VII Scandinavian Copd Research Symposium, Holmenkollen, Oslo 18th-19th November 2016

Peer reviewe

Vocalisation and feeding skills in extremely preterm infants:an intensive follow-up from birth to first word and first step

Abstract The preverbal vocalisation up to the first word, feeding skills as well as motor development until the first steps of ELBW preterm infants without disability were compared in this descriptive study to those of healthy full-term infants. In addition, preverbal and feeding skills were studied in relation to gross motor movement patterns. The preverbal development of preterm infants proceeded according to the same temporal schedule as that of full-term infants, however, preterm infants failed to produce several vocalisation skills that full-term infants presented. The preterm infants increased their vocalisation slower than the full-term infants in the beginning of each of the developmental stages. The difference between the preterm and the full-term infants grew when approaching syllables, syllable combinations, and words. The preterm infants reached the first word approximately two months later than the full-term infants. The suckling of preterm infants was either disorganised or dysfunctional, while normal or disorganised in the case of full-term infants. The preterm infants reached the spoon-feeding skills approximately at the same (corrected) ages as the full-term infants, but the transitions to new stages were difficult. Half of the preterm infants suffered from feeding problems while only two of the full-term infants had feeding problems. Both the preterm and full-term infants reached vocalisation and feeding skills in relation to gross motor movement patterns earlier than assumed according to the predominant clinical knowledge. The vocalisation and feeding skills did not seem to be dependent upon the gross motor development.Tiivistelmä Tässä kuvailevassa tutkimuksessa tarkasteltiin tiiviissä seurannassa erittäin ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneiden lasten esileksikaalista ääntelyä ensisanaan asti sekä syömistaitojen ja motoriikan kehitystä ensiaskeliin asti. Tuloksia verrattiin terveiden, täysiaikaisina syntyneiden lasten vastaaviin taitoihin. Lisäksi ääntelyn ja syömisen kehitystä tarkasteltiin suhteessa karkeamotoristen taitojen kehitysaikatauluun. Ennenaikaisesti syntyneiden lasten ääntely kehittyi saman aikataulun mukaan kuin täysiaikaisten lasten ääntely. Ennenaikaisesti syntyneet lapset jättivät kuitenkin väliin taitoja, jotka täysiaikaisina syntyneet lapset saavuttivat. Siirryttäessä uusille ääntelyn ja kielen kehitystasoille ennenaikaisina syntyneiden lasten ääntelyn määrä lisääntyi hitaammin kuin täysiaikaisina syntyneiden lasten ääntelyn määrä. Ero ennenaikaisina ja täysiaikaisina syntyneiden lasten kehityksessä kasvoi lähestyttäessä tavuja, tavuyhdistelmiä ja sanoja. Ennenaikaisesti syntyneet lapset saavuttivat ensisanavaiheen kaksi kuukautta täysiaikaisia lapsia myöhemmin. Ennenaikaisina syntyneiden lasten syömisen taidoissa havaittiin, että varhainen imeminen oli joko jäsentymätöntä tai poikkeavaa, kun täysiaikaisina syntyneillä se oli puolestaan normaalia tai jäsentymätöntä. Ennenaikaisina syntyneet lapset oppivat käsittelemään soseita ja kiinteitä ruokia samassa (korjatussa) iässä kuin täysiaikaisina syntyneet lapset, mutta siirtyminen kehitysvaiheesta toiseen tuotti vaikeutta. Puolet ennenaikaisista lapsista kärsi syömisvaikeuksista. Sen sijaan täysiaikaisina syntyneistä lapsista kahdella todettiin syömisen vaikeutta. Sekä ennenaikaisina että täysiaikaisina syntyneet lapset oppivat ääntelyn ja syömisen taitoja ennen tiettyjä karkeamotorisia liikemalleja, joiden on vallitsevan kuntoutuskäsityksen mukaisesti oletettu edeltävän näiden taitojen saavuttamista. Ääntelyn ja syömisen taidot eivät siis näyttäneet olevan riippuvaisia karkeamotoriikan kehityksestä

Very early introduction of semisolid foods in preterm infants does not increase food allergies or atopic dermatitis

Abstract Background: The optimal age for the introduction of solid foods for infants has long been a controversial issue. Objective: To determine whether the early introduction of semisolid foods influences the incidence of food allergy or atopic dermatitis among preterm infants. Methods: Retrospective data from 464 preterm infants born in Oulu University Hospital between 2008 and 2012 were analyzed. Age- and sex-matched full-term control children from the general population were identified. The primary outcome of the study was the difference in timing of the introduction of complementary feeding between preterm and full-term infants. The secondary outcomes were the incidences of food allergies and atopic dermatitis by the ages of 1 and 2 years. Results: Semisolid food was introduced at the median corrected age of 1.4 months for all preterm infants, at 1.9 months for late preterm, at 0.9 months for very preterm, and at 0.1 months for extremely preterm infants. The cumulative incidence, either of food allergies or of atopic dermatitis, did not differ significantly between preterm infants and controls by the ages of 1 and 2 years. Conclusion: The very early introduction of complementary foods into the diet of preterm babies did not increase the incidence of food allergies or atopic dermatitis even among the most preterm infants. This finding supports the hypothesis that the gut-associated lymphoid tissue of preterm infants is ready to encounter food proteins and to begin the maturation process within 3 to 6 months of birth, regardless of gestational age