Job demands-resources model in the context of recovery : Testing recovery experiences as mediators

The aim of the present study was to extend the original Job Demands– Resources (JD-R) model by taking into account recovery as an important mediation mechanism between work characteristics and well-being/ill-health. Specifically, we examined whether recovery experiences—strategies promoting recovery—might have a mediating role in the JD-R model among 527 employees from a variety of different jobs. The results showed that psychological detachment fully mediated the effects of job demands on fatigue at work and mastery partially mediated the effects of job resources on work engagement. Altogether, the results suggest that recovery merits consideration as a mediating mechanism in the JD-R model

Eettisten dilemmojen yhteys työuupumukseen kaupunkiorganisaation henkilöstöllä

Tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa työntekijöiden eettisten dilemmojen profiileja ja tutkia eroavatko työntekijät eri profiileissa työuupumuksen suhteen toisistaan. Kyselytutkimus kohdistui kaupunkiorganisaation henkilöstöön (n = 2470). Eettisiä dilemmoja tutkittiin kysymällä kuinka usein vastaaja koki 1) epätietoisuutta organisaationsa eettisistä toimintatavoista (A-tyypin dilemma) ja 2) arvoristiriitoja (B-tyypin dilemma). Työuupumusta tutkittiin 9-osioisella Bergen Burnout Indicator -kyselyllä. Latentin profiilianalyysin avulla löydettiin neljä dilemmojen yleisyyttä kuvaavaa profiilia: 1) A- ja B -tyypin dilemmoja kohdattiin harvoin; 2) A- ja B -tyypin dilemmoja kohdattiin viikoittain; 3) A-tyypin dilemmoja kohdattiin viikoittain ja B-tyypin dilemmoja harvoin; 4) A-tyypin dilemmoja kohdattiin kuukausittain ja B-tyypin dilemmoja harvoin. Toiseen profiiliin kuuluneet työntekijät raportoivat enemmän työuupumusta kuin muut työntekijät. Tulokset osoittivat, että toistuva epätietoisuus eettisistä toimintatavoista ja paine sääntöjen, normien tai omien arvojen vastaiseen toimintaan ovat työuupumuksen riskitekijöitä

Johtajien työn eettinen kuormittavuus ja sen yhteydet työhyvinvointiin

Tutkimuksessa selvitetiin suomalaisten johtajien työn eettistä kuormittavuutta kahden kuvaajan avulla. Ensinnäkin tutkittiin, kuinka usein johtajat kohtaavat työssään eettisesti haastavia tilanteita, joihin liittyy kokemus eettisestä dilemmasta (johtaja ei tiedä, mikä on oikea toimintatapa tai tietää, mutta joutuu syystä tai toisesta toimimaan sääntöjen, normien tai arvojen vastaisesti). Toiseksi selvitetiin, kuinka stressaaviksi johtajat nämä tilanteet kokevat. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi eettisen kuormittavuuden yhteyttä johtajien työhyvinvointiin (työuupumus ja työn imu) sekä eettisten dilemmojen yleisyyttä johtamistyön eri tilanteissa. Kaikkiaan 902 eri alojen johtajaa ympäri Suomen vastasi kyselytutkimukseen syksyllä 2009. Tulokset osoittivat, että suurin osa (84 %) johtajista on kohdannut työssään eettisesti haastavia tilanteita, mutta enemmistölle nämä tilanteet eivät olleet usein toistuvia. Neljäsosa johtajista koki eettisesti haastavat tilanteet psyykkisesti stressaavina, ja naisjohtajat kokivat tilanteissa miehiä enemmän stressiä. Stressin kokemukset olivat yhteydessä johtajien työuupumukseen ja matalaan työn imuun. Johtajat kokivat resurssien käyttöön liittyvät asiat yleisimmiksi työtilanteiksi, joihin liittyi eettisiä dilemmoja

Lisääkö työn intensiivistyminen työn imua? Tuloksia intensiivistymisen ilmenemismuodoista erilaisilla ammattialoilla

Tutkimuksessa tarkasteltiin työn intensiivistymisen ilmenemismuotojen ja työn imun välisiä yhteyksiä yhdeksän ammattialan aineistossa (N = 7 786). Tutkimus toteutettiin kyselyllä, ja tuloksia analysoitiin regressioanalyyseillä ammattialoittain. Tulokset osoittivat, että yhteydet työn imuun vaihtelivat työn intensiivistymisen eri ilmenemismuotojen ja tason mukaan, mutta osin myös ammattialoittain. Kokemus työtahdin kiristymisestä oli yhteydessä heikompaan työn imuun lähes kaikilla ammattialoilla. Sen sijaan lisääntyneet oppimisvaatimukset työssä olivat joillakin ammattialoilla yhteydessä korkeampaan työn imuun. Toisaalta havaittiin, että työn imu on korkeinta silloin, kun oppimisvaatimukset ovat kohtalaiset, kun taas hyvin korkeat ja matalat oppimisvaatimukset heikensivät työn imua. Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että työn intensiivistyminen ei välttämättä ole yksinomaan työn kuormitustekijä vaan tietyillä ammattialoilla ja tietynlaisella intensiivistymisellä voi olla myös myönteisiä seurauksia

