Uusperheen voimavarat ja lasten hyvinvointi

The resources of the step family and the children’s well-being The present study investigates children's well-being in stepfamilies and fac¬tors, both external and internal, that are related to the children's well-being. Of the external factors, the study focuses on factors related to the structure of the stepfamily, parents' education, socio-economic status and factors related to work, livelihood and living conditions. The internal resources include the general functioning of the family, parenthood and parenting, family support networks and issues that the stepfamilies themselves consider important. Another important resource in a stepfamily is a functioning network of human relationships, which in the present study is approached from the maternal viewpoint. Changing family relations are considered a potential threat to the children's well-being. Therefore, in addition to looking into the stepfamily's resources, the other important goal of the study is to explore other factors potentially related to the well-being of children living in stepfamilies. In view of the stepfamily's resources, it is important to explore how the functioning of the relationships network is linked with the child's well-being. The study employs survey and interview data. The survey data (n=2236) are part of national survey data on the well-being of families and children and factors impacting them which were gathered as part of ”Origins of Exclusion in Early Childhood”, a research project carried out in 2002. The data consists of 667 stepfamilies. The interview data consists of interviews with 24 parents in stepfamilies. In the study, the analyses of survey and interview data are combined. Both descriptive statistical analyses and multivariate methods are employed. Content analysis is employed in the analysis of the interview data. The results indicate that the stepfamilies’ resources in general but their external resources in particular differed from those of the nuclear and single-parent families. The level of education and the socio-economic status of the stepfamily parents were somewhat lower than those of the nuclear family parents. The differences in relation to single-parent families were primarily related to the better economic status of the stepfamilies. The analysis of internal resources showed relatively minor differences: the stepfamilies assessed themselves a somewhat better general functioning of the family than did the nuclear families. Parenting issues caused more disagreement in stepfamilies than in nuclear families. The analysis of the functioning of the human relations in stepfamilies showed that the stepfamily mothers experienced the external relationships of the family (e.g., between the child and the absent father) as significantly more problematic than the relationships within the stepfamily. Living in a stepfamily thus challenges the functioning of the relationship between the child and the absent father. As a result of the analysis of the relationships networks in the stepfamilies, three groups were formed. One group had the nuclear family as an ideal goal, another valued an extended family composed of a variety of relationships, and the third one appreciated a strong intimate relationship between the parents. In the present study, the most common group was the multi-relationship, extended type of stepfamily. In conclusion, living in a stepfamily does not seem to pose a risk to the child’s well-being, but it may influence the family’s resources and thus have an indirect effect on the child’s well-being. In view of the resources of the stepfamily, the child’s well-being was best supported by a functioning network of human relationships in the stepfamily: there was a distinct connection with the children’s problems and the non-functioning of the relationships network. According to the mothers, the internal relationships in the stepfamily seemed to be more important than the external relationships of the family. A child’s functioning relationship with the absent father can be viewed as a positive resource, supporting the child’s well-being in the stepfamily.Tässä tutkimuksessa tarkastellaan uusperheen lapsen hyvinvointia ja siihen yhteydessä olevia perheen ulkoisia ja sisäisiä voimavaroja. Perheen ulkoisista voimavaroista tarkastelun keskiössä ovat uusperheen rakenteeseen liittyvät tekijät, vanhempien koulutus, sosioekonominen asema sekä työhön, toimeentuloon ja asumiseen liittyvät tekijät. Sisäisistä voimavaroista tarkastellaan perheen yleistä toimivuutta, vanhemmuutta ja kasvatusta, perheen tukiverkostoa sekä perheiden tärkeäksi kokemia asioita. Uusperheen kannalta tärkeän osan voimavaroja muodostaa myös ihmissuhdeverkosto, jonka toimivuutta tutkimuksessa tarkastellaan äitien näkökulmasta. Muuttuvien perhesuhteiden on arvioitu uhkaavan lapsen hyvinvointia, joten uusperheen voimavarojen lisäksi tutkimuksen toisena keskeisenä tavoitteena on selvittää uusperheen lapsen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä. Uusperheen voimavaroista erityisenä kiinnostuksen kohteena on se, miten perheen ihmissuhdeverkoston toimivuus kytkeytyy lapsen hyvinvointiin. Tutkimuksessa käytetään kyselylomake- ja haastatteluaineistoa. Valtakunnallinen kyselylomakeaineisto lapsiperheiden ja lasten hyvinvoinnista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä (n = 2 236) kerättiin tutkimusprojek¬tissa ”Origins of Exclusion in Early Childhood” vuonna 2002. Uusperheitä on aineistossa mukana 667. Haastatteluaineisto koostuu 24 uusperheen vanhemman haastattelusta. Tutkimuksessa yhdistetään kyselylomake- ja haastatteluaineiston analyysiä. Kyselylomakeaineiston analyysissä käytetään sekä kuvailevia tilastollisia analyysejä että monimuuttujamenetelmiä. Haastatteluaineiston analyysi perustuu sisällönanalyysiin. Tutkimuksen tulosten mukaan uusperheiden voimavarat erosivat ydin- ja yksinhuoltajaperheiden voimavaroista lähinnä ulkoisten voimavarojen osalta. Uusperheiden vanhempien koulutustaso ja sosioekonominen asema olivat jonkin verran matalammat kuin ydinperheen vanhemmilla. Erot suhteessa yksinhuoltajaperheisiin liittyivät lähinnä uusperheiden parempaan taloudelliseen tilanteeseen. Sisäisten voimavarojen tarkastelussa perhetyyppien väliset erot olivat vähäisiä. Uusperheet arvioivat perheensä toimivuuden hieman ydinperheitä positiivisemmin. Kasvatusasiat aiheuttivat uusperheissä enemmän ristiriitoja kuin ydinperheissä. Ihmissuhdeverkoston toimivuutta koskevan tarkastelun perusteella uusperheen äidit kokivat yhdessä asuvan uusperheensä ulkopuoliset suhteet (esimerkiksi lapsen ja etä-isän suhteen) huomattavasti hankalammiksi kuin uusperheensä sisäiset suhteet. Uusperheellisyys asettaa siis haasteita erityisesti lapsen ja etä-isän suhteen toimivuuteen. Perheen ihmissuhdeverkoston näkökulmasta uusperheet tyypiteltiin tutkimuksessa kolmeen ryhmään sen mukaan miten suhteet perheessä muodostuivat: ihanteena ja tavoitteena ydinperhe, monia suhteita arvostava suurperhe sekä vahvan parisuhteen malli. Monia suhteita arvostava suurperhe osoittautui tässä tutkimuksessa yleisimmäksi uusperhetyypiksi. Uusperhe ei näyttäisi olevan riski lapsen hyvinvoinnille, mutta se saattaa muuttaa perheen voimavaroja ja sitä kautta heijastua lapsen hyvinvointiin. Perheen voimavarojen näkökulmasta tarkasteltuna lapsen hyvinvointia tuki uusperheen toimiva ihmissuhdeverkosto. Lasten ongelmien ja uusperheen ihmissuhdeverkoston toimimattomuuden välillä oli selkeä yhteys. Äitien näkemyksen mukaan uusperheen sisäiset suhteet näyttäytyivät lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeämpinä kuin ulkopuoliset suhteet. Lapsen toimiva suhde muualla asuvaan isään voidaan kuitenkin nähdä tämän tutkimuksen tulosten perusteella positiivisena voimavarana, joka tukee lapsen hyvinvointia uusperheessä.Siirretty Doriast

Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteita

Teos on toinen täydennetty ja uudistettu painos vuonna 2011 ilmestyneestä teoksesta. Aiempaan teokseen verrattuna tähän painokseen on lisätty erityisesti määrällisen tutkimuksen suunnitteluun, toteutukseen ja tulosten tulkinnan merkitystä korostavaa tarkastelua. Olemme myös lisänneet teokseen niin sanotun ”uuden tilastotieteen” esittämien tulkintojen innoittamana erilaisia analyysimenetelmiä ja lisätarkasteluja, kuten havaittujen tekijöiden efektikoon ja luottamusvälien tarkasteluun liittyvien analyysien lähtökohtien ja käytännön toteutusten esittely. Näiden avulla voidaan vahvistaa tutkimuksen otoksesta tutkimuksen populaatioon tehtävien tulkintojen luotettavuutta ja uskottavuutta. Tilastollisten perusmenetelmien lähtökohtien ja toteutuksen lisäksi kirjassa avataan määrällisen tutkimuksen yleistä kulkua aina tutkimuskysymysten asettamisesta, tiedonkeruun ja tutkimuksen tekoon liittyvien eettisten kysymyksiin asti. Pääpaino teoksessa on kuitenkin edelleen tilastollisten perusmenetelmien ja niihin liittyvien tulkintojen avaamisessa, kirja onkin edelleen suunnattu ennen kaikkea tilastollisten analyysien maailmaan ensiaskeleita ottaville, esimerkiksi kasvatustieteen ja yhteiskuntatieteen alan opiskelijoille. Tosin vuosien varrella olemme saaneet kuulla monilta vähän pidemmälle ehtineiltä jatko-opiskelijoilta ja tutkijoilta kirjan palvelleen heitäkin monessa suhteessa. Kirja on saatavissa myös painettuna versiona. Kirjaa myydään UTUshopissa

KIDS OUT! Protocol of a brief school-based intervention to promote physical activity and to reduce screen time in a sub-cohort of Finnish eighth graders

Peer reviewe

Sleep apnoea is a risk factor for severe COVID-19

Background Obstructive sleep apnoea (OSA) is associated with higher body mass index (BMI), diabetes, older age and male gender, which are all risk factors for severe COVID-19.We aimed to study if OSA is an independent risk factor for COVID-19 infection or for severe COVID-19.Methods OSA diagnosis and COVID-19 infection were extracted from the hospital discharge, causes of death and infectious diseases registries in individuals who participated in the FinnGen study (n=260 405). Severe COVID-19 was defined as COVID-19 requiring hospitalisation. Multivariate logistic regression model was used to examine association. Comorbidities for either COVID-19 or OSA were selected as covariates. We performed a meta-analysis with previous studies.Results We identified 445 individuals with COVID-19, and 38 (8.5%) of them with OSA of whom 19 out of 91 (20.9%) were hospitalised. OSA associated with COVID-19 hospitalisation independent from age, sex, BMI and comorbidities (p-unadjusted=5.13×10−5, OR-adjusted=2.93 (95% CI 1.02 to 8.39), p-adjusted=0.045). OSA was not associated with the risk of contracting COVID-19 (p=0.25). A meta-analysis of OSA and severe COVID-19 showed association across 15 835 COVID-19 positive controls, and n=1294 patients with OSA with severe COVID-19 (OR=2.37 (95% 1.14 to 4.95), p=0.021).Conclusion Risk for contracting COVID-19 was the same for patients with OSA and those without OSA. In contrast, among COVID-19 positive patients, OSA was associated with higher risk for hospitalisation. Our findings are in line with earlier works and suggest OSA as an independent risk factor for severe COVID-19