Engaging with Culture in Teaching of English as a Foreign Language in Finland: A Teacher Perspective

This study focuses on English teachers’ engagement with culture in their teaching and in textbooks. Their views are compared to the Finnish national curricula, which contain numerous cultural aims for foreign language teaching and learning. Culture’s role within foreign language teaching has been extensively studied since it factors in the learners’ communicative and intercultural competences. However, Finnish foreign language teachers’ voice is still unheard in reflecting their subjective views of culture teaching and its connection to the cultural content in textbooks. The aim of this study is to explore English teachers’ conceptions of culture in various contexts. The data were collected via semi-structured interviews that were conducted on six English teachers in Finland. The data analysis was done following principles for qualitative data analysis. The results suggest that the teachers’ conception of culture is broad, and they highlight the importance of intercultural competence in their teaching. Textbooks are a significant resource for culture teaching, which is why teachers often rely on them despite often finding stereotyping representations of cultures in them. The teachers expressed being unfamiliar with the cultural aims for foreign language education in the national curricula, but their personal aims corresponded positively with what the national curricula state. The results of this study underline the importance of cultural awareness being a part of lifelong learning, as teachers need to be constantly retrained to be able to offer culturally responsible education for the students to improve their intercultural competence. Teachers’ views related to culture in foreign language teaching need to be further studied in a wider perspective to improve the foothold culture has in foreign language education

Learning operando impedance function for battery health with aging-aware equivalent circuit model

The wide usage of Lithium-ion batteries (LIBs) requires a deep understanding about battery health. Estimation of battery state-of-health (SOH) is a crucial but yet still challenging task. Pure model-based methods may suffer from inaccuracy and instability of parameter estimations in lifelong aging. While pure data-driven methods rely heavily on quality and quantity of training set, causing lack of generality when extrapolating into unseen cases. In this paper, we propose an aging-aware equivalent circuit model (ECM), which combines model-based and data-driven techniques for SOH estimation. Gaussian process (GP) regression is incorporated in ECM to modelling parameters dependency on operating condition and aging time. The state space formulation of GP is used to enable a computationally efficient co-estimation framework of both parameters and states. Samples from two Open datasets are used to validate model performance, which gives accurate estimation for capacity and impedance. The learnt impedance function can be lined to the shape change of open circuit voltage (OCV) versus SOC curve and thus providing a way to further estimate changes of differential voltage (dV/dQ) curves.Comment: 10 pages, 9 figure

Psykologinen sopimus ammatillisen opettajan työssä : fenomenografinen tutkimus ammatillisten opettajien ja esihenkilöiden käsityksistä ja kokemuksista

