Opetussuunnitelmaosaaminen tulevien luokanopettajien kokemana

Suomessa luokanopettajankoulutuksen tavoitteena on luoda perusta opettajan korkeatasoisen osaamisen kehittymiselle. Tämän korkeatasoisen osaamisen ytimessä on muun muassa opetussuunnitelmaosaaminen, kun opetussuunnitelman katsotaan muodostavan peruskoulun opettajan pedagogisen ajattelun ja toiminnan sekä koulun kehittämisen viitekehyksen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan millaista maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoiden (n = 24) opetussuunnitelmaosaaminen on heidän itsensä kokemana. Opetussuunnitelmaosaamista tarkastellaan henkilökohtaisen mielensisäisen tiedon osatekijöiden eli teoreettisen, käytännöllisen ja itsesäätelytiedon näkökulmasta, sillä yksilön korkeatasoisen ammatillisen osaamisen perustan nähdään muodostuvan näiden osatekijöiden integroituessa.  Tutkimukseen osallistujat jäsensivät aluksi opetussuunnitelmaosaamistaan laatimalla aiheesta käsitekartan, minkä jälkeen toteutettiin yksilölliset haastattelut. Litteroitu aineisto analysoitiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin. Tulosten mukaan opiskelijoiden opetussuunnitelmaosaamisessa oli merkittäviä eroja. Parhaimmillaan koulutuksen aikaiset kokemukset oman toiminnan tietoisesta tarkastelusta ja säätelystä opetussuunnitelman tarkoitusten suunnassa auttoivat opiskelijoita rakentamaan asiantuntevaa ymmärrystä opetussuunnitelmasta opetus- ja kasvatustyön perustana. Koulutus ei kuitenkaan pystynyt tuottamaan kaikille tuleville opettajille samalla tavalla vahvaa opetussuunnitelmaosaamista eli rakentamaan tulevien opettajien korkeatasoista henkilökohtaista mielensisäistä tietoa opetussuunnitelman tarkoituksista.  </p

Kouluhyvinvointi syntyy vain yhteistyöllä

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) mukaan hyvinvoiva lapsi oppii ja kasvaa. Edessä olevan kouluvuoden alussa onkin hyvä pysähtyä miettimään mitä kouluhyvinvointi on ja miten voimme edistää sitä yhdessä.</p

Opettajankoulutuksen tilannekatsaus: tilannekatsaus marraskuu 2014

Artikkeli perustuu vuonna 2012 julkaistuun selvitykseen (Vitikka, Salminen &amp; Annevirta 2012), jossa tarkastelimme opetussuunnitelman k&auml;sittely&auml; suomalaisissa opettajankoulutuksissa. Selvityst&auml; varten analysoitiin 41 peruskoulun opettajan kelpoisuutta antavan koulutuksen lukuvuoden 2011&ndash;2012 kirjallista opetussuunnitelmaa. N&auml;ist&auml; 18 oli luokanopettajan koulutuksen opetussuunnitelmia ja 23 aineenopettajan koulutuksen opetussuunnitelmia. Tarkoituksena oli selvitt&auml;&auml;, kuinka n&auml;kyv&auml;sti opetussuunnitelma on esill&auml; opettajankoulutuksissa ja mist&auml; n&auml;k&ouml;kulmista opetussuunnitelmaa opettajankoulutuksissa k&auml;sitell&auml;&auml;n. Pohdimme t&auml;ss&auml; artikkelissa selvityksen n&auml;k&ouml;kulmien ja tulosten pohjalta opetussuunnitelman k&auml;sittelyn merkityst&auml; opettajankoulutuksessa sek&auml; sen my&ouml;t&auml; opetussuunnitelmaa opettajan ammatillisuuden rakentumisen prosessissa.</div

Opetussuunnitelman perusteiden välittämä ohjaus - mitä, kenelle ja miksi?

Uudet valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Perusteiden uudistamisella halutaan vastata voimakkaasti muuttuvan maailman haasteisiin (Halinen, Holappa & Jääskeläinen 2013). Perusteiden ohjaustehtävä pysyy kuitenkin edelleen ennallaan, sillä niiden tarkoitus on esittää yksiselitteisesti mitä opetuksen tulee suomalaisessa perusopetuksessa sisältää (Sarjala & Suopohja 2000). Opetussuunnitelman perusteet -asiakirjan tulee myös olla koulujen ja opettajan työtä selkeästi ohjaava kokonaisuus. Tässä artikkelissa etsitään vastauksia kysymyksiin, minkälaista opetussuunnitelman perusteiden, kirjoitetun opetussuunnitelman välittämä ohjaus on ja kuinka paljon ohjauksesta kohdistuu selkeästi opettajaan ja opetukseen. Näkökulmana on suomalaisen peruskoulun opettajan ohjaus opetussuunnitelman keinoin. Artikkelin aineistona ovat ”Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004” -asiakirja sekä siihen tehdyt muutokset ja täydennykset vuodelta 2010. Analysoitavana ovat opetussuunnitelman perusteiden virkkeet, joita tarkastellaan tekstin sisällönanalyysin keinoin. Tuloksista ilmenee, että opettajan ja opetuksen ohjaukseen selkeästi kohdistuvaa tekstiä on opetussuunnitelmassa hyvin vähän, kun sen sijaan informoivaa, valistavaa tai epäsuoraa ohjausta ilmentävää tekstiä on runsaasti. Tulosten perusteella pohditaan opetussuunnitelman perusteiden teoreettista taustaa erityisesti perinteisten Curriculum- ja Lehrplan-koulukuntien ajattelun näkökulmasta sekä nykyisten perusteiden ohjaustehtävää ja tämän ohjauksen yhteyttä opettajan autonomiaan. Asiasanat: opetussuunnitelman perusteet, opetussuunnitelmakoulukunnat, opetussuunnitelman ohjaus, opettajan autonomia</p

Moniammatillisuuteen tutustutaan jo opinnoissa

Terveys-, sosiaali- ja kasvatusalan opiskelijan on tärkeää oppia jo opiskeluaikana, miten työssä voi hyödyntää kunnan terveydenhoidon, sosiaali- ja opetustoimen eri ammattilaisten monialaista osaamista. Moniammatillista yhteistyötä tarvitaan esimerkiksi perheväkivaltaan puuttumisessa. Työntekijän pitää tietää, ketä konsultoida tai kenen puoleen kääntyä, mikäli asiakas pitää ohjata eteenpäin palveluketjussa