Arvokasvit talteen - esimerkkinä koristekasvien geenivarat. Loppuraportti hankkeesta Avoin Geenivara

Viherrakentamisen kasvien eli avomaan koristekasvien geenivarojen säilytys tapahtuu tällä hetkellä kansallisissa kenttäkokoelmissa. Koristepensaista ja pikkupuista keskeisimpien lajien ja viljelykantojen geenivarojen säilyminen on jo järjestetty näissä kokoelmissa. Taimistojen tuotannossa pitkään olleiden, keskeisten perennasukujen geenivarojen säilytys on myös turvattu. Lisäksi koristekasveja on kerätty useissa paikallisissa hankkeissa, ja niiden säilymistä on varmistettu esimerkiksi paikallismuseoissa. Yhdistykset ovat keränneet vanhoja koristekasveja. Arboretumeissa on arvokkaita kokoelmia erityisesti puuvartisista kasveista. Koristekasveissa on kuitenkin useita ryhmiä, joista ei ole tehty keräystä, ja joiden säilymistä ei ole turvattu. Tiedossa on ollut, että yksityishenkilöillä on paljon vanhoja, arvokkaita koristekasveja. Kasvigeenivarojen säilytyksen toteuttamisessa kansalaiset ovat tärkeitä, sillä heidän kauttaan saadaan arvokkaita aineistoja pelastettua, tietoa geenivaroista ja innostuneita tekijöitä geenivaraohjelman toteutukseen. Yhtenäistä tietojärjestelmää kasvigeenivaratiedon hallinnalle ei ole ollut käytössä. Myös kaikille avoin kanava kasvitiedon ilmoittamista ja vastaanottamista varten on puuttunut. Avoin Geenivara -hankkeessa 1) kartoitettiin yksityishenkilöillä ja yhteisöillä olevia koristekasveja; 2) rakennettiin tietojärjestelmä kasvitiedon ilmoittamista, vastaanottamista ja täydentämistä varten; 3) selvitettiin haastatteluin yksityiskokoelmien omistajien mahdollisuuksia toimia geenivarasäilyttäjinä; 4) koottiin yhteen toimenpidetarpeet kasvigeenivarojen säilytysverkoston luomiseksi. Yksityishenkilöiltä ja yhteisöiltä saatiin ilmoituksia tuhansista arvokkaista kasvikannoista yli 600 ilmoittajalta. Kasvinpolku-tietojärjestelmä rakennettiin palvelemaan koko kasvigeenivaratyötä. Siinä ovat valmiina kaikille avoin ilmoitusosa, johon kuka tahansa voi ilmoittaa tietoja vanhoista puutarha-ja peltokasveista, ja ylläpito-osio, jossa tietoja voidaan muokata ja täydentää, ja johon tallennetaan kasvitietojen lisäksi kasvien säilyttäjien tiedot. Kasvi-ilmoituksen voi tehdä osoitteessa www.luke.fi/ilmoitakasvi. Hankkeessa haastateltiin yksityishenkilöitä, jotka olivat ilmoittaneet useista vanhoista kasveista tai kokoelmasta. Yksityishenkilöt ovat kiinnostuneita osallistumaan geenivarojen säilytystyöhön ja tekemään määräajaksi säilytyssopimuksen. Säilytystyön koordinaattoritaholta odotetaan tukea ja ohjausta säilytystyöhön. Julkisten laitosten on mahdollista osallistua säilytystyöhön, mikäli taloudellista tukea on saatavissa työvoiman palkkaamiseen ja muihin kuluihin. Koristekasvien geenivarojen säilytystä varten kasvit voitaisiin ryhmitellä kategorioihin, joiden säilytys toteutetaan kullekin ryhmälle sopivalla tavalla: 1) tuotannossa säilyvät; 2) ”vaali näitä” -periaatteella säilytettävät; 3) julkisten toimijoiden verkostossa ja yksityisten kerhoissa säilytettävät; 4) keskuskokoelmissa säilytettävät; 5) vastaanottopaikan tarvitsevat uhanalaiset kokoelmat ja lajit.Saving genetic resources of ornamental plants is organized in vegetative field collections. The most important woody shrubs and small trees are already being conserved in these collections. Perennial species which have for decades been cultivated in nurseries are saved as well. In addition, ornamental plants have been collected in numerous local projects, and they have been planted in gardens around local museums. Some associations have arranged collecting of old ornamentals. In arboreta, there are valuable collections especially of woody plants. However, there are still many ornamental plant groups, which haven’t been collected, and the conservation has not been arranged. It is known that private people have lots of old valuable ornamental plants. The role of citizens and associations is important in saving plant genetic resources, because they inform on valuable plants and promote saving old plants. Until now no uniform data system for the management of plant genetic data and no public channel for announcing old plants have been available. The project ”Open Genetic Collections” included four steps: 1. a survey on the plants in private collections was done; 2. a data management system was built for giving, accepting and completing announcements of plants; 3. owners of private collections were interviewed in order to survey the requirements for taking part in conservation of plant genetic resources; 4. the action needs for creating a plant genetic resource conservation net were reported. Thousands of old valuable plants were announced by more than 600 private persons and associations. A data management system, called ”Kasvinpolku” (”Path for plants”), was built for the needs of the National Plant Genetic Resources Programme for Agriculture and Forestry. The channel for public announcements of garden and agriculture plants is ready for use as well as the system for managing the information on plants and their owners. Private people who had made announcements of numerous plants were interviewed. Private people are interested in participating in saving plant genetic resources and making an agreement on the subject for a fixed period. Support and guidance are expected from the coordinator of the conservation. Public institutes, such as museums and schools, are able to participate, if financial subvention is available. For the conservation, ornamental plants should be classified in groups and each group should then be saved in the most appropriate way: 1. Some of the old ornamentals are still produced and saved in production. 2. Common, easily propagated plants with the least requirements should be saved according to the principle “take care of these plants”. By sharing information on plants, allotment gardens, home district associations, old villages etc. should be bound to conservation work. 3. For rare, demanding plants, coordinated collections should be built up in the areas of public institutes. As for private persons participating in the conservation of these plants, clubs should be established. Therefore private collections should have a role as duplicate collections. 4. National central collections should exist for a certain part of rare, demanding species. 5. In addition, a place for receiving endangered plants and collections is needed.201

