Keuhkokuvaus CareMe-oppimispelin avulla : suunnitelma pelin sisällöstä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa CareMe-simulaatiopeliin osio röntgenhoitajaopiskelijoille keuhkokuvauksesta. Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi suunnitelma, kuinka keuhkokuvausprosessi tulisi etenemään CareMe-simulaatiopelissä. Röntgenhoitajaopiskelijoille ei ole vielä suunniteltu yhtään oppimispeliä CareMe-pelipohjaan. CareMe-oppimispeli sijoittuu terveydenhuollon ympäristöön, jossa opetellaan erilaisten potilastapausten avulla potilaan kohtaamista ja hoitoa erilaisilla toimenpiteillä. Suunnittelimme potilastapauksen röntgenosastolle, jossa röntgenhoitajaopiskelijan tulee suorittaa keuhkokuvaus. Keuhkokuvaus on yleisin röntgenkuvauskohde. Peli alkaa lähetteen lukemisella, käsittää kuvanlaatuun liittyviä tekijöitä, potilaan ohjeistuksen ja loppuu kuvien arkistoimiseen. Peli sisältää erilaisia monivalintatilanteita ja ajastettuja kohtauksia. Lisäksi pelissä on kokeneempi röntgenhoitaja antamassa jatkuvaa palautetta pelaajalle hänen suorituksestaan. Opinnäytetyön teoriapohja perustuu keuhkokuvantamisprosessin eri vaiheisiin, kuvien laatuun ja yleisimpiin virheisiin keuhkokuvissa. Näistä tekijöistä muodostuvat pelin kysymykset. Lisäksi perehdyimme oppimistapoihin ja pelien tapaan opettaa ihmistä, jotta peli tulisi olemaan rakenteeltaan opetusta tukeva. Aloittelevakin röntgenhoitajaopiskelija pystyy opinnäytetyön luettuaan vastaamaan suunnitellun CareMe-pelin kysymyksiin. Jotta suunnittelemamme peli vastaisi kohderyhmämme tarpeita, suoritimme kyselyn ensimmäiselle röntgenharjoittelujaksolle meneville opiskelijoille. Kysely sisälsi peliin suunnittelemamme kysymykset sekä kysymyksiä liittyen opiskelijoiden kokemuksiin pelin sisällöstä ja mielenkiintoisuudesta. Palaute oli positiivista ja osa vastanneista innostui pelistä ideana. Tulevat opinnäytetyöt voisivat koskea muita kuvauskohteita tai -laitteita ja keskittyä enemmän röntgenhoitajan rooliin potilashoitajana tai konehoitajana. Muiden alojen opiskelijat, kuten mediatekniikan opiskelijat, voisivat toteuttaa suunnittelemamme pelin konkreettiseksi tuotteeksi.The purpose of our thesis was to develop a part to the CareMe-learning game about thorax imaging for radiographer students. The outcome of the thesis was an outline on how thorax examination process will progress in the CareMe-learning game. So far, thorax imaging has not been included in the CareMe-learning game for radiographer students. CareMe-learning game is situated in a healthcare environment, where the students play through patient cases on how to face patients and perform various procedures. We developed a patient case for an x-ray department in which a radiographer student performs thorax imaging procedures, since thorax is the most common x-ray examination. The game begins with reading of the referral, and includes questionnaires related to the quality of the images, giving instructions for the patient, and ends with archiving the images. The game includes different multiple-choice situations, and exercises with time limits. In addition, there is a more experienced radiographer character in the game, who gives continuous feedback to the player of her/his performance. The theoretical basis of our thesis is based on the different phases of the thorax imaging process, quality of the images, and the most common mistakes made in thorax imaging. The questions in the game came from these topics. Also, we studied different learning styles, and how games can facilitate the learning process, so that the structure of the game complements teaching. After reading this thesis, even first semester radiographer student is able to answer the questions of our CareMe-learning game. We gave a questionnaire to students, who were about to start their first practical x-ray training period to make sure that the game we developed would meet the needs of the target audience. The questionnaire included the questions we had planned for the game, and questions on how the students perceived the content of the game and whether it was interesting or not. The feedback was positive, and some participants got interested in the game. Future research could include studies on imaging other parts of the body, imaging with different modalities, or focus more on the radiographer’s role in working with patients or machines. Students with different majors, such as media engineering students, could make our plans a reality

