A method for cellulose determination

The usual metods for cellulose determinations, excepting those in which the material is decomposed by total hydrolysis, are principally methods for producing cellulose preparations. In these the non-cellulosic compounds are tried to be removed as thoroughly as possible without decomposing the cellulose. However, the preparations obtained still contain different non-cellulosic components for which corrections must be made. In the method proposed by the authors a crude cellulose preparation is produced by a relatively mild treatment, and corrections are made for crude lignin and pentosans. The main feature in producing the crude cellulose preparation is shaking the samples with 3N NaOH solution in pressure bottles in a boiling water bath. The method appears to give readable results for fodder materials. For woods the results are evidently too high, especially due to mannan in the crude cellulose

Analyses of plant products in greater detail

The customary Weende system for food analysis is biologically defective and even misleading. The authors have used an analysis scheme in which the conventional crude fibre determination is replaced by the determination of the total of the vegetable cell wall substances. This fraction is called membrane substances. The crude fibre is an arbitrary fragment of this total. E.g. in spruce wood the crude fibre forms about 80 % of the total of the membrane substances, and in wheat bran about 50 %. In addition the fraction »membrane substances» is divided into 4 subtractions: cellulose, pentosans, lignin, and other membrane substances. Further, a fraction called valuable carbohydrates is determined by subtracting from 100 the percentages of water, ash, crude protein, crude fat, and membane substances. This scheme has been applied to the investigation of 44 different plant products. A critical examination of the methods used has been included

Studies on the composition of coeŽs milk

vokkirjasto A-K

A Method for cellulose determination

vokKirjasto Aj-KMenetelmä selluloosan määrittämiseks

Menetelmä selluloosan määrittämiseksi

The usual metods for cellulose determinations, excepting those in which the material is decomposed by total hydrolysis, are principally methods for producing cellulose preparations. In these the non-cellulosic compounds are tried to be removed as thoroughly as possible without decomposing the cellulose. However, the preparations obtained still contain different non-cellulosic components for which corrections must be made. In the method proposed by the authors a crude cellulose preparation is produced by a relatively mild treatment, and corrections are made for crude lignin and pentosans. The main feature in producing the crude cellulose preparation is shaking the samples with 3N NaOH solution in pressure bottles in a boiling water bath. The method appears to give readable results for fodder materials. For woods the results are evidently too high, especially due to mannan in the crude cellulose.Yleisimmin käytetyt selluloosanmääritysmenetelmät ovat kehittyneet menetelmistä, joiden tarkoituksena on mahdollisimman puhtaiden ja muuttumattomien selluloosapreparaattien valmistaminen. On kuitenkin osoittautunut, että täten saadaan valmisteita, jotka vielä sisältävät ligniniä ja pentosaaneja sekä heksosaaneja, jotka eivät ole selluloosaa. Valmisteet ovat siis raakaselluloosaa, jolle on vielä tehtävä ainakin ligniini- ja pentosaanikorjaus. Kirjoittajan kehittämässä menetelmässä on raakaselluloosan valmistamisessa käytetty varsin lievää käsittelyä, välittämättä siitä, että korjaukset tulevat suuriksi. Tällainen menettely katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, koska korjaukset joka tapauksessa ovat välttämättömät. Menetelmä on seuraavanlainen. 2 g hienoksi jauhettua näytettä uutetaan ensin kuumalla 50-prosenttisella ja sen jälkeen väkevämmällä alkoholilla. Sitten näyte siirretään painepulloon, johon kaadetaan 120 ml 3-normaalista kuumaa NaOH-liuosta. Huiskutetaan 2 tuntia kiehuvassa vesihauteessa. Siivilöidään asbestin läpi, pestään kiehuvalla vedellä, kylmällä 0.1-normaalisella HCI-liuoksella sekä uudestaan kiehuvalla vedellä. Kuivatetaan ja määritetään hehkutuskevennys eli raakaselluloosa. Toinen näyte käsitellään kuivatusvaiheeseen asti samalla tavalla kuin edellinen. Saadusta preparaatista tehdään raakaligniinimääritys. Raakaligniiniin sisältyy käytännöllisesti katsoen kaikki raakaselluloosan proteiini. Kolmannesta preparaatista tehdään pentosaanimääritys. Kun raakaselluloosasta vähennetään raakaligniini ja pentosaanit, saadaan puhdasselluloosa. Jos tutkittava aines sisältää tärkkelystä, on ensimmäisen näytteen käsittelyä siivilöimisen jälkeen jatkettavakeittämällä jäännös 0.05-normaalisessa HCI-liuoksessa. Raakaselluloosapreparaatteja tutkittaessa kävi ilmi, että kuusi-, mänty- ja koivupuusta saadut preparaatit sisältävät mannaania, ja koska menetelmään ei sisälly mannaanikorjausta, saadaan sanotuista materiaaleista liian korkeita puhdasselluloosa-arvoja. Sen sijaan näyttää siltä, että ehdotettu menetelmä sopii hyvin rehukasvien tutkimiseen

Analyses of plant products in greater detail

vokKirjasto Aj-KTavallista yksityiskohtaisempia analyysejä kasvituotteist

Tavallista yksityiskohtaisempia analyysejä kasvituotteista

The customary Weende system for food analysis is biologically defective and even misleading. The authors have used an analysis scheme in which the conventional crude fibre determination is replaced by the determination of the total of the vegetable cell wall substances. This fraction is called membrane substances. The crude fibre is an arbitrary fragment of this total. E.g. in spruce wood the crude fibre forms about 80 % of the total of the membrane substances, and in wheat bran about 50 %. In addition the fraction »membrane substances» is divided into 4 subtractions: cellulose, pentosans, lignin, and other membrane substances. Further, a fraction called valuable carbohydrates is determined by subtracting from 100 the percentages of water, ash, crude protein, crude fat, and membane substances. This scheme has been applied to the investigation of 44 different plant products. A critical examination of the methods used has been included.Tavanomainen Weenden rehuanalyysijärjestelmä on bioloogisesti puutteellinen, jopa harhaanjohtavakin. Kirjoittajat ovat käyttäneet analyysijärjestelmää, jossa sovinnainen raakakuitumääritys on korvattu kettoaineiden kokonaispaljouden määrittämisellä. Raakakuitu on mielivaltainen lohko tästä kokonaisuudesta. Kuusipuussa on raakakuidun osuus kettoaineiden kokonaismäärästä n. 80 % ja vehnänleseissä n. 50 %. Edelleen on kettoaineiden kokonaismäärä fraktioitu seuraaviin lohkoihin: selluloosa, pentosaanit, ligniini, muut kettoaineet. Aineryhmä, jolle on annettu nimi »arvohiilihydraatit», saadaan vähentämällä 100:sta veden, tuhkan, raakarasvan, raakavalkuaisen ja kettoaineiden prosenttimäärät. Tätä järjestelmää seuraten on tutkittu 44 erilaista kasvituotetta. Kirjoitukseen liittyy myös käytetyn järjestelmän kriitillinen tarkastelu