Tutkimuksen lähtökohtana ovat yhteiskunnan ja työelämän muutokset ja näiden muutosten vaikutukset niin ammatillisten koulutusorganisaatioiden toimintaan kuin ammatillisten opettajien kokemukseen työstä ja työnantajasta. Ammatillisen opettajan työtehtävien hoitamisen perustana voidaan pitää vahvaa psykologista sopimusta. Väitöskirjani tavoite on kuvata psykologista sopimusta ammatillisen opettajan työssä ammatillisten opettajien ja heidän esihenkilöidensä käsityksiin ja kokemuksiin perustuen. Tutkimuksessani pyrin hahmottamaan ne psykologisen sopimuksen sisällöt ja ulottuvuudet, joita ammatilliset opettajat ja esihenkilöt tuovat esiin käsityksinään ja kokemuksinaan. Tavoitteeni on tuottaa sellaista uutta tietoa, jonka pohjalta voidaan ymmärtää, mikä merkitys psykologisella sopimuksella on ammatillisessa koulutusorganisaatiossa ja minkälaisia toimenpiteitä vahva psykologinen sopimus edellyttää. Psykologinen sopimus on moniulotteinen käsite. Tutkimuksen teoreettisena taustana tarkastelen psykologisesta sopimuksesta tehtyä aiempaa tutkimusta ja perehdyn erityisesti käsitteen erilaisiin luonnehdintoihin, psykologisen sopimuksen muotoutumiseen, muuttumiseen ja rikkoutumiseen, erilaisiin psykologisen sopimuksen tyyppeihin sekä psykologisen sopimuksen johtamiseen. Tutkimuksellani on yksi pääkysymys: Minkälaisia käsityksiä ja kokemuksia ammatillisilla opettajilla ja heidän esihenkilöillään on psykologisesta sopimuksesta ammatillisen opettajan työssä? Empiirinen tutkimukseni on laadullinen, ja toteutin sen fenomenografisella tutkimusotteella. Tutkimushenkilöinä oli 15 ammatillista opettajaa ja seitsemän esihenkilöä kahdesta eri ammatillisesta koulutusorganisaatiosta. Ennen aineistonkeruun aloittamista tein henkilöstöhallinnolle suunnatun alkukartoituksen organisaatioissa työskentelevien ammatillisten opettajien työsuhteiden laadusta. Alkukartoitus osoitti, että toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevien ammatillisten opettajien psykologinen sopimus on ennen muuta relationaalinen. Myös valtaosalla määräaikaisissa työsuhteissa olevien ammatillisten opettajien psykologisissa sopimuksissa on relationaalisia piirteitä, sillä opettajat ovat henkilöstöhallinnon mukaan sitoutuneita jatkamaan organisaatiossa määräaikaisuuden päättyessä. Aineistonkeruumenetelmänä käytin teemahaastattelua. Teemahaastattelu mahdollisti keskittymisen teemoihin, jotka kuvastavat psykologista sopimusta äärittäviä tekijöitä. Sain tietoa tutkimushenkilöiden käsityksistä ja kokemuksista työtehtävistä, työhön ja työnantajaan kohdistuvista odotuksista, työn arvostuksesta, työhön sitoutumisesta, luottamuksesta, vuorovaikutuksesta ja organisaatiokulttuurista. Aineiston analyysissä pyrin tavoittamaan tutkimushenkilöiden käsitysten ja kokemusten merkityssisällöt tulkitsemalla aineistossa esiintyviä ilmaisuja ja muodostamalla niistä kuvauskategorioita. Analysoin ensin opettajien aineiston ja muodostin analyysin tuloksena kuvauskategoriajärjestelmän opettajien käsityksistä ja kokemuksista. Tämän jälkeen analysoin esihenkilöiden aineiston ja analysoin sen samalla tavalla kuin opettajien aineiston. Harkinnan jälkeen analysoin vielä aineistot yhtenä kokonaisuutena, minkä seurauksena tutkimustulokseksi muodostui psykologista sopimusta ammatillisen opettajan työssä kuvaava kuvauskategoriajärjestelmä. Tutkimustuloksina jäsensin ammatillisten opettajien ja heidän esihenkilöidensä käsitykset ja kokemukset kolmeen kuvauskategoriaan: psykologinen sopimus organisaatiokulttuurissa, psykologinen sopimus työyhteisön toimivuudessa ja psykologinen sopimus opettajuudessa. Kuvauskategoriat muodostavat toisiinsa nähden hierarkkisen rakenteen, jossa organisaatiokulttuuriin liittyvät käsitykset ja kokemukset ovat hierarkiassa ylemmällä tasolla työyhteisön toimivuuteen ja opettajuuteen liittyviin käsityksiin ja kokemuksiin verrattuna. Vastaavasti työyhteisön toimivuuteen liittyvät käsitykset ja kokemukset ovat hierarkian ylemmällä tasolla, kun niitä suhteutetaan opettajuuteen liittyviin käsityksiin ja kokemuksiin. Nämä kolme kuvauskategoriaa jakautuvat jokainen kahteen tuloskategoriaan. Psykologista sopimusta organisaatiokulttuurissa määrittävät työnteon kulttuuri ja johtamiskulttuuri. Psykologista sopimusta työyhteisön toimivuudessa määrittävät yhteistyökyky ja esihenkilötyö. Psykologista sopimusta opettajuudessa määrittävät opettajan työhön kohdistuvien odotusten ja arkityön vastaavuus ja opettajan työn autonomisuus. Vaikka psykologinen sopimus on kansainvälisesti runsaasti tutkittu ilmiö, sitä on Suomessa ja erityisesti koulutussektorilla tutkittu vähän. Käsitykseni mukaan tutkimukseni on kansainvälisestikin ensimmäinen psykologista sopimusta tarkasteleva tutkimus ammatillisen koulutuksen kontekstissa. Tutkimus tuo esille uutta tietoa ammatillisten opettajien ja heidän esihenkilöidensä käsityksistä ja kokemuksista psykologista sopimusta määrittävistä tekijöistä ammatillisen opettajan työssä. Tutkimustulokset laajentavat ymmärrystä psykologisen sopimuksen merkityksestä ja luovat viitekehyksen psykologisen sopimuksen johtamiselle organisaation eri tasoilla ammatillisissa koulutusorganisaatioissa. Psykologisen sopimuksen johtamisella voidaan tukea ammatillisten opettajien vahvaa psykologista sopimusta. Näin he myös kykenevät työhön, joka hyödyttää niin opiskelijoiden menestystä ja hyvinvointia opinnoissa kuin organisaation tuloksellisuuttakin. Tutkimustulokset luovat myös käsityksen siitä, mistä asioista esihenkilön tulee käydä dialogia opettajan kanssa, jotta esihenkilölle muodostuu käsitys opettajan psykologisesta sopimuksesta. Kun psykologista sopimusta johdetaan organisaation eri tasoilla, ja kun esihenkilöllä on käsitys opettajan psykologisesta sopimuksesta ja sitä määrittävistä