Maximal Ancestral Graph Structure Learning via Exact Search

Peer reviewe

Learning Chordal Markov Networks via Stochastic Local Search

Peer reviewe

Learning Chordal Markov Networks via Branch and Bound

We present a new algorithmic approach for the task of finding a chordal Markov network structure that maximizes a given scoring function. The algorithm is based on branch and bound and integrates dynamic programming for both domain pruning and for obtaining strong bounds for search-space pruning. Empirically, we show that the approach dominates in terms of running times a recent integer programming approach (and thereby also a recent constraint optimization approach) for the problem. Furthermore, our algorithm scales at times further with respect to the number of variables than a state-of-the-art dynamic programming algorithm for the problem, with the potential of reaching 20 variables and at the same time circumventing the tight exponential lower bounds on memory consumption of the pure dynamic programming approach.Peer reviewe

Becoming an analytics-based organisation : strategic agency in the change process in a retail organisation

The paper examines how the upward and downward strategic influences of the head of the BI unit in the case organization have evolved over time and the BI perspective became legitimate in the organization. The analysis covers a decade long period of time. We engaged in an Action Research (AR) inquiry where the change process was explored through the first-hand experiences of one of the co-authors. The model of the strategic agency of middle managers was applied in the analysis. We analyse the evolution as well as the enablers and constraints of the strategic agency of the head of the BI unit in the case organisation and identify the type of strategic agency exhibited in the case.<br /

Learning Optimal Causal Graphs with Exact Search

Peer reviewe

Aerosol Generation During Otologic Surgery

Objective To assess whether aerosol generation occurs during otologic surgery, to define which instruments are aerosol generating, and to identify factors that enhance safety in protection against airborne pathogens, such as severe acute respiratory syndrome coronavirus 2. Study Design An observational prospective study on aerosol measurements during otologic operations recorded between August and December 2020. Setting Aerosol generation was measured with an Optical Particle Sizer as part of otologic operations with anesthesia. Particles with a size range of 0.3 to 10 mu m were quantified. Aerosol generation was measured during otologic operations to analyze aerosols during drilling in transcanal and transmastoid operations and when using the following instruments: bipolar electrocautery, laser, suction, and cold instruments. Coughing is known to produce significant concentration of aerosols and is commonly used as a reference for high-risk aerosol generation. Thus, the operating room background concentration and coughing were chosen as reference values. Patients Thirteen otologic operations were included. The average drilling time per surgery was 27.00 minutes (range, 2.00-71.80 min). Intervention Different rotation speeds during drilling and other instruments were used. Main Outcome Measures Aerosol concentrations during operations were recorded and compared with background and cough aerosol concentrations. Results Total aerosol concentrations during drilling were significantly higher than background (p < 0.0001, d = 2.02) or coughing (p < 0.0001, d = 0.50). A higher drilling rotation speed was associated with higher particle concentration (p = 0.037, eta(2) = 0.01). Aerosol generation during bipolar electrocautery, drilling, and laser was significantly higher than with cold instruments or suction (p < 0.0001, eta(2) = 0.04). Conclusion High aerosol generation is observed during otologic surgery when drill, laser, or bipolar electrocautery is used. Aerosol generation can be reduced by using cold instruments instead of electric and keeping the suction on during aerosol-generating procedures. If drilling is required, lower rotation speeds are recommended. These measures may help reduce the spread of airborne pathogens during otologic surgery.Peer reviewe

Aivokasvainta sairastava potilas päivystyksessä

Vertaisarvioitu. Teema : aivokasvaimet. English summary.Glioomaa sairastava potilas joutuu sairautensa aikana todennäköisesti asioimaan useita kertoja erikoissairaanhoidon päivystyksessä. On tavallista, että diagnoosiin johtavat kuvantamistutkimuksetkin tehdään päivystysluonteisesti, tyypillisimmin potilaan ensimmäisen epileptisen kohtauksen vuoksi. Myös nopeasti etenevät neurologiset puutos- tai kognitiiviset oireet saattavat ylittää kynnyksen päivystysluonteisille tutkimuksille ja paljastaa taustalla olevan aivokasvaimen. Kuvantamisessa magneettikuvaus (MK) on keskeinen. Myös hoitojen tai myöhemmän seurannan aikana voi voinnin yllättävä heikkeneminen edellyttää päivystyksellistä arviointia. Vaikka syynä voi olla kasvaimen eteneminen, johtuvat ongelmat usein hoidon komplikaatioista. Leikkauksen jälkeisten murheiden lisäksi tavallisia ovat lääkehoidon komplikaatiot, epileptiset kohtaukset sekä sädehoidon jälkeinen niin sanottu pseudoprogressio. Hoitoratkaisut edellyttävät usein neurologin, onkologin ja neurokirurgin tiivistä yhteistyötä.Peer reviewe

