Older people and eHealth service use An exploration of a complex learning and care ecosystem in the rural areas of Finnish Lapland

Tämä väitöskirja kohdistuu ikäihmisten (yli 60-vuotiaiden) arkeen digitalisoituvien sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta. Tutkimuksen yleisenä tavoitteena on selvittää, kuinka harvaan asutuilla alueilla asuvat ikäihmiset ja heidän sosiaaliset verkostonsa käyttävät kotihoidon tarjoamia eTerveyspalveluita (eHealth services) oppimisen ja hoivan ekosysteemissä. eTerveyspalveluiden käytön tavoitteena on tukea ja helpottaa ikäihmisten sekä heidän hoitajiensa ja läheistensä terveyttä, hyvinvointia ja arkea parantamalla sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuutta ja laatua sekä vähentämällä niiden kustannuksia. eTerveyspalveluiden käyttö herättää myös suuren määrään inhimillisiä eettisiä kysymyksiä. Yksityiskohtaisemmin tutkimuksen tavoitteena on (1) lisätä tietoisuutta digitaalisesta osaamisesta eTerveyspalveluiden käytön oppimisessa ja käytössä, (2) selventää, millä tavalla oppimisprosessi on osa eTerveyspalveluiden kotouttamista, (3) rakentaa teoreettis-käsitteellinen malli eTerveyspalveluiden oppimiseen ja käyttöön, ja (4) antaa kehitysehdotuksia eTerveyspalveluiden suunnittelulle ja toteuttamiselle. Nämä tavoitteet saavutetaan kolmen teoreettisen lähestymistavan kautta. Oppimisen ja hoivan ekosysteemi muodostaa tutkimukselle perustan, hahmottaen ikäihmisten eTerveyspalveluiden oppimista ja käyttöä neljästä eri näkökulmasta: käytännön, sosiaalisen, kulttuurisen ja symbolisen kontekstin kautta. Digitaalisen osaamisen ja teknologian kotouttamisen käsitteet keskittyvät siihen prosessiin, miten ikäihmiset oppivat käyttämään ja käyttävät eTerveyspalveluita arjessaan. Sosiaalisen konstruktivismin paradigmasta ohjaa tutkimuksen suunnittelua soveltuvin osin. Tutkimuksen metodologinen lähestymistapa on laadullinen, sisältäen kirjallisuuskatsauksen ja empiirisiä aineistoja. Väitöskirja perustuu kolmeen osatutkimukseen, joista jokainen on julkaistu erillisenä artikkelina. Ensimmäinen osatutkimus on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Se sisältää 31 empiiristä tutkimusta ikäihmisten erilaisten eTerveyspalveluiden käytöstä ja käytön oppimisesta 12 eri maassa harvaan asutuilla alueilla ja niiden ulkopuolella. Toinen ja kolmas osatutkimus sijoittuvat Suomen Lapin harvaan asutuille alueille. Lääkeannostelupalvelun (osatutkimus II) sekä ikäihmisille seuraa tarjoavan puhelin- ja videoneuvottelupalvelun (osatutkimus III) käyttöä ja käytön oppimista tutkin tapaustutkimuksen keinoin. Lääkeannostelupalvelututkimukseen osallistui palvelua käyttäviä ikäihmisiä (n=2), lähihoitajia (n=4) ja muita terveydenhuollon ammattilaisia (n=2). Lääkeannostelupalvelun tutkimisessa hyödynnettiin etnografista tutkimusotetta: semi-strukturoitujen haastatteluiden lisäksi palvelun käyttöä havainnoitiin ja palveluun kuuluvasta lääkeannostelurobotista otettiin kuvia ikäihmisten kotona. Puhelin- ja videoneuvottelupalvelua koskeviin semi-strukturoituihin haastatteluihin osallistui palvelua käyttäviä ikäihmisiä (n=2), vapaaehtoistyöntekijöitä (n=2) sekä palvelun koordinaattori. Osatutkimusten aineistot analysoitiin induktiivisen ja deduktiivisen temaattisen lähestymistavan avulla. Väitöskirjan kokoavat havainnot syntyivät osatutkimusten keskeisten tulosten metasynteesistä. Metasynteesin tuloksena saatiin selville, että oppimisen ja hoivan ekosysteemin käytännön kontekstiin liittyen eTerveyspalveluiden kotouttamiseen vaikuttaa eniten niiden käytettävyys ja toimivuus sekä palveluiden yhteensopivuus käyttäjien kulttuurisesti rakentuneiden yhteisöllisten käytäntöjen kanssa. Tutkimuksessa havaittiin, että oppimisen ja hoivan ekosysteemin sosiaalisen kontekstin keskiössä on oppimisyhteisö, jonka ikäihmiset muodostavat yhdessä läheisasiantuntijoiden, ammattilaisten ja eTerveysteknologioiden kanssa. Oppimisyhteisö mahdollistaa eTerveyspalveluiden oppimiseen ja käyttöön tarvittavan digitaalisen osaamisen jaettuna, sosiaalisena osaamisena sekä eTerveyspalveluiden kotouttamisen sosiaalisena prosessina. eTerveyspalveluiden kotouttamisen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja vapaaehtoistyöntekijät ovat saaneet