Muutosvoimavarojen yhteydet henkilöstön työhyvinvointiin sekä työpaikan ja alanvaihtoaikeisiin terveysalan organisaation muutosprosessissa

Tutkimme kahden vuoden seurantatutkimuksessa, miten muutosvoimavarat (viestintä, osallistuminen päätöksentekoon, muutostuki) ovat yhteydessä terveydenhuoltoalan henkilöstön työhyvinvointiin (työuupumus, työn imu) sekä työpaikan ja alanvaihtoaikeisiin organisaatiomuutoksen aikana. Tutkimukseen osallistui 303 sairaanhoitopiirin työntekijää, joista 87 prosenttia oli naisia ja potilastyössä toimivia 74 prosenttia. K-­keskiarvoklusteroinnilla tunnistimme tutkimuksen lähtötilanteessa kolme muutosvoimavaraprofiilia: vähäiset muutosvoimavarat (41 % tutkittavista), korkeat muutosvoimavarat (23 %) ja keskimääräiset muutosvoimavarat (36 %). Vähäisten muutosvoimavarojen profiilissa yliedustettuina olivat potilastyöntekijät ja korkeiden muutosvoimavarojen profiilissa esihenkilöt. Toistomittausten kovarianssianalyysi osoitti vähäisten muutosvoimavarojen profiilin työntekijöiden kokeneen eniten työuupumusta ja vähiten työn imua, minkä lisäksi heillä oli eniten työpaikan ja alanvaihtoaikeita. Korkeiden muutosvoimavarojen profiilissa työntekijöiden työuupumus oli matalinta ja työn imu korkeinta, minkä lisäksi heillä oli vähiten työpaikan ja alanvaihtoaikeita. Tutkimuksemme osoittaa muutosvoimavarojen olevan yhteydessä henkilöstön korkeampaan työhyvinvointiin sekä vähäisempiin työpaikan ja alanvaihtoaikeisiin terveydenhuolto­organisaation muutosprosessin aikana

Työn tuunaamisen profiilit sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa : yhteydet työhyvinvointiin

Työn tuunaaminen on oma-aloitteista työn kehittämistä työn voimavaroja ja vaatimuksia muokkaamalla. Tutkimme, millaisia tuunausprofiileja voidaan löytää kolmesta erilaisesta tuunaustavasta, jotka olivat työn voimavarojen lisääminen, työn vaatimusten lisääminen ja työn vaatimusten optimoiminen. Selvitimme myös, miten työhyvinvointi vaihtelee profiileissa. Sähköiseen kyselyyn osallistui 1 024 sosiaali- ja terveysalan organisaation työntekijää. K-keskiarvojen klusterianalyysin avulla tunnistimme neljä työn tuunaamisen profiilia: aktiiviset tuunaajat (19 %, monipuolinen tuunaaminen), optimoivat tuunaajat (21 %, työn vaatimusten optimointi), passiiviset tuunaajat (27 %, keskimääräistä vähemmän tuunausta) ja keskiverrot tuunaajat (34 %, keskimääräisesti tuunauksen eri tapoja). Moniulotteinen kovarianssianalyysi osoitti, että aktiiviset tuunaajat kokivat eniten työn imua ja työn merkityksellisyyttä. Passiiviset tuunaajat kokivat niitä vähiten. Aktiivisilla tuunaajilla ja optimoivilla tuunaajilla oli hieman muita profiileja enemmän emotionaalista uupumusta. Nuoremmat työntekijät olivat vanhempia työntekijöitä aktiivisempia työn tuunaajia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sote-alalla kannattaa edistää työn tuunaamisen tapoja, sillä monipuolinen työn tuunaaminen oli yhteydessä erityisesti työn imuun ja työn merkityksellisyyteen.publishedVersionPeer reviewe

Stress of conscience in healthcare in turbulent times : A longitudinal study

Background: Healthcare workers frequently face ethically demanding situations in their work, potentially leading to stress of conscience. Long-term work intensification (more and more effort demanded year after year), organizational change and COVID-19 may be risk factors concerning stress of conscience. Aims: The main aim was to investigate the relationship between long-term work intensification and stress of conscience among the personnel in a healthcare organization. Organizational change management was considered a mediator and COVID-19-related work stress a moderator in the association between work intensification and stress of conscience. Research design, participants and context: A total of 211 healthcare district employees participated in a longitudinal survey using questionnaires collected in 2019 (major organizational change in the planning stage) and 2021 (organizational change completed). Ethical considerations: The study was implemented according to the guidelines of the Finnish National Board on Research Integrity. The Finnish instructions were that no review by an ethics committee was necessary because participation was voluntary, informed consent was requested, participants were assured that they were free to withdraw from the longitudinal study at any time and no health data were collected. Findings: Long-term work intensification was associated with more severe stress of conscience. Long-term work intensification was partially mediated through change management to stress of conscience. High COVID-19 stress strengthened the association between long-term work intensification and stress of conscience. Conclusions: Long-term work intensification must be addressed to reduce stress of conscience in healthcare, otherwise the healthcare system will be vulnerable to changes and crisis. Extra resources for personnel and management should be allocated because of work intensification during organizational change and health crises like the COVID-19 pandemic to alleviate stress of conscience.Peer reviewe

