Tapaustutkimus Aalto-yliopiston, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston ohjelmistotekniikan opintosisällöistä

Tutkielmassa haluttiin selvittää, miten ohjelmistotekniikan opetus Suomessa vastaa kansainvälisiä opetussuosituksia. Viimeisimmät ohjelmistotekniikan kansainväliset suositukset on laadittu 2000-luvun aikana. Opetussuositukset ovat annettu erikseen alemmalle ja ylemmälle korkeakoulututkinnolle. Molemmissa suosituksissa on määritelty ne tärkeät tiedot, jotka valmistuvan opiskelijan tulee hallita. Näitä tietoja kutsutaan tietoalueiksi. Suosituksissa jokaiselle tietoalueelle on määriteltynä, kuinka paljon aikaa vähintään niiden opetukseen tulisi käyttää opintojen aikana. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkimukseen valitun kolmen korkeakoulun opinto-oppaiden sisältö luokiteltiin suositusten tietoalueisiin. Luokittelun tuloksia vertailtiin suositusten ajan osuuksiin ja selvitettiin, onko oppilaitosten opintojen painotus samalla tasolla kuin suosituksissa. Tutkimuksessa havaittiin, että opetuksessa on puutteita. Kaikissa oppilaitoksissa jää vähintään kaksi tai jopa viisi suositusten tietoalueista ilman opetusta. Kun luokittelun tulokset kootaan yhteen, niin havaitaan, että alemmissa korkeakoulututkinnoissa ohjelmiston laadunvarmistamisen opetus jää vähälle huomiolla. Ylemmissä korkeakoulututkinnoissa selkeästi ilman huomiota jää ohjelmiston ylläpito ja konfiguraatiohallinta. Koulutuksessa on selkeästi kehitettävää kansallisella tasolla. Hyvä lähtökohta kehitykselle on jokaisen oppilaitoksen omien tutkintojen parantamisella. Tällä tavalla pystytään varmistamaan, että opiskelijat saavat Suomessa parasta mahdollista koulutusta myös tulevaisuudessa

Hacia una taxonomía de educación de ingeniería de software

La educación de la ingeniería de software es una disciplina relativamente nueva y es objeto de amplia investigación. La literatura sobre el área de la educación de ingeniería de software consiste más que nada en artículos publicados en revistas y conferencias especializadas. Este material no se encuentra clasificado en categorías estables ni cuenta con una terminología estándar. La importancia de organizar el conocimiento y las publicaciones que se realizan está asociada a los beneficios que se obtienen para diferentes involucrados, como son: permitir a los investigadores situar sus iniciativas en un contexto adecuado, lograr una mejor inducción a los términos y conceptos de un área temática, y además mejorar sustancialmente la acumulación de evidencia (revisiones sistemáticas de literatura y estudios de mapeo). Este trabajo pretende contribuir a la organización del conocimiento de la educación de la ingeniería de software por medio de la construcción de un vocabulario controlado sobre los términos involucrados en la disciplina. Un vocabulario controlado es un conjunto de términos previamente seleccionados y sujeto a cierto control para su modificación. Estos términos son luego utilizados para describir documentos u otros tipos de objetos de contenido. Se propone un proceso de construcción de vocabularios controlados basado en la exploración del material a clasificar del cual se realizaron dos instancias de ejecución. En una primera se utilizaron técnicas de clustering automático para analizar más de 1.000 artículos presentados en conferencias relevantes durante el período (1988-2014) y obtener una taxonomía inicial. En una segunda instancia se amplió la cantidad de términos de la categoría ’teaching approaches and methods’. El resultado es un vocabulario controlado sobre educación de ingeniería de software con forma de taxonomía cuyo nivel más alto lo componen tres facetas: ’what to teach’ (24 términos), ’how to teach’ (30 términos) y ’where to teach’ (6 términos). Los 26 términos de la categoría ’teaching approaches and methods’ de la faceta ’how to teach’ cuentan con una definición, basada en la literatura disponible, y una lista de referencias bibliográficas