Kalankasvatuksen ympärille rakennettava yritysekosysteemi:SIBE-projektin tapaustutkimus

Tiivistelmä Kotimaisen kalatuotannon kauppatase on 400 miljoonaa euroa miinuksella. Kalan lisäksi vihanneksia, kasviksia, hedelmiä, marjoja ja sieniä tuodaan maahan merkittäviä määriä. Tuonnin arvo pelkästään vihanneksissa ja kasviksissa on lähes 200 miljoonaa euroa vuodessa. Lähellä tuotetulle kotimaiselle ruoalle on suuri kysyntä, jota vahvistavat entisestään uudet ruokatrendit. Perinteinen suomalainen alkutuotanto kärsii myös kannattavuusongelmista ja on osittain liian kapea-alaista. Kotimaisen ruoantuotannon kilpailukykyä voidaan parantaa mm. hyödyntämällä kiertotaloudellisia ratkaisuja ja puhtaita teknologioita sekä tehdä asioita tehokkaammin yhteistyössä koko arvoverkon eri toimijoiden kanssa. Hankkeen lähtökohtana oli Laitakarin Kala Oy:n suunnitelmat Oulusta 20 kilometriä pohjoiseen Haukiputaan Martinniemeen sijoitettavasta suuresta kalankasvattamosta. Tavanomaisen kalankasvattamon rakentamisen lisäksi hankkeessa tarkasteltiin mahdollisuuksia saada kalankasvatuksen rinnalle muita liiketoimintoja, jotka tukisivat toisiaan. Hankkeen lopputuloksena syntyi konsepti sini-sen biotalouden liiketoimintaekosysteemistä, sen arvoketjuista ja toimijoista sekä arviot materiaali- ja energiavirroista. Konseptia työstettiin hankkeen aikana yhteistyössä ekosysteemin potentiaalisten toimijoiden kanssa haastatteluissa sekä yhteisessä työpajatilaisuudessa. Hankkeen aikana osa mietityistä innovatiivisista ratkaisuista osoittautui vielä taloudellisesti kannattamattomiksi ja osasta saatavat hyödyt ovat perinteisiin ratkaisuihin verrattuna niin marginaalisia, että niitä ei ainakaan tällä hetkellä kannata lähteä toteuttamaan. Kasvihuoneviljelyn kohdalla suurimmaksi haasteeksi muodostui liiketoiminnasta kiinnostuneen yrittäjän löytäminen. Kalan ja kasvien tuotannon yhdistämisellä saatavat synergiaedut näyttävät olevan melko marginaalisia johtuen kummankin prosessin kannalta tehtävistä kompromisseista. Kohteeksi valittu kurkun ympärivuotinen kasvihuoneviljely on lisäksi niin energiaintensiivistä, ettei suljetun kierron ratkaisuilla konseptin sisällä kasvihuoneen energiantarpeen täyttäminen ole mahdollista. Vaikka osa suunnitelluista ratkaisuista vaikuttaa esiselvityksen perusteella olevan kannattamattomia tai symbioosietujen olevan ennakoitua pienemmät, ovat ne tuloksina silti arvokkaita ja voivat säästää yrittäjiä turhalta yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuvalta toiminnalta. Lisäksi tulokset osoittavat suuntaa aihepiirin tarvitsemalle T&K-toiminnalle

Climate change in the Baltic Sea:2021 fact sheet

Abstract Climate change effects on the Baltic Sea environment are manifold. It is for example expected that water temperature and sea level will rise, and sea ice cover will decrease. This will affect ecosystems and biota; for example, range shifts are expected for a number of marine species, benthic productivity will decrease, and breeding success of ringed seals will be reduced. The impacts will hence affect the overall ecosystem function and also extend to human uses of the sea; trawling will follow the fish towards southern areas, aquaculture will likely face a shift towards species diversification, and the value of most ecosystem services is expected to change — to name a few. This Climate Change Fact Sheet provides the latest scientific knowledge on how climate change is currently affecting the Baltic Sea and how it is expected to develop in the foreseeable future. It is aimed at guiding policy makers to take climate change into account, but also to the general public. Updated Baltic Sea Climate Change Fact Sheets are expected to be published approximately every seven years