Metsätalouden vaikutukset Neidonkenkään : Seurantatutkimus

Tutkimuksessa selvitettiin metsärakenteen ja sen muutosten vaikutuksia uhanalaisen EU-direktiivikasvilajin neidonkengän (Calypso bulbosa) esiintymiseen ja lisääntymiseen. Erityisesti tarkasteltiin sitä, minkälaista metsänkäsittelyä neidonkenkä sietää ja kykeneekö kerran hävinnyt kasvupaikka palautumaan, jos paikka uudistetaan metsätalousmenetelmin. Tavoitteena oli myös kehittää menetelmiä lajin seurantaan ja suojeluun. Työtä varten perustettiin noin 50 tutkimusruutua lounais-Lappiin sekä harvennus- ja poimintahakkuukoealat Keminmaahan ja Tervolaan. Neidonkengistä kukki vuosittain keskimäärin alle puolet. Kukkineista pölyttyi keskimäärin noin kolmannes. Kukinnan ja pölyttymisen onnistuminen näyttää vaihtelevan voimakkaasti eri vuosina ilmeisesti luontaisista syistä. Pienaukkojen lähellä kasveja esiintyi enemmän kuin sulkeutuneissa paikoissa. Ilmeisesti pienaukkojen tuoma valoisuus edisti kasvien esiintymistä niiden läheisyydessä. Isojen aukkojen reunoilla kasvia oli kuitenkin vähemmän kuin metsän sisäosissa. Kukkineiden ja pölyttyneiden kasvien määrät eivät kuitenkaan eronneet reunoissa metsän sisäosista. Miltään harvennushakkuupaikalta neidonkenkä ei ole 10 vuoden seurannan jälkeen hävinnyt. Kukkimisprosentti, kukkien pölyttymisprosentti sekä lisääntymismenestystä kuvaava pölyttymisprosentti per kaikki kasvit vaihtelivat vuosittain samansuuntaisesti koe ja kontrolliruuduissa. Käsittelyn intensiteetillä ei myöskään havaittu olevan vaikutusta neidonkengän säilymiseen ja lisääntymiseen, sillä ne vaihtelivat vuosittain myös aika samalla tavalla eri käsittelyissä. Tarkastelujakso on kuitenkin vielä liian lyhyt todellisten pitkäaikaisvaikutusten arviointiin

Cultural factors in the distribution of soil mites in Finland

The study was planned to find evidence on potential cultural factors in occurrence and distribution of soil-living mites (Oribatida and Mesostigmata) in Finland. Samples were taken from meadows, gardens and forest edges at (a) isolated cottages and (b) culturally exposed farms in two areas, Sipoo/Mäntsälä and Ilomantsi. Multiple factorial analyses revealed significant differences only between the areas. Number of species was lower in Ilomantsi, where several ”southern” species were absent. The typical forest species were more abundant in the forest habitat. There was no difference between ”Cottages” and ”Farms”

Island selection on mammalian life-histories: genetic differentiation in offspring size

BACKGROUND: Since Darwin's pioneering work, evolutionary changes in isolated island populations of vertebrates have continued to provide the strongest evidence for the theory of natural selection. Besides macro-evolutionary changes, micro-evolutionary changes and the relative importance of natural selection vs. genetic drift are under intense investigation. Our study focuses on the genetic differentiation in morphological and life-history traits in insular populations of a small mammal the bank vole Myodes glareolus. RESULTS: Our results do not support the earlier findings for larger adult size or lower reproductive effort in insular populations of small mammals. However, the individuals living on islands produced larger offspring than individuals living on the mainland. Genetic differentiation in offspring size was further confirmed by the analyses of quantitative genetics in lab. In insular populations, genetic differentiation in offspring size simultaneously decreases the additive genetic variation (VA) for that trait. Furthermore, our analyses of differentiation in neutral marker loci (Fst) indicate that VA is less than expected on the basis of genetic drift alone, and thus, a lower VA in insular populations could be caused by natural selection. CONCLUSION: We believe that different selection pressures (e.g. higher intraspecific competition) in an insular environment might favour larger offspring size in small mammals. Island selection for larger offspring could be the preliminary mechanism in a process which could eventually lead to a smaller litter size and lower reproductive effort frequently found in insular vertebrates.peerReviewe

Metsien hiilensidonta, metsätalouden vesistökuormitus ja monimuotoisuus : tukimahdollisuuksia metsänomistajalle

Metsä toimii kasvaessaan tehokkaana hiilinieluna ja sitoo merkittävän osan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Ilmakehässä olevan hiilidioksidin sitoutuminen metsiin on suoraan suhteessa metsien kasvuun. Metsänomistajalle hiilensidonta ja monimuotoisuuden suojelu markkinaehtoisesti voivat olla tapa laajentaa ansaintamahdollisuuksia omasta metsästään. Tähän esitteeseen on koottu tämän hetken yleistietoa metsien hiilensidontaan ja päästövähennyksiin liittyvistä mahdollisuuksista sekä aiheeseen liittyvistä metsätalouden tuista. Mukana on myös tietoa ja linkkejä ekologisen kompensaation mahdollisuuksista ja mm. hiilikaupan keskeisistä käsitteistä

Quantifying changes of the coniferous forest line in Finnish Lapland during 1983-2009

201

Vaaka punnitsee, arvottaa, tasapainottaa -toimintamalli Vaara-Kainuun matkailualueiden suunnitteluun

Sosioekologisia työkaluja Vaara-Kainuun matkailualueiden suunnitteluun.

New national and regional biological records for Finland 10. Contributions to Bryophyta and Marchantiophyta 9

Six species of mosses (Bryophyta: Brachythecium udum, Lewinskya fastigiata, L. elegans, Polytrichastrum altaicum, P. septentrionale, Tortella densa) and two of liverworts (Marchantiophyta: Scapania parvifolia and Tritomaria excecta) are presented as new for Finland. One species, Brachythecium laetum, is removed from the Finnish checklist. New records in biogeographical provinces for 51 species of mosses and 32 species of liverworts are listed. Finally, two occurrences in biogeographical provinces are removed due to misidentifications

From forest bathing to green roofs - Guide for productised environments in summer and wellness tourism

Luken kirjat, raportit, oppaat ja esitteet201

Voimametsistä viherkattoihin: Opas ympäristöjen tuotteistamiseen kesä- ja hyvinvointimatkailussa

201