Translating humorous elements from English into Finnish in the American comedy series Veep and Brooklyn Nine-Nine

Abstract. This pro gradu thesis examines the translation of humor in audiovisual texts, specifically the American television comedies Veep and Brooklyn Nine-Nine, from the original source language (English) into the subtitled target language (Finnish). The focus of analysis lies on comparing humor (mostly verbal) in the source and target versions, the inevitable changes and differences between the two versions as well as the reasons behind those changes. Humor translation and subtitling as an audiovisual translation method are also key themes discussed in this thesis. The humorous elements found in the analyzed episodes are categorized using an eight-level taxonomy originally formulated by Zabalbeascoa (1993; 1996) and later elaborated by Martinez-Sierra (2005), whose methodology is utilized in this study. The analyzed humorous instances are presented in card-form, in which the original lines and their Finnish subtitled versions are displayed along with the humorous load of both versions. Each instance is analyzed thoroughly and the differences are discussed in detail. The study finds that despite the reputation of humor translation as a difficult field, in the case of English to Finnish translation not too much of the original is lost in translation, and when loss occurs, it is more often than not due to linguistic differences and constraints of subtitling.Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan huumorin kääntämistä audiovisuaalisissa mediateksteissä. Amerikkalaiset televisiokomediasarjat Veep (Suomessa: Rouva varapresidentti) ja Brooklyn Nine-Nine sekä erityisesti näissä sarjoissa esiintyvä huumori ovat tämän tutkimuksen keskiössä, kuten myös huumorin kääntäminen ja tekstittäminen audiovisuaalisena käännösmetodina. Itse analyysin kohteena ovat edellä mainittujen komediasarjojen humoristiset kohtaukset ja näiden kohtauksien alkuperäisissä englanninkielisissä lähdeversioissa sekä tekstitetyissä suomenkielisissä versioissa esiintyvät humoristiset elementit. Nämä elementit ovat vitsin tyypistä riippuen jaettu kahdeksaan eri kategoriaan Zabalbeascoan (1993; 1996) ja Martínez-Sierran (2005) kehittelemän taksonomian mukaan. Humoristiset kohtaukset esitellään korteissa, joissa niiden alkuperäiset englanninkieliset puhutut vuorosanat (lähdeversio) sekä suomenkieliset tekstitykset (kohdeversio) ovat esillä. Tarkastelussa ovat näiden versioiden väliset eroavaisuudet ja muutokset, kuten myös samanlaisuudet, sekä näihin muutoksiin johtavat syyt. Tutkielman tuloksena on, että vaikka huumorin kääntäminen mielletään haasteelliseksi, suurimmassa osassa tapauksista alkuperäiset vitsit saavuttavat myös suomenkielisen kohdeyleisön ilman suurempia ongelmia, ja että, kun ongelmia esiintyy, ne johtuvat tyypillisesti kielellisistä eroavaisuuksista tai itse tekstitysten rajoitteista

Seamless nowcasting system development at the Finnish Meteorological Institute

Presentación realizada en la 3rd European Nowcasting Conference, celebrada en la sede central de AEMET en Madrid del 24 al 26 de abril de 2019

Johtajuuskäytännöt työntekijöiden luovuuden edistäjinä organisaatioissa

Tiivistelmä. Tämä tutkielma käsittelee luovuuden johtamista ja erityisesti johtajien ja esimiesasemassa toimivien roolia luovuuden edistäjinä organisaatioissa. Tutkielmassa pyritään selvittämään, mitä johtajien tulisi käytännössä tehdä työntekijöiden luovuuden edistämiseksi ja millaiset johtajuuskäytännöt tässä auttavat. Tutkielmassa ollaan kiinnostuneista yksilöiden luovuuteen vaikuttavista johtajuuskäytännöistä, mutta siinä sivutaan myös johtajuuskäytäntöjen merkitystä koko organisaation näkökulmasta. Aiemmissa tutkimuksissa johtajuuden on todettu vaikuttavan luovuuteen organisaatioissa, mutta miten se käytännössä tapahtuu, on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tähän kysymykseen tässä tutkielmassa pyritään löytämään vastauksia. Tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkielman aineisto koostuu teoreettisesta ja empiirisestä aineistosta. Empiirinen aineisto pitää sisällään viisi haastattelua, jotka suoritettiin teemahaastatteluina. Kaikki haastateltavat ovat toimineet esimiestehtävissä ja suurin osa heistä toimi esimiehenä myös nykyisessä työtehtävässään. Tutkielmassa saatiin selville, että johtajat vaikuttavat johdettavien luovuuteen kahdella tapaa. Ensimmäinen tapa on suoraan johtajuuskäytäntöjen kautta ja toinen vaikuttamalla organisaation kulttuurin muodostumiseen. Luovuutta edistäviä johtajuuskäytäntöjä ovat luovuuteen kannustavat sekä työlle raameja asettavat käytännöt. Johtajat pystyvät rohkaisemaan johdettavien luovuutta tukemalla heitä monipuolisesti, huomioimalla luovan työskentelyn sekä osallistamalla johdettavia mukaan organisaation päätöksentekoon ja tarjoamalla heille mahdollisuuksia työskennellä itsenäisesti. Raameja johtajat voivat luoda työlle asettamalla selkeitä tavoitteita, antamalla palautetta sekä kommunikoimalla organisaation visiota työntekijöille. Luovuutta tukevan kulttuurin luomisessa korostuivat luottamus johtajan ja johdettavan välillä, työntekijöiden työhyvinvointi, ideoiden yhtäläinen arvostus, työntekijöiden osallistaminen sekä tiedon jakaminen. Tutkielman tuloksia voidaan käyttää niin esimiesasemassa toimivien henkilöiden kuin koko organisaation käytäntöjen analysoimiseen ja kehittämiseen erityisesti luovuuden näkökulmasta. Tulosten yleistettävyyttä mietittäessä on hyvä pitää mielessä, että tulokset perustuvat viiden haastateltavan omiin näkemyksiin. Tutkielman tulokset ovat kuitenkin kokonaisuudessaan samassa linjassa aiempien tulosten kanssa, mikä lisää niiden yleistettävyyttä