uuden roolin eTerveyspalveluita käyttävien ikäihmisten oppimisen ohjaajina. Pedagoginen tuki eTerveyspalveluiden kotouttamisen suunnitteluun olisi tarpeen. Oppimisen ja hoivan ekosysteemin kulttuuriseen kontekstiin liittyvät tulokset osoittivat, että ikäihmisten kulttuuritaustan merkitys eTerveyspalveluiden oppimiselle ja käytölle on kaksijakoinen. Toisaalta tulokset osoittavat kulttuurisesti yhteensopivia käytäntöjä harvaan asutuilla alueilla asuvien lappilaisten eTerveyspalveluiden oppimisesta ja käytöstä. Toisaalta jokainen maaseudulla asuva eTerveyspalvelun käyttäjä on yksilö riippumatta hänen kulttuuritaustastaan, ja täten he yhdessä muodostavat hyvin heterogeenisen ryhmän eTerveyspalveluiden käyttäjiä. eTerveyspalveluiden käyttäjien lisäksi tutkimuksessa havaittiin myös ikäihmisiä, jotka eivät käytä eTerveyspalveluita. Heitä tulisi tutkia tarkemmin oppimisen ja hoivan ekosysteemissä. Havainnot oppimisen ja hoivan ekosysteemin symboliseen kontekstiin liittyen osoittavat, että eTerveyspalvelut ovat uusia ja hyödyllisiä palveluita maaseudulle, mutta saman aikaisesti ne aiheuttavat haittaa ja huolta ikäihmisille. eTerveyspalveluiden oppiminen ja käyttö tuottaa ikäihmisille sekä positiivisia että negatiivisia tunteita. Tämän tutkimuksen teoreettiset löydökset osoittavat, että oppimisen ja hoivan ekosysteemi on soveltuva lähetymistapa eTerveyspalvelujen käytön tutkimukseen. Lisäksi löydäkset vahvistavat ajatusta siitä, että eTerveyspalveluiden käyttö oppimisen ja hoivan ekosysteemissä ei ole kertaluonteista, ainoastaan palvelun käyttöönoton yhteydessä tapahtuva asia, vaan se jatkuu läpi koko kotouttamisprosessin vaatien monentyyppistä digitaalista osaamista ja sosiaalista tukea. Tästä syystä eTerveyspalvelujen kotouttamisprosessi tulee tunnistaa samanaikaisesti jaetuksi, sosiaaliseksi oppimisprosessiksi. Tässä väitöskirjassa käytetyn teoreettisen viitekehyksen ja kokoavien tulosten pohjalta esitellään uusi teoreettis-käsitteellinen eTerveyspalveluiden oppimisen ja käytön malli. Malli havainnollistaa eTerveyspalveluiden oppimisen ja käytön moniulotteisuutta, ja sitä voidaan hyödyntää eTerveyspalveluiden suunnittelussa ja kotouttamisessa sekä analyyttisenä työkaluna tutkimustarkoituksiin. Väitöskirjan kokoavien tulosten pohjalta on asetettu myös käytännöllisiä ja poliittisia kehitysehdotuksia eTerveyspalveluiden sunnitteluun ja toteuttamiseen palveluiden kehittäjille ja tarjoajille sekä sosiaali- ja terveysalan päättäjille.The general aim of the current dissertation is to explore digital home-care service use (eHealth) from the perspective of rural older people and their social networks in a complex learning and care ecosystem. The use of eHealth services aims to support and facilitate the health, well-being, and everyday lives of older people and their caregivers by improving the accessibility, quality, and affordability of social and health care services. The use of eHealth services also raises many ethical questions related to human dignity. In particular, the current research aims to (1) increase the knowledge of digital competence in eHealth learning and use, (2) clarify in what way the learning process is part of eHealth service domestication, (3) construct a theoretical-conceptual model for eHealth learning and use, and (4) set development proposals for eHealth design and implementation. The aims are achieved through three theoretical approaches. The learning and care ecosystem provides the basis for the research, constructing older people’s eHealth learning and use through practical, social, cultural, and symbolic contexts. The concepts of digital competence and technology domestication focus on the process of how older people learn to use and use eHealth services in everyday situations. A social constructivism paradigm guides the research design as applicable. The methodological approach of the research is qualitative and includes a literature review and empirical data. The dissertation is based on three substudies, each of which is reported in a separate article. The systematic literature review (substudy I) included 31 empirical studies of older people’s learning and use of different eHealth services in 12 different countries in rural