Effectiveness Evaluation on Entrepreneurship Education

In EU there are hundreds and thousands ESF funded projects and several studies of these projects effectiveness have been done, but how many of these studies are focused on changes in entrepreneurship education specially in teachers thinking and action and changes on the organizational level? Note so many. That’s why I try to discover answers to the question: Is it possible and how it is possible to evaluate the Entrepreneurship Education project or program especially when taking teachers changes in thinking and action and changes on the organizational level. In the AUSESBC (Aalto University School of Economics Small Business Center) there is the effectiveness evaluation project, funded by ESF, whom called “Entrepreneurship Education joint and evaluation “YKOONTI. Project has been carried out 1.9.2010 – 30.04.2012 in Finland. The main idea of the project “YKOONTI” is to collect data and evaluate the Entrepreneurship Education ESF funded project’s which have been taken during 2000 – 2010. In this paper there were described some detail of the frame effectiveness evaluation and described one project which was evaluated during the project “YKOONTI”. The project evaluated in this paper was “FIRMA” which was carried in South Finland in the Vocational College “ESEDU”. Researcher has been decided to use in evaluation the frame of Kirkpatricks (1959, 2006) effectiveness evaluation four level model. Model is well known when evaluated effectiveness in management program but not so known when evaluating entrepreneurship education program or project. When thinking why evaluation is important is has been said, “Evaluation is about revealing the value of a project” (ETUI‐REHS Project monitoring and evaluation – guidelines). The EU has been said “The purpose of evaluation is to examine how well a project answers to the need it is done for, that is to evaluate the results and effects of the project. The method of implementation of the evaluation depends, among other things, on the stage it is done in and on who does it. The function of evaluation is also to yield information for the planning of the project, to help in the effective division of resources and to improve the quality of the project.” (European Commission 2004, 9.

Developing and Evaluating Entrepreneurship Education - Three case studies on Entrepreneurial Development Coaching in Teacher Training, the Impact of Entrepreneurship Education Projects, and Experiential Entrepreneurship Education in Basic and Higher Education

The author has not given permission for Aaltodoc -publishingThe aim of this dissertation is to provide perspectives on developing and evaluating entrepreneurship education based on the results of three case studies. The first case study deals with Entrepreneurial Development Coaching (EDC) and asks how EDC affects teachers' thinking and action regarding entrepreneurship. The second study reviews Entrepreneurship Education projects and their impact. The third study generates perspectives on the developmental evaluation of experiential learning concepts in primary school together with higher education, focusing on how to develop sixth-grade students' entrepreneurial mindset and the effects thereof on entrepreneurial attitudes and long-term entrepreneurial behaviour which increase self-employability in the context of entrepreneurship. The main research question underlying my dissertation is: "How to use evaluation to develop Entrepreneurship Education through the education path and strengthen its impact on attitudes, working life and entrepreneurship?" I have identified a research gap, around the development of the evaluation of entrepreneurship education. Society is changing, how we develop teachers' capabilities to support entrepreneurship in schools with the means of entrepreneurship education, what should be done at different school levels in order to improve students' entrepreneurship skills. I approach the research problem in this dissertation from the theoretical perspective of entrepreneurship evaluation, in terms of entrepreneurial pedagogy and how it implements entrepreneurial pathways, supports career planning, and develops specific mindsets, skills, attitudes, and types of behaviour. Furthermore, I explore pedagogical nudging points when discussing entrepreneurship education. I contribute to the relevance of how to evaluate and develop entrepreneurship education in relation both to entrepreneurial pedagogy and its methods, as well as to recommendations from the European Union. In addition, I explore recent debates on experiential entrepreneurship education and pedagogical nudging to widen understandings of the role played by experiential entrepreneurship education in the education system, as well as discussions on entrepreneurial mindsets, skills, attitudes, and types of behaviour. I have compiled this dissertation from three independent case studies, scholarly articles, all of which revolve around the developing and evaluating of entrepreneurship education.

"Kesän osalta valoisaa" Yrittäjyydestä elinvoimaa Etelä-Savoon

Elinvoiman merkityksellisyydestä ja siitä, miten elinvoimaisuuteen voitaisiin vaikuttaa, keskustellaan laajasti. Tässä tutkimuksessa keskitytään yrittäjyyden ja pienten sekä keskisuurten yritysten kehittämisen kysymyksiin, jotka ovat relevantteja ja keskeisiä Etelä-Savon elinvoimaisuuden kehittämisen kannalta. Etelä-Savo ennakoi -selvityksissä on nostettu esille, että maakunnan väestön määrän väheneminen, ikääntyminen mukaan lukien sukupolvenvaihdosten määrä, melko alhainen koulutustaso, yritysten pienuus ja mahdollinen kasvuhaluttomuus, TKI-investointien vähäisyys ja työvoimansaatavuuden ongelmat lienevät jossain määrin kehitystä hidastavia ja tutkijoiden näkökulman mukaan myös elinvoimaisuuden lisääntymistä hidastavia tekijöitä (Etelä-Savo ennakoi 2020). Yrittäjyydestä elinvoimaa -tutkimuksen tavoitteena on selvittää yritysten näkemyksiä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat niiden vetovoimaisuuteen, tuottavuuden parantamiseen ja tätä kautta elinvoimaisuuden lisääntymiseen