Sleep duration and sleep difficulties as predictors of occupational injuries: a cohort study

STUDY OBJECTIVES: To examine the association between sleep duration and sleep difficulties with different types and causes of workplace and commuting injuries. METHODS: The data were derived from the Finnish Public Sector study including 89.543 participants (178.309 person-observations). Participants reported their sleep duration and sleep difficulties between 2000 and 2012. These were linked to occupational injury records from the national register maintained by the Federation of Accident Insurance Institutions. Risk of injuries was followed up 1 year after each study wave. Logistic regression analysis with generalised estimating equations (GEEs) was used to examine the association between sleep duration/difficulties and risk of injuries, and multinomial logistic regression with GEE was used to examine the association with injury types and causes. RESULTS: Both sleep duration and difficulties were associated with injuries. Employees with short sleep (≤6.5 hours) had 1.07-fold odds of workplace injuries (95% CI 1.00 to 1.14) and 1.14 times higher odds of commuting injuries (95% CI 1.04 to 1.26) compared with employees with normal sleep duration. For employees with disturbed sleep, the corresponding ORs were 1.09-fold (95% CI 1.02 to 1.17) and 1.14-fold (95% CI 1.04 to 1.26) compared with those without sleep difficulties, respectively. The risk of commuting injuries was higher among those who had difficulty in falling asleep (OR 1.29, 95% CI 1.07 to 1.55), woke up too early (OR 1.11, 95% CI 1.00 to 1.23) or had non-restorative sleep (OR 1.18, 95% CI 1.05 to 1.33). CONCLUSIONS: Short sleep duration and sleep difficulties are associated with slightly increased risk of workplace and commuting injuries

Sleep duration and sleep difficulties as predictors of occupational injuries: a cohort study