and nonrural settings. It provided background information for the research. The other two substudies took place in rural Finnish Lapland. Learning and use of a robotic medication-dispensing service (substudy II) and a phone and video conferencing service (substudy III) were investigated through a case study approach. For substudy II, older people (n = 5), practical nurses (n = 4), and other health care professionals (n = 2) participated. Substudy II utilized ethnography: in addition to semistructured interviews, the use of the service was observed, and photographs of a medication-dispensing robot were taken at older people’s homes. For substudy III, semistructured interviews with older people (n = 2), volunteer workers (n = 2), and a service coordinator were conducted. The gathered data were analyzed through inductive and deductive thematic approaches. The overarching findings of the dissertation were formed through a metasynthesis of the key findings of the substudies. Based on the findings, in terms of the practical context of the learning and care ecosystem, the eHealth domestication process is most affected by the usability and functionality of eHealth services and their compatibility of the service with users’ culturally situated social practices. According to the findings, in the center of the social context of the learning and care ecosystem, there is a learning community that older people form together with warm experts, professionals, and eHealth technologies. The learning community enables the digital competence required for eHealth learning and use as a distributed social activity and the domestication of eHealth services as a social process. With the domestication of eHealth services, social and health care professionals and volunteer workers have taken on a new role as learning instructors for older eHealth users. Pedagogical support for planning eHealth domestication would be necessary. The findings related to the cultural context of the learning and care ecosystem demonstrated that the meaning of the older people’s cultural backgrounds for eHealth service use in the learning and care ecosystem is twofold. On the one hand, culturally congruent practices can be found in the rural Lappish older people’s learning and use of eHealth services. On the other hand, despite older people’s cultural backgrounds, each rural eHealth service user is an individual, and together, they form a very heterogenous group of eHealth service users. In addition to eHealth users, the study also identified eHealth nonusers, who should be further investigated in the learning and care ecosystem. Finally, the overarching findings related to the symbolic context of the learning and care ecosystem indicate that eHealth services are new and needed services for rural areas yet also a source of inconvenience and concern for older people. Learning and use of eHealth services generated both positive and negative emotions for older people. The theoretical findings of the research showed that learning and care ecosystem framework is an applicable approach for the study of the use of eHealth. In addition, the reseach demonstrated that learning to use eHealth services in the learning and care ecosystem is not a one-time experience that only happens when the service is introduced, but continues throughout the entire domestication process, requiring different types of digital competence and social support. Thus, the domestication process of eHealth services should be recognized simultaneously a distributed social learning process. Based on the theoretical framework utilized in the present research and the overarching findings, a new theoretical-conceptual model of eHealth learning and use, called Learning and Care Ecosystem in eHealth Use, was introduced. The model demonstrates the complex nature of eHealth learning and use and can be utilized when designing and domesticating eHealth services or as an analytical tool for research purposes. Finally, the overarching findings allowed the setting of several practical and political development proposals for eHealth design and implementation for eHealth service developers and providers and for social and health care policy makers