Selvitys Etelä-Savon yrittäjyyden kokeiluympäristöistä. Suosituksia kokeiluympäristöjen toteuttamiseen

Etelä-Savon yrittäjyyden kokeiluympäristöjen selvitys -hanke tarkasteli sitä, millaiset yrittäjyyden kokeiluympäristöt toimisivat yrittäjyyden edistämisessä Etelä-Savossa. Selvityksen tekijät edustavat eteläsavolaisia oppilaitoksia, ja sen vuoksi haluttiin selvityksessä tarkastella alueellisen yrittäjyyden kokeiluympäristön luomista yhtenä keinoja edistää opiskelijoiden yrittäjyyttä. Yrittäjyyttä edistävien oppimisympäristöjen tiedetään lisäävän opiskelijoiden kiinnostusta yrittäjyyteen, ja opiskelijoille tarvittaisiin uudentyyppinen, mahdollisimman hyvin omaan yrittäjyyteen valmentava ja tukeva työssäoppimispaikka. Selvitys luo osaltaan pohjaa maakunnan yhteiselle yrittäjyyden toimintasuunnitelmalle, tarvittavien kokeiluympäristöjen perustamisen lähtökohdille ja yrittäjyysekosysteemin vahvistamiselle. Yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden parissa Etelä-Savossa toimivien sekä niistä kiinnostuneiden henkilöiden (sidosryhmien) ja opiskelijoiden näkemyksiä uudenlaisesta yrittäjyyden kokeiluympäristön tarpeellisuudesta ja muodosta kerättiin kyselyjen avulla. Valtaosa kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli sitä mieltä, etteivät he saa riittävästi ohjausta ja valmennusta yrittäjyyteen, mutta kiinnostus kasvaisi, jos yrittäjyyttä voisi opintojen rinnalla kokeilla. Sidosryhmäkyselyllä selvitettiin vastaajien näkemyksiä yrittäjyyden kokeiluympäristön tarpeellisuudesta, toteuttajatahoista, organisoinnista, palveluista ja resursoinnista. Vastaajien enemmistön mielestä Etelä-Savossa tarvitaan yrittäjyyden kokeiluun yhteisiä, helposti saavutettavissa olevia kokoontumis- ja kohtaamistiloja jokaisella kaupunkipaikkakunnalla, ja lisäksi yhteiset verkkopalvelut. Palvelutarpeissa korostuivat mm. henkilökohtainen idea- ja yritysneuvonta, mentorointi, sparraus, yhteiset tapahtumat ja verkostoituminen. Kyselyn tulosten jatkotyöstöä varten järjestettiin kolme alueellista työpajaa. Työpajoissa rakentui näkemys siitä, että yrittäjyyden kokeiluympäristön käyttäjiä ovat nimenomaan yrittäjyyden kokeilemisesta kiinnostuneet yksilöt ja tiimit. Käytyjen keskustelujen pohjalta näyttää siltä, että jo yrittäjänä toimivilla on kokeiluympäristöissä oma roolinsa, mutta se on pikemminkin mentorina toimiminen ja osaamisen jakaminen kuin varsinaisen asiakkaan rooli. Selvityksen perusteella annetaan lopuksi joukko suosituksia. Uusi yrittäjyyden kokeilemisen mahdollistava toimintaympäristö tulisi perustaa jokaiseen Etelä-Savon kaupunkiin. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat ensi vaiheessa toisen asteen opiskelijat. Tarkoituksenmukaiseksi nähdään kasvotusten tapahtuvat kohtaamiset mahdollistava fyysinen tila. Virtuaaliset palvelut tukevat paremmin jo toimivia yrittäjiä sekä yrityksiä ja kytkevät myös ne osaksi uusia yhteisöjä. Tärkeimpiä palveluja ovat yritysneuvonnan eri osa-alueet, henkilökohtainen sparraus, valmennukset ja verkostoituminen. Yrittäjyyden kokeiluympäristön resursoinnissa on pyrittävä yhdistämään julkista ja yksityistä rahoitusta. Oppilaitoksille sopiva rooli kokeiluympäristössä on yrittäjyyskoulutuksen tarjoaminen

Erratum to: Guidelines for the use and interpretation of assays for monitoring autophagy (3rd edition) (Autophagy, 12, 1, 1-222, 10.1080/15548627.2015.1100356

non present