Review on winds, extratropical cyclones and their impacts in Northern Europe and Finland

Strong winds caused by powerful extratropical cyclones are one of the most dangerous and damaging weather phenomena in Northern Europe. Stormy winds can generate extreme waves and rise the sea level, which leads occasionally to storm surges in coastal areas. In land areas, strong winds can cause extensive forest damage. In general, windstorms induce annually significant damage for society. Moreover, due to climate change, the frequency and the impacts caused by the windstorms is changing. In this report, we introduce a literature review on the occurrence of strong winds, extratropical cyclones and their impacts in Northern Europe. We present the most important findings on both past trends and current climate on wind speeds and extratropical cyclones based on in-situ measurements and reanalysis data. We also briefly analyse impacts caused by extreme convective weather. Furthermore, we aim to respond to the question on how the wind climate in Northern Europe is going to change in the future under climate change. The decadal changes in the frequency of extratropical cyclones in Northern Europe follows the changes in the storm track regions. Regarding the past climate, confident estimates of the past trends are difficult to make due to inhomogeneities in the number and type of assimilated wind speeds into reanalysis data. Based on homogenized in-situ observations, the wind climatology in 1959-2015 in Finland shows a slight downward trend, but no trend is evident in the number of potential forest damage days in Finland. Possible change points are however detected for wind speeds and the impacts. Forest damage is not only a function of wind speeds but also the environmental factors, such as the amount of frost in the ground, play a role. In the future, the strongest signal in Northern Europe for slightly increasing wind speeds is in the autumn while other seasons do not show remarkable trends. It has been shown that the total number of the strongest windstorms are projected to decrease in the North Atlantic and Europe, but regional differences are likely to appear due to changes in the storm tracks. The strong wind gusts associated with thunderstorms in parts of Northern Europe will likely increase in frequency by the end of the 21st century.Voimakkaista keskileveysasteiden matalapaineista johtuvat myrskytuulet ovat yksi eniten vaaraa ja vahinkoa aiheuttavista sääilmiöistä Pohjois-Euroopassa. Myrskytuulet aiheuttavat korkeita aaltoja ja nostavat meriveden pintaa, mikä johtaa toisinaan merivesitulviin. Sisämaassa voimakkaat myrskytuulet aiheuttavat ajoittain laajoja metsätuhoja. Myrskyistä koituu vuosittain merkittäviä vahinkoja yhteiskunnalle. Ilmastonmuutoksen myötä myrskyjen toistuvuus ja tuulista johtuvat tuhot muuttuvat. Raportissa käydään kirjallisuuden pohjalta läpi voimakkaiden tuulien ja myrskyjen esiintyvyyttä Pohjois-Euroopassa. Raportissa esitellään tärkeimmät havaintoihin ja uusanalyyseihin perustuvat tutkimustulokset tuulista, myrskyistä ja niiden vaikutuksista. Lisäksi esitellään lyhyesti muutoksia konvektiivisten säähäiriöiden aiheuttamissa tuulissa. Lopuksi pyritään vastaamaan kysymykseen, miten tuulisuus tulee muuttumaan Pohjois-Euroopassa ilmastonmuutoksen myötä. Myrskyjen lukumäärän alueelliset muutokset ovat sidoksissa myrskyratojen muutoksiin. Menneiden myrskytrendien tutkiminen uusanalyysien avulla on kuitenkin osoittautunut ongelmalliseksi, koska eri uusanalyyseihin on assimiloitu vaihteleva määrä ilmakehän havaintoja ja siten aineisto on epähomogeenista. Yksittäisten uusanalyysien pohjalta ei näin ollen voida tehdä varmoja johtopäätöksiä menneistä myrskytrendeistä. Kirjallisuuden mukaan voimakkaat tuulet ovat olleet Suomessa laskusuunnassa vuosina 1959-2015, mutta potentiaaliset metsätuhopäivät Suomessa eivät näytä vähentyneen. Metsätuhojen määrään vaikuttaa tuulisuuden lisäksi myös muun muassa maaperän roudan määrä. Metsätuhojen ja tuulisuuden trendeissä on lisäksi havaittu viime vuosina mahdollisia käännekohtia. Tutkimusten mukaan Pohjois-Euroopassa ei ole odotettavissa suurta muutosta tuulisuudessa, joskin syksyisin keskimääräisen tuulisuuden odotetaan hieman lisääntyvän. Voimakkaiden myrskyjen kokonaislukumäärä Pohjois-Atlantilla tulee todennäköisesti laskemaan, mutta alueellisia eroja voi ilmetä myrskyratojen muutoksista johtuen. Kesän rajuilmoihin liittyviä voimakkaita tuulenpuuskia voi vuosisadan loppuun mennessä Pohjois-Euroopassa esiintyä useammin kuin nykyilmastossa