Changes of Motor Control in Central Nervous System in Schizophrenia and Restless Legs Syndrome

Aims and background: The purpose of this study was to investigate movement disturbances in schizophrenia and Restless Legs Syndrome (RLS) with the help of Transcranial magnetic stimulation (TMS) and Computerized force platform posturography (CFPP). Motor and postural controls are supported by central regulation of dopamine transmission. Dysregulation of dopamine is considered to be one of the background factors in schizophrenia and RLS. Methods: TMS and intramuscular recording electrodes were applied to study the function of descending motor pathways and the inhibitionary motor control. After stimulation of motor cortex motor evoked potentials, motor conduction time and central silent periods (CSP) were measured in the Abductor digiti minimi (ADM) and Tibialis anterior (TA) muscles. CFPP was used to investigate postural control. Center point of pressure forces (CPPF) and the center point of force velocity (CPFV) were measured during the subject`s stance eyes open and eyes closed on a stable computerized platform. Volunteers with schizophrenia having a long-term antipsychotic medication and volunteers with RLS were compared to healthy controls with these two methods. The CFPP in RLS study was repeated after a single day intervention with a dopaminergic agent. Findings: The function of the corticospinal motor pathways was normal in all subjects. Central inhibition was found to be disrupted into multiple separate CSPs. The number of CSPs was significantly higher in the dominant ADM in subjects with schizophrenia and in subjects with RLS compared to the controls. In subjects with schizophrenia the closing of the eyes had less impact on the CPFV than in controls. Subjects with RLS demonstrated lower sway velocity eyes open compared to controls. Pramipexole intervention balanced the CPFV differences. Conclusions: Motor inhibitory control was different in subjects with RLS and with schizophrenia compared to controls, appearing as repeated suppressions of muscle activity preferably in the dominant ADM. The ability of controlling the upright stance was not impaired per se in schizophrenia or in RLS. It was discovered a defect of visual compensation in schizophrenia, and in turn, a hyper compensatory effect of vision on postural control in RLS. The findings may refer to different feedback mechanisms in the CNS and to a shared subcortical CNS origin involved in the changed inhibitionary motor control and related dopamine dysregulation.Tavoitteet ja tausta: Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia skitsofreniassa ja levottomien jalkojen oireyhtymässä (Restless Legs Syndrome, RLS) esiintyviä liikehäiriöitä transkraniaalisella magneettistimulaatiolla (TMS) ja huojuntalevyllä. Liike- ja tasapainotoimintojen säätelyyn osallistuvan keskushermoston välittäjäaine dopamiinin aineenvaihdunnan tai säätelyn häiriöiden katsotaan olevan merkittävä tekijä skitsofrenian ja RLS:n taustalla. Metodit: TMS:lla ja lihaksensisäisten elektrodien avulla tutkittiin laskevien liikeratojen toimintaa sekä lisäksi liikehermoimpulssien etenemistä estäviä eli inhibitorisia hermoratoja. Motorisen aivokuoren stimulaation aiheuttamat aktivaatiovasteet, näiden johtumisajat ja lihastoiminnan estymisajat mitattiin käsien (Abductor digiti minimi, ADM) ja jalkojen (Tibialis anterior, TA) lihaksissa. Huojuntalevymittalaitteistolla tutkittiin huojuntalevyllä silmät auki ja kiinni seisovan henkilön voimakeskipisteen liikkumista ja huojuntanopeutta. Lääkitystään käyttävien skitsofreniaa ja RLS:aa sairastavien henkilöiden tuloksia verrattiin terveiden henkilöiden tuloksiin. RLS- huojuntalevytutkimuksessa tutkittiin myös dopamiiniagonistin vaikutusta tutkimustuloksiin. Löydökset: Keskushermoston laskevien motoristen hermoratojen toiminnassa ei todettu poikkeavaa. Inhibitiovasteiden havaittiin jakautuneen useisiin inhibitiojaksoihin. Näitä esiintyi merkittävästi enemmän määräävän aivopuoliskon stimuloinnin jälkeen käden lihasvasteissa skitsofrenia- ja RLS tutkimushenkilöillä verrokkeihin verrattuina. Skitsofreniassa silmien sulkeminen vaikutti verrokkeja vähemmän huojuntanopeuteen. RLS:ssa ilmeni silmät auki mittausaikana verrokkeja matalampi huojuntanopeus, jonka dopamiiniagonisti vaikutti nostavan verrokkien tasolle. Johtopäätökset: RLS:aa ja skitsofreniaa sairastavilla tutkimushenkilöillä todettiin poikkeavuutta inhibitiovasteissa näiden ilmetessä jaksoittaisina lihasaktiviteetin keskeytymisinä ensisijaisesti määräävän aivopuoliskon puoleisessa yläraajassa. Skitsofreniassa näköaistinvaraisella kompensaatiomekanismilla oli vähäisempi merkitys huojuntanopeuteen, kun taas RLS:ssa näönvarainen kompensaatiomekanismi oli verrokkeja merkittävämpi. Löydökset voivat viitata toisaalta keskushermoston palautejärjestelmän eroavaisuuksiin, toisaalta aivokuoren alaisen säätelykeskuksen dopamiinivälitteiseen häiriöön ilmeten inhibitiovasteiden poikkeavuuksina