Models of technology and change in higher education: an international comparative survey on the current and future use of ICT in higher education

The aim of this study is to investigate which scenarios are emerging with respect to the use of ICT in higher education and how future developments can be predicted and strategic choices can be based on that. It seeks to answer the following questions:\ud What strategic responses do institutions make with respect to the use of ICT; Which external conditions and developments influence these choices; Which external and internal conditions and measures are taken in order to achievestrategic targets; What are the implications for technology use, teaching and learning processes and staff? \ud The study applies an international comparative methodology and is carried out in the Netherlands, Germany, Norway, the United Kingdom, Australia, Finland and the USA. Data were collected through Web-based questionnaires tailored to three different response groups: decision makers, support staff and instructors. In total 693 persons responded to the questionnaire. This implies that between 20 and 50 percent of the institutions in the various countries responded (institutional data were also gathered), with the exception of the USA where the response was much lower

New Approaches to Urban Planning - Insights from Participatory Communities

The new approaches to urban planning, such as participatory time and e-planning, comprise methods that allow us to analyse, develop, implement and monitor physical, functional and participatory structures at the neighbourhood level and beyond. They enable models of planning that may bring about an architecture of opportunities. This means the building of a supportive infrastructure of everyday life that encourages citizens to participate not only in formal decision-making, but actually in the co-design and co-production of their own local environment, on the basis of daily and future activities, at different scales

Co-created Mobile Narratives

FM Marjo Mäenpään Turun yliopiston Humanistisen tiedekunnan Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen digitaalisen kulttuurin oppialalle valmistunut väitöskirja Co-created Mobile Narratives tarkastetaan Porin yliopistokeskuksessa 27. huhtikuuta 2013. Marjo Mäenpää tutkii, kuinka ihmiset tarinallistavat elämänsä, kuvittavat ja jakavat kokemuksiaan toisten ihmisten kanssa mobiilin median avulla. Elämänjulkaisemisesta on tullut ihmisten arkista toimintaa. Mäenpää lähestyy jaettuja kännykkävideotarinoita kolmesta eri näkökulmasta. Hän tutkii tarinoiden rakennetta, julkaisemista ja julkaisevia yhteisöjä narratologian, yhteisöjen toiminnan ja mediantutkimuksen valossa. Teoreetikot aina Aristoteleesta klassisen narratologian tutkijoihin ovat esittäneet erilaisia tarinallisuuden kaavoja ja rakenteita, joita on havaittavissa myös yhteisössä tuotetuista videotarinoista. Myöhemmän alan tutkimustradition, mm. kognitiivisen narratologian mukaan ihmiset hahmottavat tarinallisia kokonaisuuksia pienemmistäkin fragmenteista ja vihjeistä. Elämän tarinaa, käännekohtia ja elämyksiä kerrotaan usein – esimerkiksi Facebookissa – yksittäisillä, sattumanvaraisilla kuvilla. Yhteisöllinen tuotanto edellyttää luottamusta. Yhteisö jakaa tarinoita, jotka voivat olla hyvinkin fragmentaarisia, mutta saavat merkityksensä yhteisestä kokemusmaailmasta ja kulttuurista. Julkaiseminen on sattumanvaraista, luovaa toimintaa, jonka lopputulos voi olla ennalta arvaamaton. Kuitenkin julkaiseminen edellyttää jonkinlaista aktiivista toimijaa tai tuottajaa. Rakenteen julkaisemiselle voi antaa tuottaja, moderaattori tai hyvin rakennettu teknologinen julkaisualusta. Monitieteisen väitöstutkimuksen aineisto on peräisin Turun yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Aalto- yliopiston Porin yksiköiden yhteisestä Mobile Social Media -tutkimushankkeesta. Vuosina 2008-2010 hankkeessa suunniteltiin MoViE (Mobile Video Experience) -sovellusta, jonka avulla ihmiset voivat julkaista omia lyhyitä videoitaan ja jakaa niitä toisten käyttäjien kanssa. MoViE-sovelluksen avulla käyttäjät voivat editoida omia ja toisten kuvaamia videoita sekä julkaista kuvallisia tarinoita yhteisöllisistä kokemuksista. MoViE-sovellusta kokeiltiin mm. Pori Jazz -konserteissa. Samasta konsertista taltioitui kännykkävideoille useita näkökulmia, ja testikäyttäjäryhmä koosti useita erilaisia videotarinoita yhteisestä konserttikokemuksestaan. Marjo Mäenpää (1959) työskentelee opetus- ja kulttuuriministeriössä kulttuuriasiainneuvoksena. Hän on toiminut mm. kustantajana, multimedian dramaturgian opettajana Teatterikorkeakoulussa, digitaalisen mediatuotannon professorina Aalto-yliopiston Taiteen ja suunnittelun korkeakoulussa vuosina 2006-2012 sekä Taiteen edistämiskeskuksen väliaikaisena johtajana vuonna 2013.Siirretty Doriast

