Report from the IAB Workshop on Environmental Impact of Internet Applications and Systems, 2022

Internet communications and applications have both environmental costs and benefits. The IAB ran an online workshop in December 2022 to explore and understand these impacts. The role of the workshop was to discuss the impacts and the evolving industry needs, and to identify areas for improvements and future work. A key goal of the workshop was to call further attention to the topic and bring together a diverse stakeholder community to discuss these issues. Note that this document is a report on the proceedings of the workshop. The views and positions documented in this report are those of the workshop participants and do not necessarily reflect IAB views and positions

09102 Abstracts Collection -- Perspectives Workshop: Naming and Addressing in a Future Internet

From 01.03. to 04.03.2009, the Perspectives Workshop 09102 ``Perspectives Workshop: Naming and Addressing in a Future Internet \u27\u27 was held in Schloss Dagstuhl~--~Leibniz Center for Informatics. During the seminar, several participants presented their current research, and ongoing work and open problems were discussed. Abstracts of the presentations given during the seminar as well as abstracts of seminar results and ideas are put together in this paper. The first section describes the seminar topics and goals in general. Links to extended abstracts or full papers are provided, if available

Merimetson ja harmaahaikaran suorat kalatalousvahingot : määrän ja laadun arviointi Suomen merialueilla

Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lintujen aiheuttamat taloudelliset vahingot ovat kasvaneet viimeisten 20 vuoden aikana suojeltujen lintukantojen vahvistumisen myötä. Vahinkojen kasvu on luonut tarpeen uudistaa lakia, jotta rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja voidaan ennaltaehkäistä ja korvata. Lain tavoitteena on kehittää ja selkeyttää rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisperusteita sekä luoda järjestelmä, joka kohtelee eri toimialoja ja vahingonkärsijöitä oikeudenmukaisesti. Uuden korvausjärjestelmän kehittämisen tueksi tarvitaan tutkimustietoa merimetsojen ja harmaahaikaroiden aiheuttamien vahinkojen määrästä ja laadusta koko Suomen rannikkoalueelta. Luonnonvarakeskus (Luke) toteutti ympäristöministeriön toimeksiantona vuosina 2022–2023 yhdessä Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulu Novian kanssa hankkeen, jossa tutkittiin merimetson kaupalliselle kalastukselle ja vesiviljelylle aiheuttamien vahinkojen määrää ja laajuutta. Vesiviljelylaitoksilla tutkittiin myös harmaahaikaran vaikutuksia. Hankkeen toteuttamiseen osallistui joukko kaupallisia kalastajia ja vesiviljely-yrittäjiä. Hankkeessa selvitettiin lintujen aiheuttamia suoria vaikutuksia. Suorilla vaikutuksilla tarkoitetaan todennettuja vahinkoja pyydyksissä ja viljelylaitoksissa oleviin kaloihin. Hankkeen päätavoitteet olivat: 1) dokumentoida lintujen käyntimääriä pyydyksillä ja vesiviljelylaitoksilla sekä mahdollisuuksien mukaan tehdä arvio vahingoittuneiden tai poistettujen kalojen lukumääristä, 2) selvittää suojeltujen lintujen aiheuttamia esinevahinkoja ja lintujen torjumisesta aiheutuvia kustannuksia sekä 3) tutkia merimetsojen ravinnonhakumatkojen jakautumista eri puolille Suomen rannikkoa. Hankkeelle myönnettiin vajaan 1 M€ rahoitus, minkä lisäksi Luonnonvarakeskus osallistui hankkeen rahoittamiseen 0,25 M€ omarahoitusosuudella. Luonnonvarakeskus vastasi hankkeen taloushallinnosta ja -raportoinnista, viestinnästä sekä hankkeen toteuttamisesta. Tutkimuksen toteutukseen kytkeytyi useita epävarmuuksia. Merkittävimmät haasteet liittyivät tiukkaan aikatauluun, tekniikan toimivuuteen ja luotettavuuteen meriympäristössä, pirstoutuneet ja järjestäytymättömät maa- ja vesiomistussuhteet, merimetsojen käyttäytymiseen ja sen ennakoitavuuteen, tärkeimpien sidosryhmien sitoutumiseen hankkeeseen sekä tulosten yleiseen hyväksyttävyyteen. Merimetso on hyvin sopeutuva lintu, jonka käyttäytymistä on vaikea ennustaa. Sen käytös vaihtelee ajallisesti ja alueellisesti monen tekijän vaikutuksesta. Vahinkoa ei siis synny kaikkialla ja kaiken aikaa, vaan vahingon laatu ja määrä vaihtelevat alueittain, pyydystyypeittäin ja kalastettavan kohdelajin mukaan. Tutkimusta merimetsojen ja harmaahaikaroiden vaikutuksista vesiviljelylaitoksissa ja pyydyksissä oleviin kaloihin ei ollut Suomessa aikaisemmin tehty systemaattisesti ja maantieteellisesti kattavasti. Lukuisista haasteista huolimatta hanke onnistui saavuttamaan sille asetetut päätavoitteet. Merimetson osalta tutkimustulokset eivät viittaa merkittävään suoraan haittaan. Merimetsojen vaikutukset olivat vähäiset tai korkeintaan maltilliset lukuun ottamatta suojaamattomia vesiviljelyaltaita tai altaita, joissa suojaus oli pettänyt. Tutkimus osoitti myös, että avorysät ovat merimetsolle alttiita ja niissä merimetsot saattavat vähentää kalasaaliita tuntuvasti. Sen sijaan harmaahaikara saattaa tutkimuksen perusteella aiheuttaa merkittävää haittaa vesiviljelylaitoksilla ja maltilliset haitat ovat varsin yleisiä. Tulosten tulkinnassa on huomioitava tutkimuksen kehykset sekä otantaan liittyvät ajalliset ja alueelliset epävarmuudet. Toisin sanoen tässä hankkeessa keskityttiin suoriin vaikutuksiin, mutta erityisesti merimetsojen epäsuorat vaikutukset kaupalliseen kalastukseen ja vesiviljelyyn saattavat olla suoria vaikutuksia suuremmat. Koska epäsuorat vaikutukset jätettiin tarkastelun ulkopuolelle, tämän hankkeen aineistojen pohjalta ei voida arvioida merimetsojen aiheuttamia taloudellisia kokonaisvaikutuksia ammattikalastukselle tai vesiviljelylle. Erityisesti merimetson käyttäytyminen on hyvin epäsäännöllistä ja jatkuvasti muuttuvaa. Täten merimetson paikkaan tai aikaan sidotut kokonaisvaikutukset saattavat vaihdella tavoilla, jotka voivat olla vaikeasti todennettavissa. Hankkeen toteutuksen kannalta tärkeä tavoite oli toteuttaa hanke kalastajien ja vesiviljely-yrittäjien kanssa yhteistyössä siten, että paikallisosaaminen ja aluetieto tulivat parhaalla tavalla hyödynnetyksi ja siten, että merimetson vaikutukset eri alueilla saatiin dokumentoitua. Kiitämme kaikkia hankkeessa olevia viljelylaitoksia ja kaupallisia kalastajia ensiluokkaisesta yhteistyöstä. Toivomme yhteistyön jatkuvan myös tulevissa merimetsoa ja harmaahaikaraa koskevissa hankkeissa. Kiitämme lukuisia yksityisiä ja julkisia maa- ja vesialueiden omistajia tutkimusluvista. Haluamme kiittää myös hankkeen valvojia Hanne Lohilahtea ja Laura Monosta tuesta ja erinomaisesta ohjauksesta sekä hankkeen ohjausryhmää

