Dancing Recognition

AbstractThis paper aims to discuss how dance animateuring works as pedagogy of recognition. The research is practice-led, and it includes activities on two levels. The first part includes an artistic project: creating a multi-disciplinary performance Katiska in collaboration with a music composer, five young men (all Finnish and aged 15–18) and the researcher as the animateur of Katiska. The second stage of the research describes the educational and art-based research activity of this kind, and most of all, it proposes a new form of educational practice, the pedagogy of recognition

The Living Dying Body: Arriving at the Awareness of All Life’s Interdependencies through a Video Artwork

In this article, I ask how an artwork handling mortality can address human belongingness to the rest of nature. I develop my argument from my video work, which I discuss through the concepts of ecosocialization and the "paradox of tragedy." The orientation of curiosity in artistic experiences may aid in generating a more welcoming relationship with the diverse affects of life's complexities and vulnerabilities. As a result of my artistic journey, I propose that art can help us abandon our aspirations of refuting human mortality and separating humans from the rest of nature and aid in recognizing all life's interdependencies vital for adopting the ecosocial life orientation

Toiseuden moninainen kokemus : Tutkimusrunous taistelevan vammaistutkimuksen menetelmänä

Vammaisuutta on 2000-luvulta lähtien alettu ymmärtää yksilöllisen vajavaisuuden sijasta sosiaalisena konstruktiona, joka syntyy ihmisten ennakkoluuloista erilaisuutta kohtaan. Kriittinen  yhteiskuntatieteellinen vammaistutkimus pyrkii purkamaan ableistisia eli vammaisuuteen perustuvia syrjivien rakenteita ja arvoja. Vammaisten omat moninaiset kokemukset jäävät kuitenkin tutkimuksissa yhä marginaalisiksi tai tutkimustulokset eivät välity riittävän vaikuttavasti yhteiskunnan muuttamiseksi. Esitän, että tieteen ja taiteen tiedonmuodostuksen tapoja yhdistelevä tutkimusrunous (poetic inquiry) voi taistelevan tutkimuksen menetelmänä olla aktivismia: tutkimusrunoilla pyritään aktiivisesti yhteiskunnan muuttamiseen ennakkoluuloja ravistelemalla. Ne voivat analyysimenetelmänä auttaa toiseuden moninaisuuden tutkimisessa ilman hierarkkista kahtiajaottelua. Tutkimuksen raportoinnissa runot mahdollistavat moninaisten kokemusten kuulemisen ja ilmaisemisen arvoja ja asenteita muuttavalla tavalla. Artikkeli perustuu taideperustaiseen tutkimushankkeeseen, jossa sitouduttiin taistelevan tutkimuksen periaatteisiin kantaaottavana, toimintalähtöisenä ja osallistuvana tutkimuksena  yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Esimerkkeinä käyttämäni tutkimusrunot koostin taiteilija-aktivisti-tutkijana kehitysvammaisten naisten haastatteluista. Niiden avulla on mahdollista puhutella laajempaa yleisöä kuin perinteinen akateeminen tutkimus mahdollistaa ja kutsua vastaanottaja jäsentämään aktiivisesti todellisuutta. Tutkimusrunouden vahvuudet taistelevan tutkimuksen menetelmänä ovat 1) autenttisen kokemuksen kuulemisessa ja välittämisessä, 2) toiseuden moninaisuuden esille tuomisessa ja 3) moninaisten yleisöjen tavoittamisessa

63 windows: Generating Relationality Through Poetic and Metaphorical Engagement

In this paper, an artist-researcher and scholars from the fields of cultural studies, theology, and educational and social sciences reflect on their artistic experiences to think about what kinds of affects, meanings, and responses emerge when engaging with the sound artwork 63 windows. The experiences are discussed particularly in relation to the metaphor of the window and weaved together with the perspectives of collective biography and memory work, the ethics of care, and the narrative and interpretation theories. On this basis, the paper suggests that relational ethics of care emerges in the continuous and puzzling process of attentive engagement with art: first (1) with imagination, then (2) experiencing belonging and distance, and finally (3) arriving at the understanding of mutual connectedness of life

Summaries

Tiedeartikkelien englanninkieliset käännökset

Ekososialisaation ja ekoindividuaation tarpeesta ja merkityksestä: Vastaus ekososiaalisen kasvatusteorian kritiikkiin

Vastaamme Antti ja Pentti Moilasen artikkelin “Ekososialisaatio ja ekoindividuaatio sivistysideaaleina: ekososiaalisen kasvatuksen teorian kritiikkiä” huomioihin, jotka perustuvat omista näkemyksistämme poikkeaviin tapoihin ymmärtää kasvatustiedettä ja ekologiaa. Moilasten saksalainen kasvatus- ja sivistysteoria ei ole soveltunut kasvatusfilosofisten tarkastelujemme lähtökohdaksi sen ihmiskeskeisyyden vuoksi. Tutkimusperinne, josta oma tarkastelumme kumpuaa, tunnistaa kasvatuksentutkimuksen monenlaisia teoreettisia näkökulmia soveltavana tieteenä. Monitieteisen ja monista teoreettisista perinteistä ammentavan ekososiaalisen kasvatusajattelun peruslähtökohtana on pyrkimys käsittää kasvatus ei-ihmiskeskeisesti ja avartaa mielikuvitusta kohti rakentavaa monilajista vuorovaikutusta ihmisen ja muun luonnon välillä. Ihmiskeskeinen tapa ymmärtää kasvatus ja sen peruskäsitteet uusintaa ekologisesti tuhoavaa suhdetta toisiin eläviin olentoihin. Artikkelimme puolustaa ekososialisaation ja ekoindividuaation käsitteitä, tarkentaa näihin liittyviä ajatuksia sekä oikoo Moilasten niihin liittämiä merkittävimpiä väärinkäsityksiä. Lisäksi puemme sanoiksi joitakin sellaisia ajatuksia, joita emme ole aiemmin katsoneet tarpeellisiksi avata siitä syystä, että nämä käsitykset ovat jo niin laajasti jaettuja moderneissa kasvatuksen teoretisoinneissa