehtäviä uudelleen, jolloin kiireen ja stressin kokeminen vähenisivät. Stressin hallinnassa hyödylliseksi osoittautuu myös ammatillinen lisäkoulutus. Yhteistyömuotoja voitaisiin kehittää eriyttämällä puhelinpalvelu muista työnjohtajan tehtävistä. Tällöin puhelinpalvelusta vastaavat ehtisivät hoitaa puhelut huolellisesti ja muilla työnjohtajilla olisi enemmän aikaa paikanpäällä tapahtuvaan asiakaspalveluun ja asentajien neuvomiseen. Tällainen uudelleenjärjestely lisäisi työhön liittyviä vaikutusmahdollisuuksia. Lisäksi kiireen vähentyminen parantaisi myös mahdollisuuksia hankkia ammatillista lisäkoulutusta

Omakuvaakin parempi. Miltä minä näytän?

Opinnäytetyöni käsittelee omien kasvojeni ulkonäön havainnointia taiteellisen tutkimuksen keinoin sekä lähestyy muotokuvien että kasvojen merkitystä yhteiskunnassamme. Kiinnostukseni opinnäytetyöni aiheeseen lähti mielenkiinnosta omien kasvojeni ulkonäköön. Voinko oikeastaan koskaan tietää tai nähdä, miltä itse näytän? Jokaisella on jokin mielikuva omasta ulkonäöstään, mutta kuinka paljon se vastaa todellisuutta? Kasvojemme kuva rakentuu todellisuutta vääristävien tai muokkaavien välittäjien, kuten valokuvan, varaan. Lähdin tutkimaan ulkonäköäni, eli kasvojeni fyysisiä muotoja, omakuvaveistossarjan avulla. Toteutin sarjan jokaisen veistoksen eri lähestymistavoin, jotta saisin mahdollisimman monipuolisen näkemyksen ulkonäöstäni. Materiaaleina käytin veistosten muovaamiseen savea ja lopullisten töiden valamiseen kipsiä. Veistokset ovat rintakuva-veistoksia, eli hartioillaan seisovia lähes realistisen kokoisia muotokuvia. Ensimmäisen veistoksen tein omien mielikuvieni varassa lähtötilanteeni selvittämiseksi. Toisen veistoksen muotoilin sokkona, tuntoaistini varassa, minimoidakseni näköhavaintoon vaikuttavien mielikuvien vaikutuksen. Kolmannen tein peilikuvastani klassisen elävän mallin tyyliin. Neljäs veistos on otettu kipsivaloksena kasvoistani, jotta saisin vertailukappaletta muotoilemilleni omakuville. Jätin produktiivisen työni ulkopuolelle ilmeet, ajatukset ja tunteet kauneudesta tai rumuudesta. Keskityin veistoksissani vain kasvojeni muotojen mahdollisimman tarkkaan kopioimiseen. Kirjallisessa työssäni lähestyn ajatusta “mistä oma mielenkiintoni kasvoihin kumpuaa”. Selvitän muotokuvien historiaa ja mistä muotokuvat ovat saaneet statussymboli -asemansa. Kerron myös taiteilijoiden omakuvien rooleista historiassamme. Taustoitan, miksi kasvot ovat meille niin merkittävät ja miksi omakuvat ovat niin suosittuja nykypäivänäkin. Lopputuloksessa pääsen lähemmäksi totuutta kasvojeni muodoista, mutta totean ulkonäköni selvittämisen vaativan pidemmän veistoprojektin. Kasvomme ja ulkonäkömme ovat kytköksissä identiteettiimme, vaikka emme koskaan pysty näkemään itseämme tai saamaan omakuvallemme kasvoja samalla tavalla kuin saamme muille ihmisille

Intangible assets reporting: The case of chemical and pharmaceutical industry in the Czech Republic

The cost structure of business entities has been changing in the span of time. Costs associated with intangible assets such as software, patents, licenses, copyrights and goodwill became an important item of costs in the recent days. The paper is focused on the evaluation of the share of intangible assets in total assets and the costs associated with intangible assets in business companies operating in the chemical and pharmaceutical industry in the Czech Republic. The analyzed sample of companies represents two groups of business entities: entities preparing financial statements in accordance with IFRS and the entities preparing financial statement according to the Czech Accounting legislation (CAL). The sample covers period after the mandatory implementation of IFRS for listed companies-starting in 2005 and ending in 2015. The aim of this paper is to evaluate the impact of intangible assets reporting methodology using criteria as the share of this category in assets of companies, its structure and its changes over time and to identify possible reasons for this situation. The analysis revealed that there is an increasing tendency in volume of IAs in companies listed in Prague Stock Exchange.O

Ylös, ulos, lenkille - ja saunaan : Saunomisen terveysvaikutukset

Tavanomaisella saunomisella tarkoitetaan esimerkiksi 5–15 minuutin löylyttelyä 80–90 °C:ssa, jonka jälkeen vilvoitellaan. Tällainen saunominen on yleisesti turvallista. Tämä koskee myös terveitä erityisryhmiä (lapset, raskaana olevat, vanhukset) sekä sepelvaltimotautipotilaita ja insuliinia käyttäviä diabetespotilailta. Epidemiologisissa ja kliinisissä tutkimuksissa on saatu viitteitä etenkin verenkiertoelimistölle edullisista vaikutuksista. Ainakin lievempi lämpöaltistus (infrapuna 60 °C) voi vähentää sydämen vajaatoimintapotilaan oireilua. Terveyshaitat liittyvät lähinnä väärinkäyttöön: liian pitkään, liian kuumassa ja liikaa alkoholia.Peer reviewe

Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa 2014

Määritelmämme mukaan strateginen hyvinvointi on se osa työhyvinvointia, joka tukee organisaation varsinaisen toiminnan tuloksellisuutta. Yrityksissä tämä tarkoittaa liiketoiminnan kannattavuutta, julkisella sektorilla tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Tutkimus toteutettiin satunnaisotannalla valituille yrityksille. Vastauksia saatiin 386 yritykseltä, jotka edustivat seitsemää toimialaa kaikissa kokoluokissa. Toimialat olivat valtio, kunta, teollisuus, rakentaminen, kauppa, kuljetus, logistiikka ja liike-elämän palvelut

A Natural History of Erectile Dysfunction in Elderly Men: A Population-Based, Twelve-Year Prospective Study

There is a wide variation in the development and course of erectile dysfunction (ED) in men, which confirms the need for prospective studies. We conducted a cross-sectional analysis among the general male population at the baseline (n = 359) and in a follow-up survey (n = 218) 12 years later. The prospective 12-year study included 189 men. ED was assessed using the International Index of Erectile Function questionnaire. The mean age of the participants was 62.0 years at the baseline, while at the 12-year follow-up it was 71.6 years. The crude prevalence of ED was 61.6% at the baseline and 78.9% at the follow-up, and the prevalence tended to increase with age. All of the men aged 75 years or more had at least mild ED. The incidence of ED in every thousand person years was 53.5. A total of 54.5% of the men experienced ED progression, while 39.2% reported no changes in erectile function, and 6.3% experienced ED regression during the 12-year study. The likelihood of ED progression was higher in the older compared with younger age group (odds ratio, OR 5.2 (95% CI: 1.1–26.2)), and the likelihood of ED regression was lower among men with increased depression symptoms (OR 0.3 (95% CI: 0.1–0.6)) and among men with a decreased interest in their sexual life (OR 0.1 (95% CI: 0.0–0.6)). Lifestyle factors such as the consumption of alcohol and smoking were not significantly associated with ED