Digital technologies to support mental health among young people

The aim of this study was to describe how digital technologies can support young people in mental health services. An explorative mixed methods study was conducted in three phases. First, a systematic literature review was carried out between 2011 and 2013, followed by a meta-analysis of three studies to examine the effectiveness of a virtual reality intervention used in specialized psychiatric care. Second, the use of an electronic diary (e-diary) was explored among young people (n=89) who were clients of adolescent psychiatric outpatient clinics between 2008 and 2010 due to depressive symptoms. Third, the use of web-based community services aimed at young people (n=2,193) in 2018 was explored. In the second and third stages, quantitative data were analyzed with descriptive analysis and qualitative data with inductive thematic analysis. No quality evidence for or against virtual reality usage among people with serious mental health problems was found in the systematic review and meta- analysis. The young people’s long-term use of the e-diary was low, and nearly half of the participants did not use it at all. Those who did use the e-diary had previous experiences in mental health services and had more severe symptoms of depression than those who did not use it. Most of the young people who used digital technologies during treatment at the adolescent psychiatric outpatient clinics and in the community were females. According to the study results, digital technologies were most often used in the evenings and during the school year. Young people openly discussed their mental health and their personal issues such as relationships, identity, social life, health and illnesses, and self-perception. Digital technologies have the potential to help young people monitor their behavior, symptoms, and experiences and get support when they need it. When developing and implementing mental health support based on digital technologies, it is important to consider the different mental health and gender-specific needs of young people, as well as their readiness to use digital technologies to support their own mental health and well-being.Digitaaliset teknologiat nuorten mielenterveyden tukena Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata, miten digitaalisia teknologioita voidaan käyttää nuorten mielenterveyden tukena mielenterveyspalveluissa. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa systemaattinen kirjallisuuskatsaus tehtiin vuosina 2011–2013, jonka jälkeen tehtiin meta-analyysi kolmesta tutkimuksesta, joissa tutkittiin virtuaalitodellisuusintervention tehokkuutta psykiatrian erityispalveluissa. Toisessa vaiheessa sähköisen päiväkirjan (e-päiväkirjan) käyttöä tutkittiin nuorisopsykiatrian poliklinikoilla masennusoireiden takia vuosina 2008–2010 asiakkaina olleiden nuorten (n=89) keskuudessa. Kolmannessa vaiheessa tutkittiin vuonna 2018 nuorille (n=2,193) suunnattujen verkkopohjaisten palvelujen käyttöä. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa kvantitatiivisia tietoja analysoitiin kuvailevalla analyysillä ja kvalitatiivisia tietoja induktiivisella temaattisella analyysillä. Systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin perusteella virtuaalitodellisuus-interventioiden hyödyistä tai haitoista vakavien mielenterveysongelmien hoidossa ei löytynyt laadukasta näyttöä. Nuorten pitkäaikainen e-päiväkirjan käyttö oli vähäistä ja lähes puolet osallistujista eivät käyttäneet sitä lainkaan. E-päiväkirjaa käyttäneillä oli aiempaa kokemusta mielenterveyspalveluista ja heillä oli vakavampia masennusoireita kuin heillä, jotka eivät sitä käyttäneet. Nuoret, jotka käyttivät digitaalisia teknologioita nuorisopsykiatrisen polikliinisen hoidon aikana tai verkkopohjaisissa palveluissa, olivat pääasiassa naispuolisia. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan digitaalisia teknologioita käytettiin useimmiten iltaisin ja kouluvuoden aikana. Nuoret keskustelivat avoimesti mielenterveydestään ja henkilökohtaisista asioistaan, kuten ihmissuhteistaan, identiteetistään, sosiaalisesta elämästään, terveydestään ja sairauksistaan sekä miten he näkivät ja kokivat itsensä. Digitaaliset teknologiat luovat mahdollisuuksia auttaa nuoria seuraamaan käyttäytymistään, oireitaan tai kokemuksiaan sekä saamaan tukea, silloin kun he sitä tarvitsevat. Digitaaliseen teknologiaan perustuvaa tukea kehitettäessä ja toteutettaessa on tärkeää ottaa huomioon nuorten erilaiset mielenterveys- ja sukupuolikohtaiset tarpeet sekä heidän valmiutensa käyttää digitaalista teknologiaa oman mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen

Coopetition in an open-source way : lessons from mobile and cloud computing infrastructures

An increasing amount of technology is no longer developed in-house. Instead, we are in a new age where technology is developed by a networked community of individuals and organizations, who base their relations to each other on mutual interest. Advances arising from research in platforms, ecosystems, and infrastructures can provide valuable knowledge for better understanding and explaining technology development among a network of firms. More surprisingly, recent research suggests that technology can be jointly developed by rival competing firms in an open-source way. For instance, it is known that the mobile device makers Apple and Samsung continued collaborating in open-source projects while running expensive patent wars in the courts. On top of multidisciplinary theory in open-source software, cooperation among competitors (aka coopetition) and digital infrastructures, I (and my coauthors) explored how rival firms cooperate in the joint development of open-source infrastructures. While assimilating a wide variety of paradigms and analytical approaches, this doctoral research combined the qualitative analysis of naturally occurring data (QA) with the mining of software repositories (MSR) and social network analysis (SNA) within a set of case studies. By turning to the mobile and cloud computing industries in general, and the WebKit and OpenStack opensource infrastructures in particular, we found out that qualitative ethnographic materials, combined with social network visualizations, provide a rich medium that enables a better understanding of competitive and cooperative issues that are simultaneously present and interconnected in open-source infrastructures. Our research contributes back to managerial literature in coopetition strategy, but more importantly to Information Systems by addressing both cooperation and competition within the development of high-networked open-source infrastructures.Yhä suurempaa osaa teknologiasta ei enää kehitetä organisaatioiden omasta toimesta. Sen sijaan, olemme uudella aikakaudella jossa teknologiaa kehitetään verkostoituneessa yksilöiden ja organisaatioiden yhteisössä, missä toimitaan perustuen yhteiseen tavoitteeseen. Alustojen, ekosysteemien ja infrastruktuurien tutkimuksen tulokset voivat tuottaa arvokasta tietämystä teknologian kehittämisestä yritysten verkostossa. Erityisesti tuore tutkimustieto osoittaa että kilpailevat yritykset voivat yhdessä kehittää teknologiaa avoimeen lähdekoodiin perustuvilla käytännöillä. Esimerkiksi tiedetään että mobiililaitteiden valmistajat Apple ja Samsung tekivät yhteistyötä avoimen lähdekoodin projekteissa ja kävivät samaan aikaan kalliita patenttitaistoja eri oikeusfoorumeissa. Perustuen monitieteiseen teoriaan avoimen lähdekoodin ohjelmistoista, yhteistyöstä kilpailijoiden kesken (coopetition) sekä digitaalisista infrastruktuureista, minä (ja kanssakirjoittajani) tutkimme miten kilpailevat yritykset tekevät yhteistyötä avoimen lähdekoodin infrastruktuurien kehityksessä. Sulauttaessaan runsaan joukon paradigmoja ja analyyttisiä lähestymistapoja case-joukon puitteissa, tämä väitöskirjatutkimus yhdisti luonnollisesti esiintyvän datan kvantitatiivisen analyysin ohjelmapakettivarastojen louhintaan ja sosiaalisten verkostojen analyysiin. Tutkiessamme mobiili- ja pilvipalveluiden