Mobile IP version 6 (MIPv6) route optimization security design

Abstract- Mobile IPv6 (MIPv6) allows a Mobile Node to talk directly to its peers while retaining the ability to move around and change the currently used IP address. This mode of operation is called Route Optimization (RO), as it allows the packets to traverse a shorter route than the default one through the Home Agent. In Route Optimization, the peer node learns a binding between the Mobile Node’s permanent Home Address and its current temporary Care-of-Address. Once such a binding is in place, the peer node will send all packets whose destination is the Home Address to the Care-of-Address. This is potentially dangerous, since a malicious host might be able to establish false bindings, thereby preventing some packets from reaching their intended destination, diverting some traffic to the attacker, or flooding third parties with unwanted traffic. In this paper we discuss the design rationale behind the MIPv6 Route Optimization Security Design. * I

Tik-76.168 Tietamystekniikan erikoistyo: ROCC, Robust Compiler Compiler

Contents 1 Scope of the work 3 2 Parsers and parser generators 4 2.1 The LR parsing algorithm . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 3 Methods for error correction 7 3.1 No recovery . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 3.2 Hand-coded error recovery . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 3.3 Panic mode recovery . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 3.4 Corrective methods . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 3.4.1 Graham-Hayley-Joy method . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 3.4.2 Burke-Fischer method . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 3.4.3 Global correction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 4 Methods used in ROCC 12 4.1 Error correction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1

Security of Internet location management

Abstract I