Practices of strategic alignment in and between innovation project portfolios

Strategic alignment of project portfolios concerns the match between projects in the portfolio and the organization’s strategy. It is often considered either as a selection criterion when creating the project portfolio or as a performance indicator when assessing success. Organizations pursue optimal strategic alignment while retaining responsiveness to changes in the environment. The problem guiding this study is the need to understand how strategic alignment occurs in practice in the work of project portfolio management in the context of multiple project portfolios. We explore large firms’ practices of strategic alignment and cross-portfolio interplay in the innovation project portfolios of three industrial firms. The findings reveal social, mechanistic, and structural practices of portfolios’ strategic alignment and sharing, synergy creation, and boundary-spanning practices in cross-portfolio interplay. Strategic alignment is reported as a dynamic, continuous activity in the work of managers and personnel, with versatile practices that drive both efficiency and renewal.publishedVersionPeer reviewe

Tuotannon siirtojen ja suorituskyvyn välinen yhteys valmistavassa teollisuudessa

Teolliset yritykset tekevät tuotannon siirtoja parantaakseen suorituskykyään ja pärjätäkseen jatkuvasti kiristyvässä globaalissa kilpailutilanteessa, mutta useiden tutkijoiden mukaan siirtopäätöksiä tehdään harkitsemattomasti ja väärin perustein, jolloin ne epäonnistuvat. Tuotannon siirtojen ja suorituskyvyn välisen yhteyden tutkimukselle onkin tarvetta, jotta yritykset voisivat tulevaisuudessa tehdä perustellumpia siirtopäätöksiä. Tämän kandidaatintyön tarkoituksena oli selvittää, minkälainen yhteys tuotannon siirtopäätöksellä on yrityksen suorituskykyyn kannattavuuden, laadun, tuottavuuden, tehokkuuden ja joustavuuden kautta, sekä onko siirtopäätöksellä tavoiteltu suorituskyky saavutettu. Työ toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka tulosaineisto koostui 13 pääosin Eurooppaan sijoittuvasta vuosien 2006 – 2018 välillä kirjoitetusta artikkelista. Tulosten perusteella tuotannon takaisinsiirroilla ei vaikuta olevan negatiivista yhteyttä suorituskyvyn osa-alueisiin, kun taas tuotannon siirtäminen ulkomaille heikentää hyvin todennäköisesti ainakin laatua ja joustavuutta. Positiivista kehitystä tuotannon ulkomaille siirron jälkeen on havaittu kannattavuudessa ja tuottavuudessa, mutta tutkijat eivät ole asiasta yksimielisiä. Tehokkuuden osalta tuotannon siirrot eivät vaikuta yrityksen toimintaan merkittävästi, vaikkakin osa tutkijoista on havainnut varovaisia merkkejä positiivisesta yhteydestä pidemmällä aikavälillä. Tavoitteiden saavuttaminen riippuu kirjallisuuden löydösten perusteella siirron suunnasta sekä yrityksen päätöksenteon taustalla olevien laskelmien ja lähtökohtien sopivuudesta. Takaisin kotimaahan suuntautuvat siirtopäätökset onnistuvat yritysten omien vastausten mukaan poikkeuksetta, kun taas ulkomaille siirroissa esiintyvät odottamattomat vastoinkäymiset johtavat usein tavoitteissa epäonnistumiseen. Toisaalta yritykset tekevät myös onnistuneita siirtoja ulkomaille, ja pystyvät siirron ansiosta parantamaan kriittisiä suorituskykytekijöitään ja säilyttämään kilpailukykynsä markkinoilla. Koska tulokset eivät ole yhtenäiset, katsauksessa tarkastellun kirjallisuuden perusteella on haastavaa tehdä yksiselitteistä päätelmää erilaisten siirtopäätösten hyödyllisyydestä tietylle yritykselle, ja löydösten perusteella voidaankin antaa vain suosituksia päätöksenteon tueksi. Tuotannon siirtäminen takaisin vaikuttaa positiivisesti yrityksen suorituskykyyn erityisesti epäonnistuneen ulkomaille siirron jälkeen, ja siksi takaisinsiirrot vaikuttavat kaikin puolin onnistuneilta päätöksiltä. Ulkomaille siirtäminen on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi rajatuissa tapauksissa, joissa on huomioitu samanaikaisesti matala kustannustaso, markkinoiden läheisyys, kehitysmahdollisuudet sekä kustannuslaskentadatan laadukkuus. Tuotannon siirtopäätöksen ohella tulisi kuitenkin arvioida muidenkin tuotantostrategisten päätösten, kuten nykyisen tuotantojärjestelmän kehittämisen, suotuisuutta suhteessa tuotannon siirtoon, jotta suorituskykytavoitteet saavutetaan

