Moninaisuus Mielessä! A Guide about Meeting Diversity of Sexual Orientation and Gender in the Field of Social Work : Report of Making a Product

As our final project we produced a brochure for the use of Seta ry as an educational material for the workers in the social field about meeting the diversity of sexual orientation and gender. Our final project consists of the brochure called “Moninaisuus mielessä! Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden kohtaaminen sosiaalialan työssä” (Diversity in mind! Meeting the diversity of sexual orientation and gender in the field of social work) and the report of making the product. The product was made in a close working-life connection with Seta ry and HeSeta ry, beginning from the need for this kind of product expressed by Seta representatives and planning the contents of the guide, and continuing through the whole process by holding evalutional feedback and process meetings with Seta and HeSeta workers. The aim of the product is to give the workers in the social field basic information about the diversity of sexual orientation and gender as well as to introduce some ideas and issues that should be taken into consideration in order to make the services to be accessible and of the best possible quality also for the people who belong to sexual or/and gender minorities or their families. The theoretical framework of the product was the client-centered work approach in social work, where the service user is met in a respectful, dialogical and empowering way and the client’s right for self-determination and autonomy is emphasized. Along the basic knowledge of diversity of sexual orientation and gender and information about what kind of challenges GLBTIQ (Gay, Lesbian, Bisexual, Transgender, Intersex and Queer) people may face in both societal level and as service users, the brochure also includes information on how to develop one’s working approach more GLBTIQ sensitive and avoid gender normativity and hetero normativity. In order to illustrate the guide and give a more emotionally approachable viewpoint we also collected GLBTIQ people’s stories of the challenges in their lives and their viewpoints and experiences of encounters with workers in the social field. The guide also includes some exercises, advice about contact organizations, further reading and central vocabulary.Opinnäytetyönämme tuotimme Seta ry:lle sosiaalialan työntekijöille suunnatun esitteen seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden ammatillisesta kohtaamisesta. Opinnäytetyömme koostuu “Moninaisuus mielessä! Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden kohtaaminen sosiaalialan työssä” -esitteestä sekä sen tekoprosessista kertovasta raportista. Esite tehtiin tiiviissä yhteistyössä Seta ry:n ja HeSeta ry:n kanssa, alkaen Setan edustajien ilmoittamasta tarpeesta tällaiselle tuotteelle sekä sisällön suunnittelusta, ja jatkuen koko prosessin läpi suunnittelu- ja palautetapaamisten merkeissä. Esitteen tavoitteena on antaa sosiaalialan työntekijöille perustietoa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta sekä esitellä näkökulmia, joita kannattaa ottaa huomioon, jotta laadukkaat sosiaalipalvelut olisivat tasavertaisesti myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin sekä heidän lähipiiriinsä kuuluvien palvelunkäyttäjien ulottuvilla ja käytössä. Opinnäytetyömme teoreettisena viitekehyksenä on asiakaslähtöinen työote, jonka keskeisiä elementtejä ovat palvelunkäyttäjän kunnioittava, dialoginen ja voimauttava kohtaaminen sekä asiakkaan itsemääräysoikeuden kunnioittaminen. Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden perustietouden sekä hlbtiq-ihmisten (eli homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten, intersukupuolisten sekä queer-identiteetin omaavien) niin yhteiskunnallisella tasolla kuin palvelunkäyttäjinä kohtaamien mahdollisten haasteiden lisäksi esite sisältää tietoa siitä, miten työntekijä voi kehittää työotettaan hlbtiq-sensitiivisemmäksi sekä välttää sukupuoli- ja heteronormatiivisuutta. Esitettä elävöittääksemme ja antaaksemme käytännön näkökulmia tosielämästä keräsimme myös hlbtiq-ihmisten tarinoita heidän kohtaamistaan haasteista sekä heidän näkökulmiaan ja kokemuksiaan sosiaalialan ammattilaisten kohtaamisesta. Esite sisältää myös erilaisia harjoituksia, tietoa erilaisista järjestöistä, lukuvinkkejä sekä aihealueen sanaston.The final thesis report's language is english. The final project product's (the brochure) language is finnish. Opinnäytetyön raporttiosuuden kieli on englanti. Opinnäytetyönä tehdyn tuotteen (esite) kieli on suomi

