Restonomit työelämässä : restonomien (AMK ja ylempi AMK) valtakunnallinen palkka- ja työllisyystutkimus 2005, 2011 ja 2016

Restonomikoulutuksen kehittämisen ja vaikuttavuuden mittaamisen kannalta tarvitaan ajantasaista tietoa. Kerromme restonomien sijoittumisesta, työtehtävistä, palkkauksesta ja majoitus- ja ravitsemisalan yrityksissä tarvittavasta osaamisesta nyt ja tulevaisuudessa. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on tehnyt kolmasti valtakunnallisen restonomien palkka- ja työllisyystutkimuksen vuosina 2005, 2011 ja 2016. Tämä julkaisu kokoaa eri tutkimusvuosien tulokset helposti silmäiltäväksi paketiksi. Sitä voivat hyödyntää restonomit, restonomiksi opiskelevat, alan työnantajat, edunvalvonta ja koulutuksen kehittäjät

Tietoja, taitoja ja asennetta – Tarkastelussa restonomin osaamiskartoitukset vuosilta 2006, 2016 ja 2022

Restonomien osaamista kartoitetaan säännöllisesti. Tavoitteena on ennakoida, mitä vieraanvaraisuusalalle valmistuvan on osattava, jotta hän työllistyy ja voi onnistua työssään. Tätä tietoa tarvitaan päätettäessä, mitä koulutuksen pitää sisältää – nykyiset hospitality-alan opiskelijat kun ovat vielä 2070-luvulla työelämässä. Halu ymmärtää ja ennustaa tulevaisuutta on ominaista ihmisille. Tulevaisuuden ennakointia tehdään kaikkialla, etenkin koulutusalalla. Opetushallituksen vetämä Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) on hakenut vastauksia 30 toimialalle siitä, kuinka osaamisten merkitys muuttuu ja mitkä ovat tärkeimpiä osaamisia vuonna 2035

Suomen ruokamatkailustrategia 2020-2028 - Yhdessä tekoja luonnosta ammentaen toimenpiteet 2020-2023

HUNGRY FOR FINLAND! Puhdas, turvallinen, aito, laadukas ja pohjoinen! Tämä strategia on Suomen ensimmäisen ruokamatkailustrategiaa 2015-2020 seuraava päivitys. Viidessä vuodessa ruokamatkailusta on tullut kansainvälisesti matkailun ydintä, se ei ole vain enää matkailun niche-alue. Järjestyksessään toinen Suomen ruokamatkailustrategia on laadittu Suomen uusimman matkailustrategian mukaisesti vuosille 2020-2028 ja toimenpiteet vuosille 2020-2023. Strategia on tehty työkaluksi ruokamatkailun yrittäjille ja kehittäjille. Kaikki matkailijat eivät vieraile museossa, eivät osallistu lumikenkäsafarille tai eivät esimerkiksi lähde kiertoajelulle – mutta jokainen matkailija syö. Ruoan avulla luodaan muistoja kaikilla aisteilla ja vahvistetaan tiedollisia, emotionaalisia sekä fyysisiä muistikuvia. Ruokailu voidaan kokea mieleenpainuvimpana asiana matkalla. Suomalaisen ruokamatkailun kivijalkoina toimivat luonto, paikallisen elämäntavan ja kulttuurin kokeminen “live like locals-hengessä”. Ruokamatkailu mahdollistaa ympärivuotisen matkailun kehittämisen Suomessa ilman mittavia investointeja. Ruokamatkailun ympärille rakennettu matkailu on fiksua, kestävää ja paikallisten asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen toimintaa tukevaa. Suomeen tarvitaan lisää ruokamatkailun yhdistelmätuotteita ja -reittejä. Matkailijaa kiinnostavat houkuttelevat alueet, joilla on toimiva palveluverkosto ja laaja tarjonta elämyksellisiä ruokamatkailutuotteita. Se tarkoittaa yhteistyötä matkailualueilla, paikallisia koordinoivia tahoja ja alueiden yhteisen tarjonnan rakentamista. Strategia on syntynyt yhteistyössä ja useiden matkailu- ja ruoka-alan toimijoiden vaikutuksesta (liitteet 1 ja 2). “A solid, well-crafted strategy appears to be the most important tool for destination to wield” (World Food Tourism Organization). Korona-virusepidemia on laittanut polvilleen koko maapallon. Ruokamatkailu jatkuu kansainvälisesti, kun tilanteesta toivutaan yhdessä. Se vaatii vastuullista toimintaa kaikilta osapuolilta, joka puolella maailmaa. Kiitokset strategiatyöhön osallistuneille, Helsingissä Suomalaisen ruoan päivänä 4.9.2020 Kristiina Havas ja Kristiina Adamsson, Haaga-Helia amk Hungry for Finland –valtakunnallista ruokamatkailun kehittämistä vuodesta 201