Yrittäjien ansiot, työajat ja työkuormitus: Selvitys ekonomien ja insinöörien yrittäjyydestä

entrepreneurship, incomes, working hours, workload

Innovative Work Practices and Sickness Absence: What Does a Nationally Representative Employee Survey Tell?

The paper examines the effect of innovative work practices on the prevalence of sickness absence and accidents at work. We focus on several different aspects of workplace innovations (self-managed teams, information sharing, employer-provided training and incentive pay) along with the “bundles” of those practices. We use nationally representative individual-level data from the Finnish Quality of Work Life Survey from 2008. Using single equation models, we find that innovative work practices increase short-term sickness absence for blue-collar and lower white-collar employees. In two-equation models that treat innovative workplace practices as endogenous variables we do not find relationship between innovative work practices and sickness absence or accidents at work.innovative work practices; workplace innovation; sickness absence; accidents

Firm and Employee Effects of an Enterprise Information System: Micro-econometric Evidence

We investigate the impact of adopting an enterprise resource planning (ERP) system on performance changes and employee outcomes in a retail chain. We find that: (i) sales and inventory turnover initially drop by 7 % and recover in 6-12 months; (ii) inventory turnover recovers more quickly for establishments that adopt ERP later; (iii) employee outcomes, including increased workload, greater job difficulty and enhanced multitasking, vary significantly over time, though implications for employee welfare are ambiguous.enterprise resource planning; retailing; Finland; IT

Teknologinen kehitys, ammattirakenteiden muutos ja osaaminen

Tässä artikkelissa luodaan tiivis katsaus siihen kuinka teknologinen kehitys muokkaa työmarkkinoiden rakenteita ja kuinka nämä rakennemuutokset vaikuttavat tulevaisuudessa sekä työmarkkinoilla tarjolla oleviin töihin että työelämässä tarvittavaan osaamiseen. Teknologinen kehitys ei tuhoa työtä, mutta se tulee myös jatkossa muuttamaan merkittävällä tavalla työn sisältöä ja työmarkkinoilla tarvittavia taitoja. Siksi koulutusjärjestelmän ja yksilöiden haasteena on ajan tasalla olevien taitojen varmistaminen jatkuvasti muuttuvassa työelämässä

Naisten ja miesten työuraerot Suomen teollisuuden kuukausipalkkaisella henkilöstöllä 2002–2020

Tutkimuksessa selvitetään sukupuolten työuraeroja ja niiden yhteyttä miesten ja naisten palkkaeroon Suomen teollisuuden vuosina 2002–2020 työuransa aloittaneilla kuukausipalkkaisilla palkansaajilla. Raportin avaa taloustieteellinen tutkimuskirjallisuuskatsaus sukupuolten työura- ja palkkaeroista. Tilastollisen tarkastelun perusteella naiset sijoittuvat aloitusvuotenaan selvästi miehiä suuremmalla todennäköisyydellä alimmille ammattihierarkian tasoille. Ylemmillä tasoilla sijoittumistodennäköisyydet suosivat miehiä. Sijoittumiseroja dominoivat sukupuolten koulutusalaerot. Myös palkat eriytyvät jo aloitusvuotena: puhdas keskipalkkaero on 22.6 prosenttiyksikköä miesten eduksi. Sukupuolten koulutusalasegregaatio selittää siitä yli puolet. Laajan taustatekijäjoukon kontrolloimisen jälkeen selittämätön palkkaero on vajaa neljä prosenttiyksikköä. Myös myöhemmässä urakehityksessä on sukupuolieroja. Kun urakehitys jaetaan neljään taitotasoon, miesten ylenemistodennäköisyys on naisia suurempi erityisesti tasojen 2 ja 3 välillä. Kun sekä sukupuolten ylenemistodennäköisyyksien ero että naisten osuus ovat selvästi suurimmillaan hierarkiatasolla 2, vaikuttaa siltä kuin tasojen 2 ja 3 välissä olisi naisten etenemistä ehkäisevä "lasikatto". Kuukausipalkan suhteen miehillä ammattihierarkkista siirtymää ylöspäin seuraa keskimäärin suurempi korotus ja alaspäin pienempi palkanlasku kuin naisilla

ICT and occupation-based measures of organisational change: Firm and employee outcomes

To examine the productivity, employment and wage effects of ICT, we apply novel occupationbased measures of organisational change within firms. With these measures, we directly address the complementarities between ICT and organisational changes. Our results support the view that organisational change complements ICT investments in a productivity-enhancing manner. In particular, the ICT-driven productivity gains are associated with the destruction of routine and noninteractive tasks in an organisation. Furthermore, using longitudinal aspects of our linked employeremployee data, we find that whereas ICT does not affect the probability of an employee becoming unemployed, it has a positive impact on the wage growth of retained employees

Vaikuttavatko osallistavat johtamismenetelmät yritysten tuottavuuteen?

Tässä artikkelissa tutkitaan osallistavien johtamismenetelmien vaikutusta tuottavuuteen Suomen yksityisellä sektorilla. Aiempi tutkimus osoittaa, että tuottavammat yritykset käyttävät myös useammin osallistavia johtamismenetelmiä. Kausaalisuuden osoittaminen on kuitenkin vaikeaa, koska yritykset valikoituvat käyttämään erilaisia johtamismenetelmiä. Tämän vuoksi voi olla niin, että ainoastaan korkeamman tuottavuuden yrityksissä on ”varaa” kokeilla uusia menettelytapoja, tai että erityisen huonosti menestyvissä yrityksissä ”pitää” kokeilla uusia menettelytapoja, jotta ne pärjäisivät kilpailussa muiden yritysten kanssa. Tutkimus toteutetaan yhdistämällä johtamismenetelmiä kartoittava yksityisen sektorin yrityksiä edustava kysely Tilastokeskuksen yritysrekistereihin. Regressiomalleihin perustuvat tulokset osoittavat, että osallistavilla johtamismenetelmillä ja työnteon muodoilla ei ole selkeää positiivista yhteyttä yritysten työn tuottavuuteen, kun muut tuottavuuteen vaikuttavat keskeiset tekijät sekä yritysten tuottavuushistoria on huomioitu malleissa. Tulokset osoittavat myös sen, että eri johtamismenetelmien käytöllä on yhteyksiä esimerkiksi organisaatiotasojen määrään ja korkeasti koulutettujen osuuteen yrityksessä

ICT and occupation-based measures of organisational change: Firm and employee outcomes

To examine the productivity, employment and wage effects of ICT, we apply novel occupationbased measures of organisational change within firms. With these measures, we directly address the complementarities between ICT and organisational changes. Our results support the view that organisational change complements ICT investments in a productivity-enhancing manner. In particular, the ICT-driven productivity gains are associated with the destruction of routine and noninteractive tasks in an organisation. Furthermore, using longitudinal aspects of our linked employeremployee data, we find that whereas ICT does not affect the probability of an employee becoming unemployed, it has a positive impact on the wage growth of retained employees