Organisaation sisäisen brändin kehittäminen:toimintatutkimus Ole ihmisiksi -kehitysohjelmasta

Tiivistelmä. Organisaation kannattaa kiinnostua sisäisen brändin kehittämisestä, sillä sisäinen brändi lopulta heijastuu toiminnan myötä organisaatiosta ulospäin. Suotuisa, onnistunut organisaation ulkopuolisten brändikokemus on parhaimmillaan organisaatiolle valttikortti ja kilpailuetutekijä. Se on keino erottautua muista organisaatioista omaperäisellä tavalla, jota ei voi kopioida. Tällainen erottautuvuus on elintärkeää ja menestyksen ehto kovassa kilpailuasetelmassa. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan, miten organisaation sisäistä brändiä voidaan kehittää. Tutkielma toteutetaan toimintatutkimuksena. Tutkielman teoriaosuudessa perehdytään teoriakirjallisuudessa keskeisenä esille nouseviin teemoihin, jotka tulisi ottaa huomioon sisäisen brändin kehittämisessä. Empiirisessä osuudessa tutkitaan, miten Ole ihmisiksi -niminen organisaation ajattelua ja toimintaa kehittävä konsepti toimii sisäisen brändäyksen kehitysohjelmana. Tämän konseptin mukaisella kehitysohjelmalla voidaan valmennusta metodina käyttäen valmentaa organisaatioiden henkilöstöä, ja varsinkin esihenkilöitä. Ole ihmisiksi -konseptissa erityisesti korostetaan, että organisaatiokulttuurin kokonaisuutta kehittämällä voidaan samalla kehittää sisäistä brändiä. Organisaatiokulttuuri on kaikkea ajattelua ja toimintaa, jota organisaatiossa on. Samoin sisäinen brändi rakentuu ajattelun ja toiminnan kautta. Näin ollen brändin kehittäminen tapahtuukin organisaatiokulttuurin kautta. Toimintatutkimuksen myötä myös edelleen parannellaan Ole ihmisiksi -konseptia osa-alueineen, jotta se voi jatkossa palvella entistä paremmin sisäisen brändäyksen kehitysohjelmana. Tutkielman lopputulemana muodostetaan viitekehys, jossa yhdistellen nimetään sisäisen brändin kehittämisen kannalta keskeiset osa-alueet sekä teoriakirjallisuuden että parannellun Ole ihmisiksi -konseptin perusteella. Nämä osa-alueet ovat brändi-identiteetti; organisaation olemassaolon tarkoitus, arvot ja visio; brändin tarkoitus, missio, visio, arvot ja lupaus; kilpailukyvyt ja -edut; strategia; johtaminen ja johtajuuskäsitys; tuloskortti; henkilöstö, rekrytointi ja koulutus; hyveet, oppiminen & osaaminen; motivaatio; tunteet; organisaatiostruktuuri ja funktiot; organisaatiokulttuuri; kommunikaatio, tieto ja vuorovaikutus. Tutkielma painottaa empiirisin havainnoin, että erityisesti organisaatiokulttuuri on organisaatiolle väylä rakentaa erottautuvaa brändiä. Siksi organisaatiokulttuurin rooli korostuu sisäisen brändin kehittämisessä. Tutkielman tulokset auttavat tutkimuksen toimeksiantajayritystä ja työelämää kehittymään. Tulokset eivät pyri suoraan yleistettävyyteen, mutta tarjoavat näkemystä sisäisen brändäyksen tutkimuskontekstiin ja luovat kiinnostavia jatkotutkimusmahdollisuuksia

Spring wheat mixtures in northern crop production: Quality characteristics

Mixtures of two or three spring wheat cultivars (Tähti/Kadett; Tähti/Kadett/ Tapio) were grown on experimental plots and the resulting crops were analyzed by selected procedures to indicate breadmaking quality. The quality tests included tests on the protein content, sedimentation values and rheological properties of doughs. Comparisons between mixtures and the means of pure components did not show any definite variations in terms of major quality characteristics. The quality of mixtures appears to be predictable from the performance of the pure components. The present study suggests that mixtures give equal quality compared with pure stands