On the Situation of Digital Publishing in the Humanities: Insights from the DFG-project „Future Publications in the Humanities“

Das DFG-Projekt „Future Publications in den Humanities“ (Fu-PusH) untersuchte die Potenziale des digitalen geisteswissenschaftlichen Publizierens aus bibliotheks- und informationswissenschaftlicher Perspektive und mit dem Fokus auf so genannte Enhanced Publications. Aus einer Bedarfsanalyse basierend auf Experteninterviews und Diskursanalysen lässt sich die grundsätzliche Erkenntnis festhalten, dass eine konsequente Digitalisierung des geisteswissenschaftlichen Publizierens bisher ausbleibt und sich entsprechende Entwicklungen innerhalb der Disziplinen asynchron entwickeln. Davon ausgehend formulierte das Projekt konkrete Handlungsempfehlungen jeweils für Vertreter der Geisteswissenschaften, der Informationsinfrastrukturen, der Wissenschaftspolitik und Förderinstitutionen sowie der Verlage.The DFG-project „Future Publications in the Humanities“ (Fu-PusH) investigated the potentials for digital publishing in the humanities with a slant to the area of Enhanced Publishing from a library and information science perspective. A requirements analysis based on expert interviews and discourse analyses revealed very restrained digitization efforts for publishing within the humanities and asynchronous developments. Derived from these results, the project poses recommendations for representatives of the humanities, institutions of information infrastructure, science policy and funding institutions as well as publishing houses

What will future publications be like?

The development of digital publications is making headway due to increasing data-intensive research activities and may also be noticed in subject areas like the humanities where this empirical approach is completely new and driven forth by the new technologies. At the same time, the decline of hermeneutical research can be observed. This is closely connected with the role of documents and texts in scholarly communication. Accordingly, future publications are likely to turn into objects which might be enhanced by the integration of different materials like data sets, digitized texts, pictures, audios, videos etc. The crucial point is the question which format will allow the aggregation and publication of the very complex findings of data-intensive research

Engaging with Open Access Locally and Internationally : A holistic and longitudinal study of the United Arab Emirates academic publishing landscape