Strategiakytkentä sekä epävarmuuden hallinta suuryritysten innovaatioprojektisalkuissa

Innovaatioprojektisalkut liittävät yrityksen lukuisat kehitysprojektit sekä niihin liittyvät toimenpiteet kokonaisuudeksi, jonka tuottamilla innovaatioilla pyritään saavuttamaan yrityksen strategiassa asetetut tavoitteet ja luomaan lisäarvoa liiketoimintaan. Resurssien jakamisen, tiedonkulun sekä tavoitteiden johdonmukaisuus ja selkeys indikoivat onnistunutta salkkujen strategiakytkentää, jonka muodostamisen keinoja tulisikin tutkia tarkemmin. Lisäksi innovaatiotoiminnan hallinnan ja oikeiden valintojen ymmärryksen lisäämiseksi, tulisi salkkuihin vaikuttavia lukuisia epävarmuuksia tunnistaa ja hallita aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Tunnistetut haasteet motivoivat selvittämään vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Miten suuryritykset liittävät innovaatiostrategian projektisalkun hallintaan? Ketkä osallistuvat projektisalkuissa ja niiden rajapinnoilla esiintyvän epävarmuuden tunnistamiseen, ja mitä nämä epävarmuudet ovat? Mitä keinoja suuryrityksillä on näiden epävarmuuksien hallintaan? Työn tavoitteena onkin lisätä ymmärrystä suuryritysten päätöksenteosta, toimijoista ja toimenpiteistä innovaatioprojektisalkuissa strategiakytkennän ja epävarmuuden teemojen kautta. Työ toteutettiin laadullisena monitapaustutkimuksena, johon osallistui kolme suomalaista suuryritystä teollisuuden toimialoilta. Yritys A toimii metsäteollisuuden alalla, yritys B konepajateollisuudessa, ja yritys C automaatioratkaisujen parissa. Kussakin kohdeyrityksessä on vähintään kaksi innovaatioprojektisalkkua, jolloin yritykset edustavat kattavasti tutkimukseen valittua kontekstia, eli suuryritysten innovaatioprojektisalkkujen muodostamaa kokonaisuutta. Datankeruu toteutettiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joihin valittiin harkinnanvaraisesti yhteensä 12 haastateltavaa edustaen monipuolisia kehitystoiminnan tehtäviä. Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi työssä käytettiin abduktiivista lähestymistapaa, jonka tarkoituksena oli esittää yleistettäviä päätelmiä niin kirjallisuuskatsauksen kuin tulosaineiston löydösten pohjalta. Tulokset tukevat lukuisia kirjallisuuden havaintoja innovaatioprojektisalkkujen strategiakytkennän rakentamisen keinoista, niihin vaikuttavista epävarmuustekijöistä, niiden tunnistamiseen osallistuvista toimijoista sekä epävarmuuden hallinnan prosessista, vaikka löydösten pohjalta ei voi täysin yhtenäisiä toimintaohjeita ehdottaa muun muassa yritysten toimialaan liittyvien ominaispiirteiden vuoksi. Suuryritykset näkevät strategiakytkennän merkittävänä keinona innovaatiotoiminnan operatiiviseen ohjaamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen, jolloin sen muodostamiseen panostetaan. Strategiakytkennän rakentamiseksi käytetään inhimillisiä keinoja, kuten avointa kommunikaatiota, sekä teknologisia keinoja, kuten salkunhallintajärjestelmiä, jotka muun muassa auttavat tunnistamaan projektien välisiä eroja. Tulosaineisto laajentaa kirjallisuuden käsitystä epävarmuuden tunnistamiseen osallistuvista toimijoista, joita ovat tyypillisesti liiketoiminta-alueen johtajat, projektipäälliköt, projektisalkun johtajat sekä erikseen tätä varten perustetut tiimit. Tunnistetut epävarmuudet vastaavat pitkälti kirjallisuuden näkemystä, ja ne voidaan jakaa ympäristön, organisaation monimutkaisuuden ja yksittäisen projektin tasolle. Ympäristön epävarmuuksia mainittiin selvästi eniten, ja niitä pidettiin myös vaikutuksiltaan suurimpina. Epävarmuutta hallitaan prosessinomaisesti, jossa jatkuvasti tunnistetaan ja arvioidaan epävarmuuksia, ja reagoidaan niihin. Tulosaineiston pohjalta yritysten toimintatapojen jatkuvuutta epävarmuuden hallinnassa olisi syytä kehittää. Tulevia tutkimuksia varten tulokset