Oikeuspsykiatria ja lainsäädäntö : Oikeuspsykiatriaa koskeva lainsäädäntö pohjoismaisessa vertailussa

Oikeuspsykiatria on lääketieteen erikoisala. Sen tehtävänä on muun muassa tutkia mielenterveyden häiriöitä ja niiden vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen, sekä rikollisen käyttäytymisen ennaltaehkäisyä. Oikeuspsykiatrien asiantuntemusta hyödynnetään myös tuomioistuimissa. Oikeuspsykiatrisilla mielentilatutkimuksilla tuotetaan tuomioistuimen pyynnöstä tutkimukseen perustuvaa tietoa rikosprosessissa olevan henkilön tekoaikaisesta ja tutkimuksen aikaisesta mielentilasta. Tässä työpaperissa selvitetään oikeuspsykiatriaan liittyvää lainsäädäntöä Suomessa, Irlannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Selvityksen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön (STM), oikeusministeriön (OM), Helsingin yliopiston (HY) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toisiaan sivuavat selvitystarpeet. Työpaperin tarkoituksena on tuottaa pohjatietoa ja vertailumateriaalia lainsäädännön uudelleenarvioinnin ja kehittämisen tueksi. Se tarjoaa selvitystä muun muassa siihen, millaisia ratkaisuja on järjestetty vaarallisten väkivaltarikollisten kohtelulle psykiatrisessa sairaanhoidossa. Lisäksi selvitys tuottaa tietoa mielentilatutkimustoiminnan ja oikeuspsykiatristen potilaiden hoitopolun kehittämiseksi, alan lainsäädännön ja tuntemuksen laajentamiseksi

Vaarallisuuden arviointi – sattuman summaako?

Artikkeli on kirjallisuuskatsaus vaarallisuuden ja väkivaltariskin arviointimenetelmistä ja niiden käyttökelpoisuudesta oikeuspsykiatrisen tehtäväalueen ja oikeuslaitoksen tarpeisiin. Lisäksi artikkelissa pohditaan ja etsitään vastausta seuraaviin kysymyksiin: Miten määritellään rikoksentekijän vaarallisuus tai väkivaltariski? Voidaanko rikoksentekijän vaarallisuutta tai riskiä syyllistyä uudestaan väkivaltaiseen tekoon ylipäätään ennalta arvioida? Jos voidaan, mikä on validi menetelmä arvioida vaarallisuutta tai väkivaltariskiä? (Edilex-toimitus