Tieteellinen viestintä on kohdannut monia merkittäviä muutoksia historian kuluessa. Internetin synty mahdollisti täysin uudenlaisten kommunikaatioverkostojen synnyn eri osapuolten välillä. Laajentuneiden teknisten mahdollisuuksien lisäksi muutosta on ruokkinut ylevä periaate tutkimustulosten avoimesta jakamisesta. Tässä kontekstissa aivan erityisen merkittävä seikka on ollut open access -julkaiseminen (OA). Tällainen tiedejulkaisujen avoimuus tapahtuu joko rinnakkaistallentamisen kautta (vihreä OA) tai niin että materiaali julkaistaan suoraan avoimesti verkkoon alkuperäisen julkaisijan kautta (kulta OA). OA:n yleisenä tavoitteena on ollut vapauttaa tutkimusjulkaisut maksumuureista. OA on edistynyt merkittäväsi monenlaisten hankkeiden kautta, ja myös tutkimuksen puolella on ahkerasti seurattu avoimuuden kasvua ja sen erilaisia vaikutuksia. Vaikka tutkimusedellytykset avoimen julkaisemisen suhteen ovat kehittyneet, ilmiön kokonaisvaltaisen tutkimisen tiellä on vielä monia keskeisiä haasteita. Tämän väitöskirjan tavoitteena on ollut analysoida Yhdistyneiden arabiemiirikuntien tutkimusmaaperää ja hankkia empiiristä dataa niiden kansallisesta OA-tilanteesta. Arabiemiirikunnat ovat hyvä tapaustutkimuksen kohde, johtuen niiden taloudellisista, tilastollisista ja tutkimuksellisista piirteistä. Emiraatit ovat hyvin nuori valtio joka iästään huolimatta lukeutuu korkean tulotason maihin. Sen tutkimushenkilöstöä leimaa korkea vaihtuvuus, mikä voi negatiivisesi vaikuttaa julkaisemistehokkuuteen sekä haluun panostaa avoimen julkaisemisen suosimiseen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Emiraateista puuttuu avoimen julkaisemisen käyttöönottoa edistäviä linjauksia, käytäntöjä, sekä OA:n vaatimaa infrastruktuuria ja rahoitusta. Tästä huolimatta Emiraatit ovat väitöskirjan tulosten mukaan muun maailman tasolla OA-lehtien määrässä, yliopistojen tutkimustuen henkilöstön tietoisuudessa ja tuessa OA julkaisemiselle, sekä OA-tiedeartikkelien määrässä. Tutkimus osoittaa myös kansainvälisen yhteiskirjoittamisen ja OA saatavuuden välistä yhteyttä, mikä näyttäytyy vastakohtana kansallisten linjausten ja OA:n priorisoinnin puutteelle. Väitöskirja myös korostaa sitä, miten olemassa olevat bibliografiset lähteet voivat antaa vääristyneen kuvan OA:n tilasta. Tämä pätee erityisesti sellaisten maiden kuten Emiraattien kohdalla, koska lähteet itsessään sisältävät vinoumia kattavuuden suhteen, sen lisäksi että OA:han liittyvässä metadatassa on puutteita. Tästä johtuen jopa integroivilla menetelmillä toteutettu OA:han liittyvä tutkimus kärsii rajoitteista. Emiraatit voisivat hyötyä suuresti kansallisista tiedepoliittisista linjauksista, jotka eivät ainoastaan korostaisi julkaisujen tuottamista vaan myös tekisivät niistä näkyvämpiä ja saavutettavampia OA:n kautta. Tätä kautta olisi mahdollista edistää avoimesti saatavilla olevien julkaisujen määrien kasvua, auttaen vakiinnuttamaan Emiraattien aseman eteenpäin katsovana valtiona, joka sijaitsee kansainvälisten lahjakkuuksien risteymäkohdassa.Scholarly communication has witnessed many transformative changes throughout history. These changes ere accelerated by the advent of the Internet that enabled complex communication networks between its different stakeholders. These networks are kindled by the noble principle of exchanging research findings. Within this context, no change has been as disruptive as open access (OA). Whether through self-archiving (green) or directly from the publishers (gold), OA’s aim is to free the exchange of research findings from paywalls. Many initiatives in support of OA flourished and scientometric studies started measuring its uptake and impact. However, OA research still faces many challenges. The aim of this thesis was to analyze the UAE research landscape for empirical data on the national state of OA. The UAE makes for a good study case because of its economic, demographic and research characteristics. The UAE is a very young country that is, nonetheless, being classified among high income countries. Its researcher population is characterised by high transiency, an attribute that may negatively affect research output and OA prioritization. The findings show that UAE lacks incentives to adopt OA, OA related mandates and policies, OA infrastructure, and OA funding. However, the UAE is on par with the rest of the world in terms of number of OA journals; practitioners’ awareness and support of OA practices; and OA articles output. This study also supports the evident correlation between international coauthorship levels and OA uptake. This is in stark contrast to policy lacunae and no evident prioritization of OA. This thesis also highlights how existing bibliographic sources of data can draw a distorted picture of the state of OA especially in countries such as the UAE since these sources are largely biased. This is in addition to gaps in OA-related metadata. Even with integrative methods, OA-related research is largely restrained. The UAE could benefit greatly from a nationwide science policy that would not only promote research output but also make it more visible and accessible through OA supportive measures. OA uptake numbers would improve and consolidate the position of the UAE as a forward looking country and a crossroad of global talents

What will future publications be like?

The development of digital publications is making headway due to increasing data-intensive research activities and may also be noticed in subject areas like the humanities where this empirical approach is completely new and driven forth by the new technologies. At the same time, the decline of hermeneutical research can be observed. This is closely connected with the role of documents and texts in scholarly communication. Accordingly, future publications are likely to turn into objects which might be enhanced by the integration of different materials like data sets, digitized texts, pictures, audios, videos etc. The crucial point is the question which format will allow the aggregation and publication of the very complex findings of data-intensive research