kannustavat tarkastelemaan innovaatiotoiminnan ja -strategian välistä yhteyttä muilla toimialoilla, innovaatiokulttuurin kehittämisen keinoja sekä innovaatiotoiminnan menestykseen vaikuttavia toimenpiteitä.Innovation project portfolios connect companies’ numerous development projects and actions related in them into a clear entirety, aimed at achieving the objectives set out in the strategy, and creating added value in the business. Consistency and clarity of the resources, information flows and targets indicate successful strategic linkage in the portfolios, and thus more research is needed to investigate actions for creating that connection. In addition to that, portfolios are affected by various uncertainties, that should be identified and managed more comprehensively in order to increase understanding of the right choices and innovation operations. Identified challenges motivate to find answers to the following research questions: How do large companies connect innovation strategy with their portfolio management? Who participates in uncertainty identification in the portfolios and in their interfaces, and what uncertain-ties are identified? How can large companies manage the identified uncertainty? The main objective for the thesis is to increase understanding of the decision making, persons involved, and actions in the innovation project portfolios through the themes of strategic linkage and uncertainty. This research was conducted as a qualitative multiple-case study involving three large Finnish companies from different industrial fields. Company A operates in the forest industry, company B in the engineering industry, and company C in the automation solutions. Each company has at least two innovation project portfolios to represent comprehensively the chosen context for the research, which is entirety of the large companies’ innovation project portfolios. Data collection was carried out with semi-structured interviews with 12 persons. Discretionally selected interviewees worked in varied portfolio management tasks. Abductive approach, which combines literature and results data, was selected to answer universally into the research questions. The results support various literature observations on the means of constructing the strategic linkage in innovation project portfolios, uncertainties affecting to them, persons involved into uncertainty identification and uncertainty management process, although it is not possible to propose uniform guidelines due to the characteristics of the companies’ industries. Large companies see strategic linkage important in managing innovation activities operatively and achieving the set targets. Human means, as open communication, and technological means, as portfolio management systems, are used to build the linkage. The results expand the literature's understanding of the actors involved in identifying uncertainty, which are typically business area managers, project managers, project portfolio managers, and separately established teams. The identified uncertainties largely correspond to the literature, and can be divided into the level of environment, organizational complexity, and individual project. Environmental uncertainties were clearly mentioned the most, and those were also considered to have the greatest impact on companies. Uncertainty management is a process, where uncertainties are continuously identified, assessed, and responded to. Based on the results data, the continuity of companies' operating methods in managing uncertainty should be developed. The results encourage further research examine the connection between innovation activities and strategy in other industries, the means of creating an innovation culture and the means of influencing the success of innovation activities