Työn intensifikaation profiilit suomalaisilla johtajilla: Yhteydet työhyvinvointiin ja työnkuvan vaihtoajatuksiin

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia työn intensifikaation eli työn kiihtymisen profiileja voidaan tunnistaa johtajilla ja miten eri profiilien johtajat eroavat toisistaan työhyvinvoinnin ja työnkuvan vaihtoajatusten suhteen. Kyselytutkimuksen otos poimittiin Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton, Suomen Ekonomien ja Tekniikan Akateemisten jäsenrekistereistä. Tutkituista johtajista (N=705) yli puolet (56 %) oli miehiä. Löysimme K-keskiarvojen klusterianalyysin avulla viisi profiilia: 1) Riskiprofiili (voimakas työn intensifikaatio, 31 %), 2) suotuisa profiili (työn- ja urasuunnittelun vaatimukset lisääntyneet kohtuullisesti, 19 %), 3) haitta- ja haastestressoriprofiili (työtahti ja tieto- ja taitovaatimukset lisääntyneet, 20 %), 4) alhainen profiili (vähäinen työn intensifikaatio, 22 %) ja 5) haasteeton profiili (ei työn intensifikaatiota, 8 %). Riskiprofiilin sekä haitta- ja haastestressoriprofiilin johtajat raportoivat eniten työuupumusta. Haitta- ja haastestressoriprofiilin johtajilla oli eniten toiveita päästä vähemmän vaativiin johtotehtäviin. Suotuisan profiilin johtajilla oli paljon työn imua ja vähän työnkuvan vaihtoajatuksia. Yhteenvetona voidaan todeta, että puolet johtajista kuului työn intensifikaation suhteen vaativiin ryhmiin (1 ja 3), joissa ilmeni muita ryhmiä enemmän työuupumusta sekä toiveita vähemmän vaativista johtotehtävistä

Profiles of nature exposure and outdoor activities associated with occupational well-being among employees

This research addresses the profiles of nature exposure and outdoor activities in nature among Finnish employees (N = 783). The profiles were formed on the bases of nature exposure at work and the frequency and type of outdoor activities in nature engaged in during leisure time. The profiles were investigated in relation to work engagement and burnout. The latent profile analysis identified a five-class solution as the best model: High exposure (8%), Versatile exposure (22%), Unilateral exposure (38%), Average exposure (13%), and Low exposure (19%). An Analysis of Covariance (ANCOVA) was conducted for each well-being outcome in order to evaluate how the identified profiles related to occupational well-being. Participants with a High, Versatile, or Unilateral exposure profile reported significantly higher work engagement in the dimensions of vigor and dedication than did the participants with a Low exposure profile. The participants with the High exposure profile also reported lower burnout in the dimensions of cynicism and professional inadequacy than the participants with the Low exposure profile. Nature exposure during the workday and leisure time is an under researched but important aspect in promoting occupational well-being

Eettisesti haastavat tilanteet ja niiden kuormittavuus johtajien työssä: fokusryhmäkeskusteluiden analyysi

Tässä pilottitutkimuksessa tutkittiin laadullisesti johtajien työssään kokemia eettisesti haastavia tilanteita (sisällöt, kontekstit) sekä niissä koettuja ristiriitakokemuksia. Työtilanteita luokiteltiin laadullisen aineiston pohjalta. Aineisto kerättiin 16 suomalaisen johtajan fokusryhmäkeskusteluista (neljä ryhmää). Tulokset osoittivat, että johtajat kohtasivat usein työssään erilaisia eettisesti haastavia tilanteita suhteessa organisaation sidosryhmiin. Näitä sidosryhmiä olivat organisaation toimintaympäristö eli yhteiskunta, asiakkaat, omistajat sekä henkilöstö (johto, kollegat ja alaiset). Haastavien tilanteiden sisällöt jakautuivat viiteen luokkaan: 1) monimutkaiset työtilanteet, 2) rehellisyys, 3) oma toiminta, 4) vuorovaikutussuhteet ja 5) oikeudenmukaisuus. Psykologisen stressiteorian mukaisesti johtajat kokivat tilanteet kuormittaviksi, jos johtajan ja sidosryhmien välillä vallitsi ristiriitakokemus. Ristiriitoja koettiin johtajan omien arvojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien välillä, sekä ympäristön odotusten ja omien resurssien välillä. Tutkimuksessamme nousi esille myös uusi ristiriitatilanne, joka syntyy, kun johtaja toimii tinkimättömästi omien arvojensa mukaan ulkopuolisia odotuksia vastaan