Is Domestic Debt the Answer to Debt Crises?

Analysis of public debt in developing countries has traditionally focused on external debt. However, in recent years several countries have looked increasingly to domestic sources when expanding their net borrowing or adopted aggressive policies aimed at retiring public external debt and substituting it with domestically issued debt. Some countries are even building up domestic fiscal liabilities with the objective of sterilizing enlarged aid inflows. This chapter asks what possible challenges and opportunities might be arising from these new developments in sovereign debt management

Psykoosilääkkeet muistisairaan potilaan hoidossa

Enemmistö muistisairauspotilaista saa haittaavia käytösoireita jossakin sairauden vaiheessa. Käytösoireiden ensisijainen lääkehoito on muistisairauden asianmukainen lääkehoito. Psykoosilääkkeet saattavat lisätä aivoverenkierron häiriöiden määrää ja kuolleisuutta dementiapotilailla, joten niiden käyttö tulee rajata vain vaikeisiin psykoottisiin ja levottomuutena tai aggressiivisuutena ilmeneviin käytösoireisiin. Muistisairauksia sairastavilla on myös suurentunut riski saada psykoosilääkkeistä ekstrapyramidaalioireita, infektioita, väsymystä ja hypotensiota. Amerikan psykiatriyhdistyksen uunituore hoitosuositus linjaa ja tarkentaa psykoosilääkkeiden käytön ­periaatteita tällä potilasryhmällä

Masennuslääkkeet monilääkityillä potilailla

Väestön ikääntyessä masennuslääkkeitä käyttävät yhä useammin potilaat, joilla on muita sairauksia ja lääkehoitoja. Silloin joudutaan potilaan perussairauksien lisäksi ottamaan huomioon myös lääkkeiden mahdolliset haitta- ja yhteisvaikutukset

Vanhuksen vaikea ja psykoottinen masennus

Vanhusväestöstä 1 - 4 % kärsii vaikeasta masennuksesta. Vanhusten masennusoireet voivat olla erilaisia verrattuna nuorempien oireisiin. Vanhusikäisillä vaikeakin masennustila on alidiagnosoitu ja siten saattaa jäädä myös hoitamatta. Vaikean ja psykoottisen masennuksen vakavin komplikaatio on itsemurha, johon päätyi vuonna 2008 162 yli 65-vuotiasta. Vanhusten vaikeimpien masennustilojen hoito alkaa usein psykiatrisessa sairaalassa. Tässä potilasryhmässä masennuslääkkeillä saattaa olla tehoeroja. Sähköhoidon mahdollisuus tulisi muistaa myös vaikeasta ja psykoottisesta masennuksesta kärsiviä vanhuspotilaita hoidettaessa. Potilaita tulisi ohjata tähän tehokkaimpaan hoitoon nykyistä aiemmin. Sähköhoito on turvallinen myös vanhusikäiselle. Vaikeassa ja psykoottisessa masennustilassa sen teho on kiistaton

Ahdistuneisuushäiriöiden diagnostiikka ja lääkehoito perusterveydenhuollossa

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko ovat tavallisia perusterveydenhuollon potilailla. Ne voivat kuitenkin olla vaikeasti tunnistettavia, koska potilaat hakeutuvat vastaanotolle ensisijaisesti somaattisten vaivojen, esimerkiksi rinta- tai vatsakipujen, hengenahdistuksen, huimauksen, takykardian tai univaikeuksien vuoksi. Nämä ahdistuneisuushäiriöt on tärkeätä tunnistaa ja hoitaa, koska ne aiheuttavat kärsimystä, huonontavat toimintakykyä ja niihin liittyy usein terveyspalvelujen runsasta käyttöä. Sosiaalisten tilanteiden pelko on syytä hoitaa jo senkin vuoksi, että se altistaa päihteiden käytölle itselääkintänä. Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy usein samanaikainen depressio, joka tulee huomioida hoidossa. Ahdistuneisuushäiriöitä hoidetaan psykoterapialla, lääkehoidolla tai näiden yhdistelmällä. SSRI- ja SNRI-lääkkeet ovat ensisijainen lääkevalinta

Masennuslääkityksen lopettamisvaiheen ongelmat

•Masennuslääkkeitä käytetään tavallisimmin 6–12 kuukauden jaksoissa. Lääkityksen lopettamisvaiheen oireita esiintyy 10–20 %:lla potilaista. •Potilaat saattavat myös keskeyttää masennuslääkehoidon oma-aloitteisesti ja saada tällöin oireita. •Lopettamisoireiden kehittymistä voidaan estää pienentämällä masennuslääkkeen annosta portaittain. •Oireet väistyvät useimmiten 1–3 viikossa itsekseen, mutta vaikeimpia oireita voidaan hoitaa aloittamalla masennuslääkehoito uudelleen