306 research outputs found

    Knowing how to present yourself by knowing how to recognize false true facts

    Get PDF
    The presentation of self is a specific kind of knowledge of how to appear and speak publicly in the face of inferences of what can be drawn about how you have appeared and what you have said. As a specific case of the latter, there are things you cannot say publicly even if-or, in particular, when-they are true. This can be called recognition of false true facts. Of course, it could be claimed that knowing false true facts is just knowledge of a type of fact which does not require know-how but plain knowledge. In this article, we try to show that knowing false true facts is part of the presentation of self, which is based on know-how of telling false true facts from other facts (i.e., what you should never say publicly, however true it might be). Regarding our data, we analyze a videotaped interaction among a group of young females discussing what would be different in life if they were men. In their group discussion, they make a distinction regarding how a woman could answer that question and what could not be answered. Through defining what women could publicly say, the group performatively defines how women can present themselves. In that way, the presentation of self is based on know-how of the distinction between false true facts and other facts. At least on occasion, there does exist gender-specific expertise that delimits public performance of gender.Peer reviewe

    "Ja mikä on sen turvallisempaa kuin normaali perhe?" : eduskunnan konservatiivinen perhekeskustelu vuoden 2002 hedelmöityshoitolakiesityksestä

    Get PDF
    Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Suomessa on jo lähes parinkymmenen vuoden ajan valmisteltu hedelmöityshoitolakia. Hedelmöityshoitoja koskeva lainsäädäntö koskettaa perustavanlaatuisia kysymyksiä ihmisyyden olemuksesta ja yhteiskunnan roolista. Hedelmöityshoidoissa yhteisön sosiaaliset ja moraaliset käsitykset kohtaavat teknologisen kehityksen luomat mahdollisuudet. Tässä tutkimuksessa keskityn vuoden 2002 hedelmöityshoitolakiesitykseen ja siitä käytyyn eduskuntakeskusteluun. Kartoitan tutkimuksessani eduskunnassa hedelmöityshoitolakiesityksestä käytyä konservatiivista keskustelua Chaïm Perelmanin argumentaatioteorian avulla. Perelman on yksi argumentaatiota painottavan retoriikan tutkimuksen keskeisimpiä teoreetikkoja. Perelmanin argumentaatioteorian perustana on arvopäätelmien järjellisen arvioimisen ongelma. Jos se halutaan ratkaista, on tutkittava, miten arvopäätelmää puolustavia tai vastustavia kantoja perustellaan ja miten ne saavuttavat uskottavuutensa. Retoriikan tutkimus ei ole yhtenäinen metodi tai koulukunta. Yhteistä alan tutkimuksille on kielen roolin ja merkityksen keskeisyys. Tässä tutkimuksessa olen kiinnostunut niistä tavoista, joilla konservatiivisessa keskustelussa perusteltiin vaatimuksia ja mihin nämä argumentit pohjautuivat. Erityisesti olen kiinnostunut konservatiivien perheeseen liittämistä merkityksistä. Konservatismi on ollut perhekeskustelussa merkittävässä roolissa, sillä ydinperhe on perinteisesti ollut konservatiivisen maailmankatsomuksen keskiössä. Konservatismi koettaa vastata niihin epävarmuuksiin, joita on syntynyt perhekäsitysten laajentuessa. Hedelmöityshoitolaista käydyssä keskustelussa konservatismi näyttäytyi ydinperheideaalin tavoitteluna ja perinteisten arvojen puolustamisena. Perinteisesti yksityiselle alueelle kuuluvaksi mielletty perhe nousee hedelmöityshoidoista käydyssä keskustelussa julkiselle areenalle ja poliittisen vallankäytön kohteeksi. Konservatismin viimeaikaisen vallan kasvun vaikutukset näkyvät poliittisessa elämässä Suomessakin. Vaikka Yhdysvaltoihin verrattavaa yhteiskunnallista moraalipaniikkia Suomessa ei ole syntynyt, myös täällä perheestä käydyt keskustelut ovat viime vuosien aikana voimistuneet. Hedelmöityshoitolakiesityksestä eduskunnassa käyty keskustelu on osa laajempaa perheeseen kohdistuvaa yhteiskunnallista kiistaa. Se voidaan tulkita kamppailuna eri perhemuotojen hyväksyttävyyden rajoista. Hedelmöityslakiesityksestä käyty keskustelu liittyy läheisesti perustavanlaatuisiksi koettuihin kategorioihin kuten perhe, vanhemmuus ja identiteetti. Näistä perhe toimii usein tulkintakehikkona, jonka osia muut tekijät ovat. Käsitykset perheestä – sen muodosta, jäsenistä, vallanjaosta ja rooleista – ovat lakiesityksestä nousseen kiistan kohteina. Heteroseksuaalisen ydinperheen aseman säilyttäminen ja vahvistaminen oli konservatiivisen argumentaatiostrategian päämäärä. Konservatiivien kamppailussaan hyödyntämät argumentaatiostrategiat voi jakaa kahteen ryhmään: luonnollisuusargumentteihin ja lapsen hyvinvointi -argumentteihin. Ne molemmat jakautuvat alaryhmiin. Niitä molempia käytettiin perusteluna heteroseksuaalisen ydinperheen valta-aseman säilyttämisen tärkeydelle. Niissä vedottiin tiettyihin universaaleiksi tukittuihin perusteisiin ja käsitteisiin, kuten ”luontoon” ja ”lapsen etuun”. Argumentaatiojuonteet eivät kuitenkaan aina olleet selvärajaisia, vaan sekoittuivat usein toisiinsa. Usein argumentaatioryhmät nivoutuivat yhteen muodostaen konservatiivisen tulkinnan mukaan kiistämättömän perustelun sekä ydinperheen ensisijaisuudelle että hedelmöityshoitojen kieltämiselle yksin asuvilta naisilta ja naispareilta. Argumentit lähestyivät hedelmöityshoitoja eri kannoilta, mutta päätyivät aina samaan lopputulokseen: ydinperhe on ainoa perhemalli, joka pystyy varmistamaan yksilöiden sekä yhteiskunnan tasapainoisen ja terveen kehityksen