Tuotannon siirtojen ja suorituskyvyn välinen yhteys valmistavassa teollisuudessa

Teolliset yritykset tekevät tuotannon siirtoja parantaakseen suorituskykyään ja pärjätäkseen jatkuvasti kiristyvässä globaalissa kilpailutilanteessa, mutta useiden tutkijoiden mukaan siirtopäätöksiä tehdään harkitsemattomasti ja väärin perustein, jolloin ne epäonnistuvat. Tuotannon siirtojen ja suorituskyvyn välisen yhteyden tutkimukselle onkin tarvetta, jotta yritykset voisivat tulevaisuudessa tehdä perustellumpia siirtopäätöksiä. Tämän kandidaatintyön tarkoituksena oli selvittää, minkälainen yhteys tuotannon siirtopäätöksellä on yrityksen suorituskykyyn kannattavuuden, laadun, tuottavuuden, tehokkuuden ja joustavuuden kautta, sekä onko siirtopäätöksellä tavoiteltu suorituskyky saavutettu. Työ toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka tulosaineisto koostui 13 pääosin Eurooppaan sijoittuvasta vuosien 2006 – 2018 välillä kirjoitetusta artikkelista. Tulosten perusteella tuotannon takaisinsiirroilla ei vaikuta olevan negatiivista yhteyttä suorituskyvyn osa-alueisiin, kun taas tuotannon siirtäminen ulkomaille heikentää hyvin todennäköisesti ainakin laatua ja joustavuutta. Positiivista kehitystä tuotannon ulkomaille siirron jälkeen on havaittu kannattavuudessa ja tuottavuudessa, mutta tutkijat eivät ole asiasta yksimielisiä. Tehokkuuden osalta tuotannon siirrot eivät vaikuta yrityksen toimintaan merkittävästi, vaikkakin osa tutkijoista on havainnut varovaisia merkkejä positiivisesta yhteydestä pidemmällä aikavälillä. Tavoitteiden saavuttaminen riippuu kirjallisuuden löydösten perusteella siirron suunnasta sekä yrityksen päätöksenteon taustalla olevien laskelmien ja lähtökohtien sopivuudesta. Takaisin kotimaahan suuntautuvat siirtopäätökset onnistuvat yritysten omien vastausten mukaan poikkeuksetta, kun taas ulkomaille siirroissa esiintyvät odottamattomat vastoinkäymiset johtavat usein tavoitteissa epäonnistumiseen. Toisaalta yritykset tekevät myös onnistuneita siirtoja ulkomaille, ja pystyvät siirron ansiosta parantamaan kriittisiä suorituskykytekijöitään ja säilyttämään kilpailukykynsä markkinoilla. Koska tulokset eivät ole yhtenäiset, katsauksessa tarkastellun kirjallisuuden perusteella on haastavaa tehdä yksiselitteistä päätelmää erilaisten siirtopäätösten hyödyllisyydestä tietylle yritykselle, ja löydösten perusteella voidaankin antaa vain suosituksia päätöksenteon tueksi. Tuotannon siirtäminen takaisin vaikuttaa positiivisesti yrityksen suorituskykyyn erityisesti epäonnistuneen ulkomaille siirron jälkeen, ja siksi takaisinsiirrot vaikuttavat kaikin puolin onnistuneilta päätöksiltä. Ulkomaille siirtäminen on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi rajatuissa tapauksissa, joissa on huomioitu samanaikaisesti matala kustannustaso, markkinoiden läheisyys, kehitysmahdollisuudet sekä kustannuslaskentadatan laadukkuus. Tuotannon siirtopäätöksen ohella tulisi kuitenkin arvioida muidenkin tuotantostrategisten päätösten, kuten nykyisen tuotantojärjestelmän kehittämisen, suotuisuutta suhteessa tuotannon siirtoon, jotta suorituskykytavoitteet saavutetaan

Muurattujen väliseinien rakenteellinen mitoitus

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi A-Insinöörit Oy, jolla oli tarve saada koottu teos korkeampien muurattujen väliseinärakenteiden mitoituksesta. Työn tarkoituksena oli perehtyä aiheeseen yleisemmin sekä laskennallisesti mitoittaa rakenteita. Mitoituksissa pääpaino oli materiaalin osalta kalkkihiekkatiilessä, ja korkeutena käytettiin sairaalakohteissa yleistä yli 4 m korkeutta. Esimerkkimitoitukset tehtiin kolmesta rakenteesta, joihin lukeutui raudoittamattomat kantava- ja ei-kantava väliseinä, sekä raudoitettu, vaakasuuntaisesti painekuormitettu ei-kantava väliseinä. Kantavaa seinää tarkasteltiin puristettuna rakenteena, ja ei-kantavia seiniä taivutettuina rakenteina. Opinnäytetyö suoritettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Lähdeaineiston perusteella työhön laadittiin teoriapohja, jossa käsiteltiin muurattuihin rakenteisiin liittyviä teemoja etenkin työn aiheeseen liittyviltä osin. Mitoitusosiossa laadittiin laskentakaavat sekä mitoitusperiaatteet, joiden avulla muurattuja väliseinärakenteita pystytään suunnittelemaan. Perustana käytettiin muurattuja rakenteita koskevaa Eurokoodi 6:sta sekä siihen liittyvää Ympäristöministeriön laatimaa kansallista liitettä, ja RIL 206-2010 julkaisua. Materiaalien ominaisuuksien osalta noudatettiin Saint-Gobain Weberin suoritustasoilmoitusta väliseinien kalkkihiekkatiilistä. Työn tuloksena saatiin laadittua mitoitusohjeet aiemmin mainituille kolmelle rakenteelle niin, että rakenne kestää rasitukset normaalia suuremmasta korkeudesta sekä painekuormasta huolimatta. Etenkin painekuormitetulla rakenteella kestävyyden saavuttaminen vaati enemmän tutkimista sekä ohjauksen hyödyntämistä, sillä sellaiselle rakenteelle ei löytynyt suoria ohjeita. Vaikka mitoituksien materiaalina toimi ainoastaan kalkkihiekkatiili, pystytään ohjeita soveltamaan myös muille materiaaleille. Lisäksi työhön laadittiin taulukot eri korkuisten vastaavien rakenteiden tuloksista