tekijöistä, voi hän tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin psykologisen sopimuksen vahvistamiseksi. Näiden toimenpiteiden seurauksena ammatillisella opettajalla on edellytykset voida hyvin työssä sekä sitoutua työhön ja organisaatioon.The starting point of the research is the changes in society and the working life, and the impact of these changes on the operations of vocational education organizations as well as on the experiences of vocational teachers regarding their work and employers. At the core of teacher responsibilities lies a robust psychological contract. The aim of this doctoral thesis is to delineate the psychological contract in the context of teachers’ work, based on the perceptions and experiences of teachers and their supervisors. This study seeks to elucidate the dimensions and components of the psychological contract as articulated by teachers and their supervisors. The overarching goal is to generate new knowledge to understand the significance of the psychological contract in vocational education organizations and to identify the measures required to uphold a strong psychological contract. The psychological contract is a multifaceted concept. As a theoretical framework, this research examines prior studies on the psychological contract and particularly delves into various characterizations of the concept, its formation, alteration, and breach, diverse types of psychological contracts, and its management. The primary research question guiding this study is: What are the perceptions and experiences of teachers and their supervisors concerning the psychological contract in the work of teachers? This empirical research is qualitative in nature and follows a phenomenographic research approach. It involved 15 teachers and seven supervisors from two different vocational education organizations. Prior to data collection, an initial survey targeting the quality of employment relationships of teachers within the organizations was conducted. The preliminary survey revealed that the psychological contract of teachers, particularly those in open-ended employment relationships, is primarily relational in nature. Similarly, the psychological contracts of most teachers in fixedterm employment possess relational aspects, as these educators are committed to continuing their employment with the organization beyond the termination of the fixed-term. The data collection method employed was theme-based interviews. This approach enabled the focus on themes that reflect the factors defining the psychological contract. Information was gathered on the participants’ perceptions and experiences related to their job responsibilities, expectations toward work and the employer, job recognition, commitment, trust, interaction, and organizational culture. The data analysis sought to capture the meanings inherent in the participants’ perceptions and experiences by interpreting the expressions found in the data and forming descriptive categories. Initially, the data from the educators were analyzed, resulting in a category system describing their perceptions and experiences. Subsequently, the data from the supervisors were analyzed, generating a category system outlining their perceptions and experiences. Following this, the datasets were analyzed together, leading to the development of a category system that describes the psychological contract of teachers. The research findings organized the perceptions and experiences of teachers and their supervisors into three main categories: the psychological contract within organizational culture, the psychological contract within the functionality of the workplace community, and the psychological contract within the context of teaching. These categories exhibit a hierarchical structure, with beliefs and experiences related to organizational culture at the top level, workplace community functionality in the middle, and teaching-related beliefs at the bottom level. Each of these three categories further divides into two result categories. The organizational culture-related factors shaping the psychological contract encompass work culture and leadership culture. Factors defining the psychological contract in the workplace community include cooperation skills and supervisor work. The psychological contract in the context of teaching is influenced by the alignment of expectations for the teacher’s work with everyday teaching tasks and the autonomy in teaching work. While the psychological contract has been widely studied internationally, research in this area remains limited in Finland, particularly in the context of the education sector. It is my understanding that this research represents the first examination of the psychological contract within vocational education in an international context. This study contributes new insights into the perceptions and experiences of teachers and their supervisors regarding the factors shaping the psychological contract in teacher roles. These findings expand our understanding of the significance of the psychological contract and provide a framework for the management of the psychological contract at different levels within vocational education organizations. The practical application of psychological contract management can enhance the teachers’ commitment and well-being, ultimately benefiting both student success and the organization’s performance. Additionally, the research findings also provide insight into the topics on which the supervisor should engage in dialogue with the teacher, in order to form an understanding of the teacher’s psychological contract. With such understanding, supervisors can take steps to reinforce the psychological contract