    Assisted reproduction 2006-2007

    Get PDF
    Julkaisupvm 25.4.200

    Induced abortions in the Nordic countries 2009

    Get PDF
    Julk. 21.2.201

    Hedelmöityshoidot 2017–2018

    Get PDF
    Vuonna 2017 aloitettiin noin 12 700 hedelmöityshoitoa. Vuoden 2018 ennakkotietojen mukaan määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 9 prosenttia. Tehdyistä hoidoista noin 73 prosenttia oli koeputkihedelmöityshoitoja ja 27 prosenttia inseminaatiohoitoja

    Alkohol och narkotika regionvis år 2005

    Get PDF

    Uudelleensijoittumisen prosessit ja liiketoiminta - Repbu-hankkeen loppuraportti

    Get PDF
    Tilojen käyttäjät ovat kiinteistöliiketoiminnan keskeisin intressiryhmä. Kiinteistö- ja rakennusalan koko arvoverkoston liiketoiminta on riippuvainen käyttäjien valinnoista ja maksuhalukkuudesta. Tästä huolimatta käyttäjien käyttäytymistä uudelleensijoittumisessa on tutkittu rajoitetusti. Käyttäjien toimitilavalinnan ymmärtämiseksi on keskeistä tunnistaa käyttäjien menettelytapoja, todellisia tilavalintavalintakriteerejä, sekä päätöksentekoon osallistuvia ja vaikuttavia osapuolia. Käyttäjäorganisaatioiden näkökulmasta uuden toimistotilan valinta ja siihen muuttaminen on strateginen prosessi. Tämän prosessin käyvät vuosittain tuhannet yritykset läpi. Sijaintipäätöksellä ja uuden työympäristön suunnittelulla organisaatio määrittelee toimintaympäristönsä pitkälle tulevaisuuteen. Henkilöstön näkökulmasta muutos voi olla merkittävä, sillä sijaintimuutoksen lisäksi uusi työympäristö saattaa tarkoittaa myös esimerkiksi uusia työskentelytapoja. Prosessiin liittyy riskejä, sillä huono uudelleensijoittuminen saattaa johtaa työntekijöiden tyytymättömyyteen ja pahimmassa tapauksessa lisääntyneeseen vaihtuvuuteen. Prosessi tarjoaa toisaalta myös mahdollisuuden uudistukseen. Riskit ja mahdollisuudet jäävät kuitenkin usein huomioimatta. Yksittäisen yrityksen näkökulmasta muuttoprosessi on melko harvinainen tapahtuma ja näin ollen harvaan organisaatioon kerääntyy tarvittavaa osaamista hoitaa tätä strategista prosessia itse. Suomessa muuttaville organisaatioille on tarjolla prosessiin liittyviä asiantuntijapalveluita, mutta näitä hyödynnetään varsin vähän. Kansainvälisessä vertailussa prosessiin liittyvät palvelumarkkinat ovat vielä lastenkengissä, joten kehittämispotentiaalia on paljon. Jotta yritysten muuttoprosessit eivät koituisi yrityksille riskiksi ja jotta yhä useampi organisaatio voisi hyödyntää prosessia organisaation toiminnan tukemiseksi, tulee yritysten tietoutta muuttoprosessin merkityksestä kasvattaa. Raportin esittelemät tulokset perustuvat Relocation procesesses and business-tutkimushankkeeseen, josta on vastannut Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun Maankäyttötieteiden laitoksen kiinteistöliiketoiminnan tutkimusryhmä sekä Rakennustekniikan laitoksen Rakennetun ympäristön palvelut-tutkimusryhmä. Tutkimuksen ovat rahoittaneet Tekes, Aalto-yliopisto, Frami Oy, Helsingin Kaupunki (Elinkeinopalvelut), Lahden Tiede- ja Yrityspuisto Oy, Technopolis Oyj, sekä TenRep ry, ja se toteutettiin 05/2011–11/2013 välisenä aikana. Tämä julkaisu on yhteenvetona hankkeen tuloksia esittelevä loppuraportti

    Induced abortions in January-June 2008 - preliminary statistics

    Get PDF
    4.11.200
    corecore