teollisuudenaloja yleisesti, ja WebKit ja OpenStack avoimen lähdekoodin infrastruktuureja erityisesti, havaitsimme että kvalitatiiviset etnografiset materiaalit yhdistettyinä sosiaalisten verkostojen visualisointiin tuottavat rikkaan aineiston joka mahdollistaa avoimen lähdekoodin infrastruktuuriin samanaikaisesti liittyvien kilpailullisten ja yhteistyökuvioiden hyvän ymmärtämisen. Tutkimuksemme antaa oman panoksensa johdon kirjallisuuteen coopetition strategy -alueella, mutta sitäkin enemmän tietojärjestelmätieteeseen, läpikäymällä sekä yhteistyötä että kilpailua tiiviisti verkostoituneessa avoimen lähdekoodin infrastruktuurien kehitystoiminnassaUma crescente quantidade de tecnologia não é desenvolvida internamente por uma só organização. Em vez disso, estamos em uma nova era em que a tecnologia é desenvolvida por uma comunidade de indivíduos e organizações que baseiam suas relações umas com as outras numa rede de interesse mútuo. Os avanços teórico decorrentes da pesquisa em plataformas computacionais, ecossistemas e infraestruturas digitais fornecem conhecimentos valiosos para uma melhor compreensão e explicação do desenvolvimento tecnológico por uma rede de multiplas empresas. Mais surpreendentemente, pesquisas recentes sugerem que tecnologia pode ser desenvolvida conjuntamente por empresas rivais concorrentes e de uma forma aberta (em código aberto). Por exemplo, sabe-se que os fabricantes de dispositivos móveis Apple e Samsung continuam a colaborar em projetos de código aberto ao mesmo tempo que se confrontam em caras guerras de patentes nos tribunais. Baseados no conhecimento científico de software de código aberto, de cooperação entre concorrentes (também conhecida como coopetição) e de infraestruturas digitais, eu e os meus co-autores exploramos como empresas concorrentes cooperam no desenvolvimento conjunto de infraestruturas de código aberto. Ao utilizar uma variedade de paradigmas e abordagens analíticas, esta pesquisa de doutoramento combinou a análise qualitativa de dados de ocorrência natural (QA) com a análise de repositórios de softwares (MSR) e a análise de redes sociais (SNA) dentro de um conjunto de estudos de casos. Ao investigar as industrias de technologias móveis e de computação em nuvem em geral, e as infraestruturas em código aberto WebKit e OpenStack, em particular, descobrimos que o material etnográfico qualitativo, combinado com visualizações de redes sociais, fornece um meio rico que permite uma melhor compreensão das problemas competitivos e cooperativos que estão simultaneamente presentes e interligados em infraestruturas de código aberto. A nossa pesquisa contribui para a literatura em gestão estratégica e coompetição, mas mais importante para literatura em Sistemas de Informação, abordando a cooperação e concorrência no desenvolvimento de infraestruturas de código aberto por uma rede the indivíduos e organizações em interesse mútuo

Ethnic Entrepreneurs and Collective Violence: Assessing Spatial Variations in Anti- Chinese Rioting within Jakarta during the May 1998 Riots

The concept of scapegoating is frequently used to explain how opportunistic elites attempt to deflect blame onto vulnerable ethnic minorities, particularly during times of social turmoil. However, the notion of scapegoating is undertheorized in the confliEthnic entrepreneurs, collective violence, scapegoating, micro-foundations of