Study objectives To examine the association between sleep duration and sleep difficulties with different types and causes of workplace and commuting injuries. Methods The data were derived from the Finnish Public Sector study including 89.543 participants (178.309 person-observations). Participants reported their sleep duration and sleep difficulties between 2000 and 2012. These were linked to occupational injury records from the national register maintained by the Federation of Accident Insurance Institutions. Risk of injuries was followed up 1 year after each study wave. Logistic regression analysis with generalised estimating equations (GEEs) was used to examine the association between sleep duration/difficulties and risk of injuries, and multinomial logistic regression with GEE was used to examine the association with injury types and causes. Results Both sleep duration and difficulties were associated with injuries. Employees with short sleep (Conclusions Short sleep duration and sleep difficulties are associated with slightly increased risk of workplace and commuting injuries.</p

Kasvigeenivarakokoelmien hoito-ohjeet : Ohjeita varmuuskokoelmien perustamiseen ja hoitoon

Tähän opasjulkaisuun on koottu hoito-ohjeita viljelykasvien geenivarojen laadukasta ja turvallista säilytystä varten. Se on kirjoitettu erityisesti tukemaan viljelykasvien geenivarojen keskuskokoelmien ympärille rakennetun varmuussäilyttäjäverkoston toimijoita, mutta sitä voivat hyödyntää muutkin kasvien hoidosta ja kasvikantojen ylläpidosta kiinnostuneet tahot. Viljelykasvien geenivarojen suojelussa tavoitteena on varmistaa geneettisen monimuotoisuuden säilyminen nykyisiä ja tulevia käyttötarpeita varten. Pohjoismainen geenivarakeskus NordGen säilyttää viljelykasvien siemenet. Luonnonvarakeskus ylläpitää kasvullisesti lisättävien kasvien geenipankkia. Se sisältää pitkäaikaissäilytykseen valitut pelto- ja puutarhakasvien lajikkeiden ja kantojen (=alkuperäiskasvien) keskuskokoelmat. Alkuperäiskasvien varmuussäilytysverkostoa on lähdetty rakentamaan, jotta keskuskokoelmien kasvikantojen säilymistä voidaan varmistaa ja turvata. Laajan viherrakentamisen kasvien ryhmän osalta varmuuskokoelma voi olla osa keskuskokoelmaa ja ainoa säilytyspaikka. Luken säilyttämien kantojen kaksoiskokoelmien lisäksi varmuuskokoelmat voivat olla arvokkaita yksityiskokoelmia. Alkuperäiskasvien varmuuskokoelmaverkoston rakentamisen on mahdollistanut maaseudun kehittämisrahaston kautta tuleva ympäristötuen muoto, jota hallinnoi Ruokavirasto maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa. Säilyttäjät voivat edustaa erilaisia Luken ulkopuolisia tahoja, kuten oppilaitoksia, yhdistyksiä, säätiöitä ja museopuutarhoja ja kaupunkeja, ja joissakin tapauksissa säilyttäjä voi olla myös yksityinen henkilö.202

Concurrent changes in sleep and physical activity during the transition to retirement: a prospective cohort study

The aim of this study was to examine the association between changes in physical activity and changes in sleep duration and difficulties at retirement transition point. Data from the prospective Finnish Retirement and Aging study of 2,745 retired public sector employees was used. Participants answered questionnaires before and after the retirement with one year interval, in which they reported average weekly hours of physical activity, sleep duration and the frequency of sleep difficulties. The level of physical activity, classified as ‘low’, ‘moderate’ or ‘high’, before and after retirement was used to classify the participants to five physical activity groups. Changes in sleep duration (in minutes) and sleep difficulties (no, moderate, severe) were examined in these physical activity groups. Before retirement, high physical activity was associated with longest sleep duration (7h 8 min) and low physical activity was associated with severe sleep difficulties (OR 1.23, 95% CI 1.06-1.44) in comparison to high physical activity. During retirement transition, sleep duration increased in all physical activity change groups and sleep difficulties decreased significantly in ‘stable’, ‘increase from moderate’, ‘decrease from moderate’ and ‘decrease from high’ groups. Changes in sleep duration and sleep difficulties were not statistically significantly different between the physical activity change groups. In conclusion, sleep duration increases and sleep difficulties decrease after retirement. Changes in sleep during retirement transition seem to be independent of changes in physical activity during the same time period