Sidekudoskalvojen itsenäinen käsittely rintasyöpäleikatulla

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen vaikutus kahdeksan viikkoa kestäneellä sidekudoskalvojen käsittelyllä oli rintasyöpäleikatun olkanivelen liikkuvuuteen. Toteutus tapahtui yhteistyössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) kanssa. Opinnäytetyö suoritettiin kvantitatiivisena ja kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Seurattavat parametrit olivat olkanivelen liikkuvuus eri liikesuuntiin, subjektiiviset tuntemukset olkanivelen liikkuvuudesta ja käden käytöstä, kivun määrä ja laatu olkanivelen osalta sekä harjoitusohjelman rasittavuus, vaikuttavuus olkanivelen osalta ja mielekkyys. Mittareina käytettiin goniometriä, DASH-kyselyä, VAS-kipujanaa, kipupiirrosta ja harjoituspäiväkirjaa. Alku- ja loppumittaukset sekä harjoitusohjelma suoritettiin Eksoten tiloissa. Kahdeksan viikkoa kestänyt sidekudoskalvojen itsenäinen käsittely lisäsi olkanivelen liikkuvuutta, paransi käden käyttöä toiminnallisessa arjessa, vähensi koetun kivun määrää ja paransi kivun laatua. Tutkittava koki harjoitusohjelman mielekkäämmäksi, vähemmän raskaaksi ja olkanivelen liikkuvuuteen vaikuttavaksi intervention edetessä verraten alkumittauksiin. Opinnäytetyössä käytettyä rullailuharjoitusohjelmaa voidaan hyödyntää jatkossa itsenäisesti kotikäytössä rintasyöpäleikkauksesta palautumisessa. Koska tutkimukseen osallistui vain yksi tutkittava, tuloksia ei voi yleistää. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia olkanivelen liikkuvuuden muutoksia ryhmässä, jolloin voisi verrata tuloksia yksilöiden välillä ja mahdollisen kontrolliryhmän kanssa. Lisäksi voisi tutkia, millainen vaikutus manuaalisella sidekudoskalvojen käsittelyllä olisi rintasyöpäleikatun olkanivelen liikkuvuuteen sekä verrata sitä itsenäisestä sidekudoskalvojen käsittelystä saatuihin vaikutuksiin.The purpose of the study was to find out how a 8-week-long self myofascial release affected breast cancer survivor's glenohumeral joint range of motion. The work was commissioned by South Karelia Social and Health Care District (EKSOTE) and the contact person was physiotherapist Titta Karppinen. The study was carried out with quantitative and qualitative methods where glenohumeral joint range of motion was measured with goniometer. The arm's function in everyday life was measured with the DASH-questionnaire. Pain was measured in the pain scale from 0 to 10 and with pain drawing. The self myofascial release training programme was analysed by measuring stress, sensibility and effectiveness based on the training diary. The measures and intervention were carried out in the premises of Eksote. The results of the study show that a 8-week-long self myofascial release affects positively breast cancer survivors’ glenohumeral joint range of motion, the arm’s function in everyday life, the pain quantity and quality. The examinee felt that the training programme was more sensible, effective and less stessful as the intervention proceeded. The results can not be generalized because the exam included only one examinee. In the future it would be useful to examine changes in glenohumeral joint range of motion with a test group which would include several examinee. It would also be important to examine the effects of manual fascial release for breast cancer survivor or survivors. Then it would be possible to compare the test results between self myofascial release and manual fascial release

Aistimuksilla muutosta mieleen : aistimodulaatiohuoneen suunnitteleminen mielenterveyskuntoutujille

Kokemuksemme maailmasta perustuvat aistien toimintaan. Mielenterveyden häiriöitä sairastavilla on usein haasteita aistisäätelyssä, mikä vaikuttaa henkilön jokapäiväiseen elämään. Aistimuksiin perustuvat interventiot ovatkin kasvattaneet suosiotaan mielenterveystyössä maailmanlaajuisesti. Lähivuosina toimintaterapeutit esimerkiksi Australiassa ja Uudessa-Seelannissa ovat hyödyntäneet aistimodulaatiota (sensory modulation) mielenterveyskuntoutuksessa. Aistimodulaatio on näyttöön perustuva interventio, joka auttaa henkilöä muuttamaan omaa olotilaa aistien avulla. Interventiota voidaan käyttää esimerkiksi rauhoittumiseen, tunteiden säätelyyn, vireystilan- ja kivunsäätelyyn, turvallisuuden tunteen saavuttamiseen, mielihyvän lisäämiseen, sekä riippuvuuksien hallintaan. Tämän opinnäytetyön aiheena on aistimodulaatiohuoneen suunnitteleminen Hoitokoti Peltolan mielenterveyskuntoutujien käyttöön. Opinnäytetyö on kehittämistyö, jonka pääasiallisena viitekehyksenä toimii aistimodulaatio. Tavoitteena oli kehittää näyttöön perustuva ja käyttökelpoinen aistimodulaatiohuoneen suunnitelma, jonka pohjalta toimeksiantaja voi toteuttaa huoneen oman aikataulun mukaisesti. Tarkoituksena on, että huonetta voitaisiin hyödyntää vaihtoehtoisena menetelmänä lääkehoidon rinnalla. Valmis suunnitelma pitää sisällään välineet, hankintapaikat, tämänhetkiset hinnat ja erilaiset toiminnot, joita huoneessa voi toteuttaa. Suunnitelmaa on havainnollistettu pohjapiirrosten avulla, joista ilmenee, miten isoimmat huonekalut ja välineet voi sijoittaa tilaan. Suunnitelmaan sisältyy myös henkilökunnalle suunnatut turvallisuusohjeet aistimodulaatiohuoneen käyttöä varten.Our experiences of the world are based on the functioning of the senses. Individuals who suffer from mental health issues often struggle with sensory regulation which affects their everyday life. There is a growing worldwide interest in sensory based interventions in the mental health field. In recent years occupational therapists in for example Australia and New Zealand have utilised sensory modulation in mental health therapy. Sensory modulation is evidence-based intervention method, which helps the individual change how they feel through using sensory input. Sensory modulation can be used for example to calm the individual, for regulating feelings, for regulating levels of activity or pain, for achieving a sense of security, increasing pleasure, as well as for controlling addictions. The subject of this thesis is the design of a sensory modulation room for use by the mental health patients at Hoitokoti Peltola. The thesis is a development proposition which incorporates sensory modulation as its primary framework. The aim was to develop a plan for an evidence based and practical sensory modulation room which the client can implement when feasible. The intention is for the room to be used as an alternative treatment method to supplement medical treatment. The completed plan includes the suppliers and current prices for the necessary equipment as well as the various functions that can be implemented in the sensory modulation room. The proposition is illustrated with the aid of a floor plan which indicates how the larger pieces of furniture and equipment could be placed in the space. The plan also includes safety instructions for the staff operating the sensory modulation room