Exploring machine learning methods to automatically identify students in need of assistance

Copyright 2015 ACM. Methods for automatically identifying students in need of assistance have been studied for decades. Initially, the work was based on somewhat static factors such as students' educational background and results from various questionnaires, while more recently, constantly accumulating data such as progress with course assignments and behavior in lectures has gained attention. We contribute to this work with results on early detection of students in need of assistance, and provide a starting point for using machine learning techniques on naturally accumulating programming process data. When combining source code snapshot data that is recorded from students' programming process with machine learning methods, we are able to detect high- and low-performing students with high accuracy already after the very first week of an introductory programming course. Comparison of our results to the prominent methods for predicting students' performance using source code snapshot data is also provided. This early information on students' performance is beneficial from multiple viewpoints. Instructors can target their guidance to struggling students early on, and provide more challenging assignments for high-performing students. Moreover, students that perform poorly in the introductory programming course, but who nevertheless pass, can be monitored more closely in their future studies

Poster 213: Health and Function Data From an Adult Cerebral Palsy Clinic: Initial Report

Peer Reviewedhttps://deepblue.lib.umich.edu/bitstream/2027.42/146951/1/pmr2s196.pd

Central Adiposity Is an Independent Risk Factor for Low Vitamin D Among Adults With Cerebral Palsy

Peer Reviewedhttps://deepblue.lib.umich.edu/bitstream/2027.42/146958/1/pmr2s149b.pd

Leg joint power output during progressive resistance FES-LCE cycling in SCI subjects: developing an index of fatigue

This is an Open Access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution Licens

Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille

AbstractThe proposal to update the Recommendations for physical activity in early childhood education (Guides of the Ministry of Social Affairs and Health 2005:17) was made in the context of the national Joy in Motion programme, where the focus is on early childhood education. The update was started by compiling the most recent scientific knowledge to be used as the basis for preparing the recommendations for physical activity in early childhood. The aim was to set out recommendations that could be applied as broadly as possible. The update and drafting of the recommendations was done as part of the work of the Physical exercise to promote health and wellbeing steering group (TEHYLI), appointed and coordinated jointly by the Ministry of Education and Culture and Ministry of Social Affairs and Health. The steering group commented on and approved the multidisciplinary international group of experts specifically invited to carry out the task. The experts represented different fields of science and some of them were carrying out nationally funded research projects on physical activity and wellbeing among children under eight years of age. The group of experts started its work in January 2016 by compiling the most recent international and national research information on various themes relating to physical activity and exercise and comprehensive development and wellbeing in early childhood. This work produced two publications: Recommendations for physical activity in early childhood 2016 - Joy, play and doing together (Ministry of Education and Culture 2016:21) and Scientific justification for the recommendations for physical activity in early childhood. The recommendations for physical activity in early childhood inform about the amount and type of physical activity for the under eight-year-olds, roles of the physical, psychological and social environments, and planning and implementation of guided physical exercise and education on exercise as part of early childhood education. The scientific justification is intended for early childhood education, physical exercise and healthcare professionals, including teachers and researchers.TiivistelmäVarhaiskasvatukseen keskittyvän valtakunnallisen Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman kehittelytyössätehtiin aloite Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita2005:17) päivittämisestä. Päivittämisen lähtökohtana oli erityisesti uusimman tutkimusperustaisentieteellisen tiedon kokoaminen ja niiden pohjalta varhaisvuosien fyysisen aktiivisuudensuositusten laatiminen. Tavoitteena oli kirjata sellaiset suositukset, joita voitaisiin soveltaamahdollisimman laajalle kohdejoukolle. Suositusten päivittäminen ja valmistelu tapahtuivatosana opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä asettamanja koordinoiman Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan (TEHYLI) -ohjausryhmäntyötä. TEHYLI-ohjausryhmä kommentoi ja hyväksyi tehtävään erikseen kutsutun monitieteisenkansallisen asiantuntijaryhmän. Asiantuntijat edustivat eri tieteenaloja ja osalla heistä olikansallista tutkimusrahoitusta saaneita tutkimusprojekteja alle kahdeksan vuotiaiden lastenliikunnasta ja hyvinvoinnista. Asiantuntijaryhmä aloitti työnsä tammikuussa 2016 kokoamallaeri teema-alueilta uusinta kansainvälistä ja kansallista tutkimustietoa varhaiskasvatusikäistenlasten fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa sekä kokonaisvaltaista kehitystä ja hyvinvointia selvittäneistätutkimuksista. Työskentely johti kahteen julkaisuun, joissa toisessa annetaan fyysisenaktiivisuuden suosituksia varhaisvuosille (Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:21) sekä tähänsuositusten tieteelliset perusteet sisältävään julkaisuun. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuudensuositukset antavat ohjeita alle kahdeksanvuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden määrästäja laadusta, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön rooleista sekä ohjatun liikunnanja liikuntakasvatuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta osana varhaiskasvatusta. Suositustentieteelliset perusteet on tarkoitettu erityisesti varhaiskasvatus-, liikunta- ja terveydenhuollonammattilaisten, kuten opettajien ja tutkijoiden käyttöön.</p

Poster 367 Adiposity Moderates the Association Between Gross Motor Functional System and Vitamin D Status Among Adults With Cerebral Palsy

Peer Reviewedhttps://deepblue.lib.umich.edu/bitstream/2027.42/147042/1/pmr2s301.pd

Poster 261 The Prevalence of Constipation as Reported by Adults With Cerebral Palsy

Peer Reviewedhttps://deepblue.lib.umich.edu/bitstream/2027.42/146896/1/pmr2s261a.pd

Variability and changes of Arctic sea ice draft distribution - submarine sonar measurements revisited

Peer reviewe

Poster 370 Predictors of Cardiometabolic Risk Among Adults With Cerebral Palsy

Peer Reviewedhttps://deepblue.lib.umich.edu/bitstream/2027.42/146899/1/pmr2s302a.pd

Potilaan postoperatiivinen kivunhoidon ohjaus polven tekonivelleikkauksessa:kirjallisuuskatsaus

Tiivistelmä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvailla potilaiden postoperatiivista kivunhoidon ohjausta polventekonivelleikkauksessa. Tiedonhaku toteutettiin CINAHL sekä Scopus tietokantoihin syksyllä 2019. Haku tuotti yhteensä 728 viitettä. Artikkelit valittiin sisäänottokriteerien ja tutkimustehtävän perusteella. Varsinaiseen tulososioon sisällytettiin viisi vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Artikkelit analysoitiin narratiivisen kirjallisuuskatsauksen mukaan. Kirjallisuuskatsauksen aineiston tuloksista nousi esille kaksi yläluokkaa: Potilaan riittämätön kivunhoidon ohjaus postoperatiivisesti sekä ohjauksen hyödyt potilaan kivunkokemukseen. Kahdessa tutkimuksessa potilaat kokivat saamansa kivunhoidon ohjauksen puutteelliseksi. Tulosten mukaan potilaiden kivunhoidon ohjaus ei ollut toteutunut ja ne potilaat, joiden ohjaus toteutui kokivat sen riittämättömäksi. Potilaat hyötyivät ohjauksesta. Potilaat, joiden ohjaus sisälsi tietoa tulevasta polven tekonivelleikkauksesta arvioivat postoperatiivisen kivun lievemmäksi, kuin potilaat, joiden ohjaus oli riittämätöntä. Ohjausta saaneet potilaat olivat myös valmistautuneet tulevaan leikkaukseen, postoperatiiviseen vaiheeseen sekä myös tulevaan postoperatiiviseen kipuun