Psykologinen sopimus ammatillisen opettajan työssä: Lectio praecursoria

Väitöstutkimuksessani olen tutkinut, minkälaisia käsityksiä ja kokemuksia ammatillisilla opettajilla ja heidän esihenkilöillään on psykologisesta sopimuksesta ammatillisen opettajan työssä

Learning battery model parameter dynamics from data with recursive Gaussian process regression

Estimating the state of health is a critical function of a battery management system, but remains challenging due to variability of operating conditions and usage requirements in real applications. As a result, existing techniques based on fitting equivalent circuit models may exhibit inaccuracy at extremes of performance and over long-term ageing, or instability of parameter estimates. Pure data-driven techniques, on the other hand, suffer from a lack of generality beyond their training dataset. Here, we propose a novel hybrid approach combining data- and model-driven techniques for battery health estimation, estimating both capacity loss and resistance increase. Specifically, we use a Bayesian method, Gaussian process regression, to estimate model parameters as functions of states, operating conditions, and lifetime. Computational efficiency is ensured by a recursive implementation, yielding a joint state-parameter estimator that learns parameter dynamics from data and is robust to gaps and varying operating conditions. Results show the efficacy of the method, on both simulated and measured drive cycle data, including accurate estimates and forecasts of battery capacity and internal resistance. This opens up new opportunities to understand battery ageing from field data

N-Acetylcysteine inhibits platelet-monocyte conjugation in patients with type 2 diabetes with depleted intraplatelet glutathione: a randomised controlled trial

AIMS/HYPOTHESIS: The aim of this study was to determine whether oral dosing with N-acetylcysteine (NAC) increases intraplatelet levels of the antioxidant, glutathione (GSH), and reduces platelet–monocyte conjugation in blood from patients with type 2 diabetes. METHODS: In this placebo-controlled randomised crossover study, the effect of oral NAC dosing on platelet–monocyte conjugation and intraplatelet GSH was investigated in patients with type 2 diabetes (eligibility criteria: men or post-menopausal women with well-controlled diabetes (HbA(1c) < 10%), not on aspirin or statins). Patients (n = 14; age range 43–79 years, HbA(1c) = 6.9 ± 0.9% [52.3 ± 10.3 mmol/mol]) visited the Highland Clinical Research Facility, Inverness, UK on day 0 and day 7 for each arm of the study. Blood was sampled before and 2 h after oral administration of placebo or NAC (1,200 mg) on day 0 and day 7. Patients received placebo or NAC capsules for once-daily dosing on the intervening days. The order of administration of NAC and placebo was allocated by a central office and all patients and research staff involved in the study were blinded to the allocation until after the study was complete and the data fully analysed. The primary outcome for the study was platelet–monocyte conjugation. RESULTS: Oral NAC reduced platelet–monocyte conjugation (from 53.1 ± 4.5% to 42.5 ± 3.9%) at 2 h after administration and the effect was maintained after 7 days of dosing. Intraplatelet GSH was raised in individuals with depleted GSH and there was a negative correlation between baseline intraplatelet GSH and platelet–monocyte conjugation. There were no adverse events. CONCLUSIONS/INTERPRETATION: The NAC-induced normalisation of intraplatelet GSH, coupled with a reduction in platelet–monocyte conjugation, suggests that NAC might help to reduce atherothrombotic risk in type 2 diabetes. FUNDING: Chief Scientist Office (CZB/4/622), Scottish Funding Council, Highlands & Islands Enterprise and European Regional Development Fund. TRIAL REGISTRATION: isrctn.org ISRCTN89304265 ELECTRONIC SUPPLEMENTARY MATERIAL: The online version of this article (doi:10.1007/s00125-012-2685-z) contains peer-reviewed but unedited supplementary material, which is available to authorised users

Bayesian Parameter Estimation Applied to the Li-ion Battery Single Particle Model with Electrolyte Dynamics

This paper presents a Bayesian parameter estimation approach and identifiability analysis for a lithium-ion battery model, to determine the uniqueness, evaluate the sensitivity and quantify the uncertainty of a subset of the model parameters. The analysis was based on the single particle model with electrolyte dynamics, rigorously derived from the Doyle-Fuller-Newman model using asymptotic analysis including electrode-average terms. The Bayesian approach allows complex target distributions to be estimated, which enables a global analysis of the parameter space. The analysis focuses on the identification problem (i) locally, under a set of discrete quasi-steady states of charge, and in comparison (ii) globally with a continuous excursion of state of charge. The performance of the methodology was evaluated using synthetic data from multiple numerical simulations under diverse types of current excitation. We show that various diffusivities as well as the transference number may be estimated with small variances in the global case, but with much larger uncertainty in the local estimation case. This also has significant implications for estimation where parameters might vary as a function of state of charge or other latent variables